En vain ymmärrä miten et näe, minussa, peilissäsi, sitä mitä minä näen sinusta niin selkeästi. Sen hauraan ja herkän lapsen, joka olisi tarvinnut halia jo aikoja sitten, jolle maailma on liikaa, pahat sanat sattuu ja julmat teot ja sanat loukkaa,satuttaa ja haavoittaa.
Ehkä vaan onnistuin peittään kaiken tarpeeksi hyvin, en mä itselleni mitään voi, olen niin... haavoittuvainen ja haavoitit mua niin pahasti, että vähästäkin mun suojamekaniikat menee päälle, ja mun "puolustava" persoona tulee esille. En itsekkään pidä siitä, kun niin tapahtuu, koska oon aivan liian ilkeä ja julma silloin...
Mut se ei ole minä. Tuntuu vaan, että mun pää räjähtää maailman julmuudesta ja siitä, että mulla ei oo ketään turvallista ja oikeasti "hyvää" ihmistä mun elämässä. Isä on ainoa, epäitsekäs ihmiinen mun elämässä, äiti on sairas, ja kaverit on itsekkäitä, en kuulu tänne.
Harvassa on ne jotka on aidosti hyviä, siksi tunnuit ainutlaatuiselta , ja jäin kiinni siihen. Sekin oli vain harhaa? Haluisin vaan pois, kun tuntuu et ajatukset ei kulje, pää on kokoajan usvassa, haavekuvissa, unelmissa paremmasta, ja lempeämmästä maailmasta.
Ajatus siitä, että me oltais yhtä herkkiä... tähtipari. Se murtaa mua, koska se tuntuu niin aidolta, ja samaan aikaan niin etäiseltä. Niin kuin jos vietättäisiin yks yö talon katolla, katsomassa tähtiä, ja maailma olisi vain meidän?
Ymmärsitkö sä edes, että tykästyin sussa just siihen herkkyyteen ja sielunkauneuteen... ymmärsitkö, halusin just pelastaa sut tolta kohtalolta, jossa sua ei nähdä muuna kuin välineenä seksiin tai muuna...
Mutta se sattuu liikaa, sun ajattelu sattuu liikaa, ois parempi vaan unohtaa sut kokonaan, ja rakastua johonkin toiseen... jos ees pystyn löytään ketään yhtä herkkää, ketään jota voin oikeasti rakastaa...
Ehkä vaan onnistuin peittään kaiken tarpeeksi hyvin, en mä itselleni mitään voi, olen niin... haavoittuvainen ja haavoitit mua niin pahasti, että vähästäkin mun suojamekaniikat menee päälle, ja mun "puolustava" persoona tulee esille. En itsekkään pidä siitä, kun niin tapahtuu, koska oon aivan liian ilkeä ja julma silloin...
Mut se ei ole minä. Tuntuu vaan, että mun pää räjähtää maailman julmuudesta ja siitä, että mulla ei oo ketään turvallista ja oikeasti "hyvää" ihmistä mun elämässä. Isä on ainoa, epäitsekäs ihmiinen mun elämässä, äiti on sairas, ja kaverit on itsekkäitä, en kuulu tänne.
Harvassa on ne jotka on aidosti hyviä, siksi tunnuit ainutlaatuiselta , ja jäin kiinni siihen. Sekin oli vain harhaa? Haluisin vaan pois, kun tuntuu et ajatukset ei kulje, pää on kokoajan usvassa, haavekuvissa, unelmissa paremmasta, ja lempeämmästä maailmasta.
Ajatus siitä, että me oltais yhtä herkkiä... tähtipari. Se murtaa mua, koska se tuntuu niin aidolta, ja samaan aikaan niin etäiseltä. Niin kuin jos vietättäisiin yks yö talon katolla, katsomassa tähtiä, ja maailma olisi vain meidän?
Ymmärsitkö sä edes, että tykästyin sussa just siihen herkkyyteen ja sielunkauneuteen... ymmärsitkö, halusin just pelastaa sut tolta kohtalolta, jossa sua ei nähdä muuna kuin välineenä seksiin tai muuna...
Mutta se sattuu liikaa, sun ajattelu sattuu liikaa, ois parempi vaan unohtaa sut kokonaan, ja rakastua johonkin toiseen... jos ees pystyn löytään ketään yhtä herkkää, ketään jota voin oikeasti rakastaa...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miksi et kerro näistä tunteista tarkoittamallesi ihmiselle?
Tuossahan se kertoo. Sivu
Ei kukaan tiedä kenelle..
pipperli ja muna etsaa kumpaakin kumman valitse3t
Kauneutta ja esteettisyyttä arvostava ei nyt ainakaan munaa valitse 🤔
10 pistettä ja papukaijamerkki.
Proosaa suoraan kioskikirjallisuudesta.🏅
Mutta kun aion olla kaikkea sitä elämässä. Samalla herkkyyttä, sydämellisyyttä, rakkautta, seksiä; koska minut on luotu sellaiseen. Enkä tarkoita seksiä mahdollisimman monen naisen kanssa vaan sitä intensiivistä tunnetta, jota osaan ilmaista monella tavalla ja tule vielä kehittymään siinä ilmaisussa hurjasti. Toista ihmistä ei pitäisi koskaan yrittää estää elämästä, yrittää viedä pois muitten ulottumattomista. Jos jumala haluaisi meidät omistaa, hän ei antaisi meidän tehdä mitään kenenkään ihmisen kanssa. Luoja kuitenkin haluaa ihmisten antavan toisilleen kaikkea sitä mitä ovat itselleen saaneet. Sellainen rakkauden energia ei voi tehdä tätä maailmaa ainakaan huonommaksi.
ei kovin mukavaa jos autoistakin irtoilee osat pyöräykin iirttoaa, odsat.