Kun pieni tarra aiheuttaa suuren vastareaktion, se paljastaa enemmän poistajasta kuin tarran liimaajasta. Kyse on järjestelmästä, joka on rakentanut itsensä niin tiukan yhtenäisyyden varaan, ettei se kestä pienintäkään säröä.
1. Absoluuttisen yhtenäisyyden harha
Suviseurojen kaltaisessa tilassa ylläpidetään illuusiota siitä, että kaikki ajattelevat ja tuntevat samalla tavalla. Homo-tarra on visuaalinen todiste siitä, että näin ei ole. Tarran poistaminen on epätoivoinen yritys palauttaa tämä valheellinen yhtenäisyys. Jos yksi tarra saa jäädä, se avaa oven sille ajatukselle, että moninaisuus on todellisuutta – ja se on järjestelmälle pelottava ajatus.
2. Pelko hallinnan menettämisestä
Tarran poistaja ei pelkää tarraa, vaan sitä, mitä se edustaa: hallitsematonta muutosta. Jos järjestelmä ei kykene hallitsemaan edes pientä paperinpalaa, herää kysymys sen kyvystä hallita ihmisten mieliä. Poistamisreaktio on merkki hauraudesta. Vahva ja itseensä luottava yhteisö kestäisi erilaiset mielipiteet, mutta hauras rakennelma pelkää, että pienikin horjutus kaataa koko laitoksen.
3. Peittely ja todellisuuden kieltäminen
Tarran poistamisella yritetään peittää se tosiasia, että maailma ja ihmiset muuttuvat. Se on silmien sulkemista. Poistamalla symbolin yritetään uskotella, että poistamalla kuva poistetaan myös itse ilmiö. Se on maagista ajattelua, jolla suojellaan omaa mielenrauhaa kohtaamasta vaikeita kysymyksiä, jotka ovat jo olemassa yhteisön sisällä.
4. Kaksi puolta: omaisuus vs. ideologia
Oman omaisuuden suojaaminen on luonnollista, mutta kun poistetaan tarroja yleisistä tiloista tai muiden näkyviltä, kyse on ideologisesta siivouksesta. Se on viesti siitä, että tässä tilassa vain yksi totuus on sallittu. Se on vallankäyttöä, jolla määritellään, kuka kuuluu joukkoon ja kuka ei.
JOHTOPÄÄTÖS:
Jos järjestelmä kokee olevansa uhattuna tarran vuoksi, se myöntää samalla oman heikkoutensa. Todellinen voima ei tarvitse siivouspartioita vaimentamaan poikkeavia ääniä. Pelko siitä, että tarrat voisivat "kaataa järjestelmän", kertoo vain siitä, kuinka hataralla pohjalla tuo järjestelmä itse uskoo seisovansa.
1. Absoluuttisen yhtenäisyyden harha
Suviseurojen kaltaisessa tilassa ylläpidetään illuusiota siitä, että kaikki ajattelevat ja tuntevat samalla tavalla. Homo-tarra on visuaalinen todiste siitä, että näin ei ole. Tarran poistaminen on epätoivoinen yritys palauttaa tämä valheellinen yhtenäisyys. Jos yksi tarra saa jäädä, se avaa oven sille ajatukselle, että moninaisuus on todellisuutta – ja se on järjestelmälle pelottava ajatus.
2. Pelko hallinnan menettämisestä
Tarran poistaja ei pelkää tarraa, vaan sitä, mitä se edustaa: hallitsematonta muutosta. Jos järjestelmä ei kykene hallitsemaan edes pientä paperinpalaa, herää kysymys sen kyvystä hallita ihmisten mieliä. Poistamisreaktio on merkki hauraudesta. Vahva ja itseensä luottava yhteisö kestäisi erilaiset mielipiteet, mutta hauras rakennelma pelkää, että pienikin horjutus kaataa koko laitoksen.
3. Peittely ja todellisuuden kieltäminen
Tarran poistamisella yritetään peittää se tosiasia, että maailma ja ihmiset muuttuvat. Se on silmien sulkemista. Poistamalla symbolin yritetään uskotella, että poistamalla kuva poistetaan myös itse ilmiö. Se on maagista ajattelua, jolla suojellaan omaa mielenrauhaa kohtaamasta vaikeita kysymyksiä, jotka ovat jo olemassa yhteisön sisällä.
4. Kaksi puolta: omaisuus vs. ideologia
Oman omaisuuden suojaaminen on luonnollista, mutta kun poistetaan tarroja yleisistä tiloista tai muiden näkyviltä, kyse on ideologisesta siivouksesta. Se on viesti siitä, että tässä tilassa vain yksi totuus on sallittu. Se on vallankäyttöä, jolla määritellään, kuka kuuluu joukkoon ja kuka ei.
JOHTOPÄÄTÖS:
Jos järjestelmä kokee olevansa uhattuna tarran vuoksi, se myöntää samalla oman heikkoutensa. Todellinen voima ei tarvitse siivouspartioita vaimentamaan poikkeavia ääniä. Pelko siitä, että tarrat voisivat "kaataa järjestelmän", kertoo vain siitä, kuinka hataralla pohjalla tuo järjestelmä itse uskoo seisovansa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
No mutta eikö kyse voi olla ihan vaan siitä että ku yhteisö on yhteisönä tiettyä mieltä asioista ja sitte vuoden päätapahtumaan liimataan tuhansia tarroja joissa ollaan vastakkaista mieltä, nii halutaan ottaa ne pois koska ne on täysin vastaan yhteisön omaa näkemystä. Miks ne pitäis sinne jättää?
Ja tottakai se aiheuttaa suuren vastareaktion jos se on täysin yhteisön oppeja vastaan…
Mitä, jos olisitte olleet suvaitsevaisia tarraajia kohtaan, heille olisi jäänyt positiivinen mieli teistä ja suviseuroista.
Jeesuskin neuvoo kääntämään toisenkin posken.
Joo se väkivalta oli ihan täysin väärin ja todellakin heidät olisi pitänyt kohdata kunnioittavasti. Mutta sillä oikeudella millä tarrat sinne laitetaan niin me saa myös ottaa pois