Ressun suunnittelemassa kosteikossa Turistiryntäys!

Kohta se perholainen vastaa itse avaukseensa, ellei kukaan muu kerkeä ensin.

Kyllä tuo kosteikko on yksi Kokkolan suosituimpia ”turistikohteita”, paljon suositumpi kuin Tankar tai Nirristan, kuka haluaa nähdä kylmää koleaa merta, joka ei edusta kuin kuolemaa, tai rottia vilisevää lahoavaa ”latoryteikköä”. ABC:lle pysähtyy jatkuvasti ohikulkijoita, jotka menevät ulos venyttelemään jäseniä ja näkevät Ressun suunnittelemalle kosteikolle johtavan polun. Usea eksyy sinne ihan vahingossa ja moni jää jopa tunneiksi ihailemaan maisemia ja Kokkolan viisaimman miehen suunnittelemaan paratiisia. Olen nähnyt usein turisteja paikalla ja jopa ohjannut heitä henkilökohtaisesti kosteikkoon, suosittelen samaa muillekin, kun pysähdytte ABC:lle ja näette ulkopaikkakuntalaisia viekää heidät tutustumaan kosteikkoon ja muistakaa sanoa kuka sen on suunnitellut!

ABC:n ohi ajaa päivittäin 8000-12000 ulkopaikkakuntalaista autoa, niistä noin 8% pysähtyy ABC:lle, jos autossa on 1.7-1.8 ihmistä keskimäärin, se tarkoittaa ehkäpä noin 1400 yksittäistä ihmistä. Noista ihmisistä ehkäpä 20%-25% käy havaintoni mukaan katsomassa kosteikkoa. Tämä tarkoittaa noin 300 turistia vuorokaudessa, eli Ressun suunnittelemaa kosteikkoa käy katsomassa varovaisen arvion mukaan noin 110 000 turistia vuodessa! Tämä tekee siitä selvästi Kokkolan suosituimman matkailukohteen ja todellisen kultakimpaleen kaupunkimme matkailulle! Todellinen turistimäärä todennäköisesti paljon suurempi, tämä kaikki ilman markkinointia! Miksei kaupunki mainosta kosteikkoa, jotta yhä useampi voisi tutustua tähän nähtävyyteen? Miksei kaupunki muista ja palkitse kosteikon suunnittelijaa Ressua?

Kirkkolehdon kosteikon suunnittelusta vastannut projektipäällikkö Toni Uusimäki antaa tunnustusta kaupungille: ”Kokkola on jo vuosikymmenien ajan tehnyt tärkeää ympäristönsuojelutyötä. Kunniamaininta on hieno osoitus kaupungille, joka vaalii ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta.”
Kokkolan kaupunkilupapäällikkö Minna Väisänen kertoo, että työtä kaupungin salmen Suntin alueen kehittämiseksi ja ympäristöarvojen parantamiseksi on tehty pitkäjänteisesti ja että Kirkkolehdon kosteikko on yksi monista kehitystoimenpiteistä. ”Alusta asti meillä on ollut tavoitteena, että Kirkkolehtoa voitaisiin hyödyntää laajemmin kuin vain pelkkänä hulevesialueena”, Väisänen avaa suunnittelun taustoja.

Viime juhannuksena pyöräilin Kirkkolehdon kosteikon läpi klo 01.30.
Ihmettelin, että mikä pulina kosteikolta kuului.
Siellä on 200 kiinalaisturistia ihmettelemeässä kosteikkoa ja grillaisvat siellä kabanossia.
Kyselivät, että kuka on suunitellut tällaisen paratisiin ja totesin, että meidän suuri Ressu.
Halusivat tietää miessä Ressu asuu ja tietenkin kerroin sijainnin tarkaleen.
Sen jälkeen lähtivät ja suunnistivat Ressun osoitteeseen ja vierailivat Ressun puutarhassa.