Keskustelun kampitus on mielipidevaikuttamista

Ilmiannot ovat vain yksi tapa häiritä keskustelua, joka aiheuttaa tunne-reaktioita. Syvennyin tähän aiheeseen kun selkeät ja kiistattomasti totta olevia keskustelunaloituksia alettiin häiritsemään monella eri tavalla. Keskustelin tästä 3 eri tekoälyn kanssa ja sitten eilen pubi-keskusteluna pohdittiin myös keskustelutaitoja, ääripäät niin fanaattisessa kannatuksessa kuin vastustuksessa ovat yleistyneet. Tässä vähän yhteenvetoa ajatuksista.

Keskustelujen häiritseminen on hyvin tunnettu ja laajalti tutkittu ilmiö, jota kutsutaan usein trollaukseksi, flameksi tai häirinnäksi verkkoalustoilla. Tällainen käyttäytyminen ei ole uusi asia, ja sitä on tutkittu monesta eri näkökulmasta, kuten psykologian, sosiologian ja viestinnän tutkimuksen kautta. Tässä muutamia keskeisiä syitä ja selitysmallia, miksi jotkut käyttäytyvät näin:
1. Anonyymiyden vaikutus
Vähentynyt vastuuntunto: Anonyymius verkossa voi vähentää yksilön vastuuntuntoa ja lisätä rohkeutta käyttäytyä aggressiivisesti tai häiritsevästi. Tämä tunnetaan nimellä online disinhibition effect (Suler, 2004).
Identiteetin piilottaminen: Kun käyttäjä ei ole tunnistettavissa, hän voi kokea olevansa vapaa toimimaan ilman seurauksia.
2. Psykologiset motiivit
Huomiota ja valtaa: Jotkut trollit saavat tyydytystä siitä, että he saavat aikaan reaktioita, kaaosta tai huomiota. Tämä voi liittyä myös narsistisiin tai sadistisiin piirteisiin.
Kostokäyttäytyminen: Jotkut käyttäjät saattavat kokea, että heitä on kohdeltu epäreilusti tai heillä on kaunaa jotain ryhmää kohtaan, ja haluavat ”kostaa” häiritsemällä keskusteluja.
Aatteellinen tai poliittinen motivaatio: Joissakin tapauksissa häirintä on tarkoituksellista, jotta tiettyä näkemystä tai ryhmää vastaan taisteltaisiin tai niiden mainetta mustattaisiin.
3. Ryhmädynamiikka ja polarisaatio
Ryhmäpaine: Verkossa ryhmät voivat polarisoitua nopeasti, ja ääriajattelu voi vahvistua. Tämä voi johtaa siihen, että keskustelut kärjistyvät ja asiallinen vuorovaikutus vaikeutuu.
Ekokammio-ilmiö: Ihmiset hakeutuvat usein samankaltaisten mielipiteiden ryhmiin, mikä voi vahvistaa ennakkoluuloja ja aggressiivista käyttäytymistä muita kohtaan.
4. Tietoinen manipulaatio ja informaatiosota
Väärän tiedon levittäminen: Joissakin tapauksissa häirintä ja väärän tiedon levittäminen on osa tietoista kampanjaa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa mielipiteisiin, hämärtää totuutta tai aiheuttaa kaaosta.
Astroturfing: Tämä tarkoittaa tekaistujen käyttäjien tai bottien käyttöä luomaan illuusiota laajasta kannatuksesta tai vastustuksesta jollekin asialle.
5. Alustojen rakenteelliset ongelmat
Moderoinnin puute: Jos alusta ei valvo sisältöä tai puutu häirintään, se voi kannustaa häiriköijöitä jatkamaan toimintaansa.
Palkitsemismekanismit: Joillakin alustoilla provosoiva tai kiistanalainen sisältö saa enemmän näkyvyyttä ja vuorovaikutusta, mikä voi rohkaista häiriköijöitä.
Ilmiötä on tutkittu laajasti. Esimerkiksi:
Suler, J. (2004): ”The Online Disinhibition Effect” – klassikko anonyymiyden ja nettikäyttäytymisen tutkimuksessa.
Buckels, E. E. et al. (2014): Tutkimus, jossa todetaan, että trollaus liittyy usein sadistisiin, narsistisiin ja psykopaattisiin piirteisiin.
Marwick, A. & Lewis, R. (2017): ”Media Manipulation and Disinformation Online” – raportti, joka käsittelee tietoista manipulaatiota verkossa.