Tahtoisin vähän puhuu tästä... Ihmiset leimaa kaikkia liian helposti wannabe:ksi....
Ja tästä on ihan omaakin kokemusta... Joskus muinoin silloin mä sain jonkun mielettömän "pakko olla hippi" - ajatuksen.. Ja yritin tehdä kaikkeni jotta olisin hippi... Ja nyt jälkeenpäin, epäonnistuneen yrityksen jälkeen olen havainnut että olen itse asiassa koko elämäni elänyt sillä asenteella ja tyylini on muuttunut kuin itsestään hippimäiseksi... Siis kun olin jo unohtanut ton "pakko olla hippi" - ajatuksen...
Eli ei olla niin julmia wannabe henkilöille, sillä se voi olla vain sitä, että tunnistaa itsessään hipin/gootin/pissiksen/mikä-sattuu-olemaan-kyseessä...
Uskon kyllä että on olemassa paljonkin myöskin sellaista 'oikeeta' "wannabeismia", mutta katsotaan ennen kuin tuomitaan.
Enkä kyllä ole ylpeä siitä millainen olin silloin kun sain sen "pakko olla hippi" - ajatuksen...
Ja tästä on ihan omaakin kokemusta... Joskus muinoin silloin mä sain jonkun mielettömän "pakko olla hippi" - ajatuksen.. Ja yritin tehdä kaikkeni jotta olisin hippi... Ja nyt jälkeenpäin, epäonnistuneen yrityksen jälkeen olen havainnut että olen itse asiassa koko elämäni elänyt sillä asenteella ja tyylini on muuttunut kuin itsestään hippimäiseksi... Siis kun olin jo unohtanut ton "pakko olla hippi" - ajatuksen...
Eli ei olla niin julmia wannabe henkilöille, sillä se voi olla vain sitä, että tunnistaa itsessään hipin/gootin/pissiksen/mikä-sattuu-olemaan-kyseessä...
Uskon kyllä että on olemassa paljonkin myöskin sellaista 'oikeeta' "wannabeismia", mutta katsotaan ennen kuin tuomitaan.
Enkä kyllä ole ylpeä siitä millainen olin silloin kun sain sen "pakko olla hippi" - ajatuksen...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mullekkin tuli jossain vaiheessa sellainen "pakko-olla-gootti"-meininki. No, nyt vain olen tällainen tummiin pukeutunut henkilö. Kaikki silti koulussa haukkuu wannabeeksi.
mulle ei ihan tullu sellanen olo vaa mä halusin erottua joukosta ku mä alotin yläasteen. ala-asteella mä olin _ainoa_ mun luokasta joka ei meikannu ja mä olin kyllästyny muutenki siihen tyylin mihin pukeuduin. nyt mä olen aloittamassa kasin ja mä kävelen edelleen niis samois mustis vaatteis jota mun frendit luuli et mä käytän vaa 1-6 kk. ekaks siis oli pakko olla erilainen ja sit mä vaa jäin sellaseks mustiin pukeutuvaks henkilöks.
äh, toivottavasti joku nyt ymmärsi täst jotain.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi.
Lähes kaikilla on joskus sellainen vaihe, että on pakko jotenkin erottua joukosta. Näyttää erilaiselta, tai olla vaan jollakin tapaa erilainen. Eikä siihen mielestäni pitäisi muiden puuttua. Tärkeää on, että jokainen uskaltaa olla oma itsensä, vaikka muut ajattelisivatkin, että 'toi vetää jotain roolia'.
Ihmiset, miettikää ensi kerralla kun olette leimaamassa jotakin wannabe:ksi.:) Kiitos vaan.
Oikeeta asiaa. Jos on ennen ollut joku muu ja muuttuu, se leimataan "toi nyt on tommonen, vaihtaa tyyliä ku alusvaatteita."-tyypiksi.