Kai nyt vähän

Ei susta kukaan tykkää!

mmmmmmhhhsss

EN.

Eli mietitäänpä hetki. Syrjit ensin henkisesti, myönnät että haluat erota, sitten syyllistät toista erosta, käännät kaiken toisen syyksi, haukut mielenvikaiseksi ja jätät toisen, ja sitten kuitenkin palaat vielä perään kyselemään. Jos kuvittelet, tai kuvittelet että toinen kuvittelee, että kaiken tuon jälkeen voi olla vielä joskus jotain. Niin suosittelen kyllä vahvasti terapiaa, ja jos oletkin jo sitä hankkinut, suosittelen lisää terapiaa, koska et ole selvästikään vielä saanut sitä tarpeeksi.

tapahtui liikaa kaikkea liian nopeasti liikaa käsittelemättömiä asioita liikaa yksinäisyyttä mieli sairastui eikä se ollut hänen vika… mikään siitä ei ollut koskaan siitä… olin viime metreille asti onnellinen hänen kanssa ja olen sitä edelleen

Tykkään kyllä eräästä nuoremmasta, vaikka olisikin pirullinen niin se auttaa siihen, ettei tule tykättyä ainakaan liikaa. m-n

Liian mieto sana!

Jos menisin vielä suhteeseen, olisin todella tarkka sen toisen luonteesta. Ilkeä ei kelpaa. Mutta toisaalta ei minulle mikään miellyttäjä/peesaajakaan kelpaa. Kohtuu normaali ja aito. Ne on ne ekat kriteerit. Ja kyllä se ulkonäkö siinä mielessä, että pitää itsestään huolta. Siisti pitää olla.

Pirullisuus on tietyissä tilanteissa ok. Se mikä saa pysymään rinnalla on kuitenkin molemminpuolinen rakkaus ja sen terve näyttäminen ilman pelejä. Avoimuus tunteista ja niiden näyttäminen. Ei se helppoa ole, enkä osaa sitä kunnolla itsekään.

En saat mennä pelleileen yksinäsi

Mies josta tykkään on herkkä ja kiltti.
Ei mikään pirullinen ..🙄
Ja niin olen minäkin lähipiirilleni.
Mies tosin luuli minua pitkään aivan toisen naiseksi ihmiseksi ...
A-Naiselta