autismin kirjon piirteitä ja ne tulevat äitini suvun puolelta. Siksi viihdyn hyvin yksin, enkä kaipaa keneenkään tutustumista muuna kuin ystävänä. Rasittaa ajatellakin, että pitäisi alkaa uuteen suhteeseen ja se, että pitäisi ruveta tottumaan toisen ihimisen tapaan elää ja olla! Se olisi kuin vankila minulle! Niin sen koen! Tämän olisin voinut kertoa jo ennen projektin aloitusta!
Minulla on myös
Anonyymi-ap
3218
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulla sama varmaankin. Ihan samat ajatukset kuin sulla.
Selvästi kuitenkin sosiaalista kontaktia kaipaat, kun tännekin tulet päivittäin arjestasi kertomaan.
On muodikasta nykyään hankkia jokin nykyaikainen diagnosoitu sairaus, jolla voi sitten briljeerata tutuille.