Kuuletko tuuli
tämän hiljaisen huutoni.
Minä kutsun sinua.
Kerää voimasi ja tule luokseni,
ota minut mukaasi
ja hellästi kuljeta
kohti rakkauden maata.
Tuuli,
lennätä minua,
näytä se maailma,
jonka pimeyden verho
on minulta peittänyt.
Vie minut sinne,
missä rakkaus ei rajoja tunne.
Laske maahan vasta sitten
kun olet varma,
että rakkaus on valmiina
ottamaan minut vastaan,
hellään syleilyynsä sulkemaan.
Muuten voit pitää minut omanasi.
Tehdä minusta tuulen sielun
ikuisen.
tämän hiljaisen huutoni.
Minä kutsun sinua.
Kerää voimasi ja tule luokseni,
ota minut mukaasi
ja hellästi kuljeta
kohti rakkauden maata.
Tuuli,
lennätä minua,
näytä se maailma,
jonka pimeyden verho
on minulta peittänyt.
Vie minut sinne,
missä rakkaus ei rajoja tunne.
Laske maahan vasta sitten
kun olet varma,
että rakkaus on valmiina
ottamaan minut vastaan,
hellään syleilyynsä sulkemaan.
Muuten voit pitää minut omanasi.
Tehdä minusta tuulen sielun
ikuisen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
sinusta huokuu toivo, sisälläsi on suuri vimma,
ahdistuskin?
odotat elämältä niin paljon,
vielä enemmän itseltäsi.
tunne itseä suuremmmasta tarkoituksesta, täydellisen rakkauden odotus.
epävarmuus, ja samalla varmuus sen odotuksesta.
jossain sisällä, syvimmässä sielusi kolkassa, tiedät löytäväsi tarkoituksesi,
haluat antaa maailmalle enemmän kuin koet voivasi? toivot prinssiäsi valkeine ratsuineen.
Mutta, väsynyt etsimään...
(olivatko nämä ajatukset sisältäsi?)
Olihan tossa jotain tuttua tunnetta...mää en kuitenkaan etsi prinssiä...sellainen löytyy jo!
Tietynlainen ahdistus on kyllä läsnä mutta toivosta ei pidä luopua...eiköhän nää asiat kuitenkin joskus järjesty parhain päin :)
selitän edelleen ajatuksiani, mitä runosi herättävät valistuneen silmän alla.
tyypillinen tunne skorpionirunoilijalle, riittämättömyys omasta
itsestä, jatkuva ahdistus olemisesta, etsiminen.
prinssillä, silläkin tarkoitin ehkä jotain, joka tuo täyttymyksen riittämättömyyden tilalle.
ja riittämättömydellä riittämättömyyttä itselle.
tuntemukset omasta olemisesta. tietoisuus lahjasta, uskomaton aloitekyky, monisuuntautunut lahjakkuus, sosiaalinen kyky, tunne jostain suuremmasta, jostain mitä ei vaan ole tavoittanut vaikka etsii. mutta ongelmana kyvyttömyys loppuunsaattamiseen? pitkäjänteisyyden puute?
eikä missään nimessä toivosta luopuminen, vaan hullu palo, usko tarkoitukseen, sitä minä hain?
asiat, ne järjestyvät aina.
osalla meistä, ne ovat järjestyneet, tarkoitus, toivo, usko ja valtava liekki. kipinästä on syntynyt toivo, ja toivosta liekki, siitä roihu. roihusta ihme. kaikki on mahdollista, jatka uskoasi.
ihminen on tyhmä. se väittää, ettei usko ennen kuin näkee. se on tyhmyyttä, koska ihminen ei näe ennen kuin oikeasti uskoo ;-)
kuulostaa aika syvälliseltä...
Fiksua tekstiähän siinä taas tuli pitkä pätkä...
Ootko sää skorpioni kun on niin hyvin se tietous hallinnassa?
Mulla jyllää sisällä niin monenlaisia tunteita että niitä on vaikea sanoiks edes pukea...
Runoihin mää joskus koitan tunteeni pakata niin hyvin kun osaan...
minun ominaisuuteni on herkkyys,
runous on keino kaiken tuon purkamiseksi.
missään muussa kuin taiteessa, et pysty pukemaan sisältäsi kaikkea voimaa, tunteita väkeviä ja laimeita, kymmenen minuutin pohdintaan.
runous. joku viisas on sanonut joskus sulkakynän olevan aseista väkevin, joka taivuttaa raudan ja teräksen, peittoaa kaiken vastarinnan. runoudessa
tiivistät kokonaisen tarinan, suhteen, jopa elämän tarkoituksen kymmeneen riviin, ehkä sanaa. se purkaa sisältäsi jotain. se on sinulle, ei vain lahja, vaan sisäinen pakko.
sinun tunteesi, älä usko että ne laimenevat, päinvastoin. niistä kasvaa tulivuori, anna sen pulputa, älä anna sen patoutua. parempi räjähdellä hallitusti, löytää se tulivuoren seinämä, se mitä pitkin laava voi laskea ja vähiten satuttaa. mutta myös eniten ihastuttaa ja herättää kunnioitusta.
hmmmm... en minä mitään tiedä. viisaammilta se on lainattua.
kaikki mitä tiedän, kaikki mitä puhun, ihan sama,
kukaan meistä ei osaisi sanaakaan ilman muita.
ei ilman äitiäsi, sisaruksiasi, opettajiasi. maailma on täynnä itseäsi viisaampia. etenkin minua viisaampia. syvällisyys, se on paskanjauhantaa.
joku muu on keksinyt ja sanonut samat asiat tuhansia vuosia sitten, mutta minun valopään,
minun pitää jatkaa perinnettä.
Mulla on jo iso tunteiden tulivuori edessä... :)
En toki anna tunteiden patoutua...koitan pitää tätä pulputusta yllä :)
Hyvä vertaus kyllä tuo tulivuori :)
Totta sekin että runossa voi vain muutamalla sanalla kertoa niin paljon.
Voih...simmut alkaa jo painaa! Taidan heittää pääni tyynyyn :D
Tuuli kuulee sua tosi hyvin. Veto on kova...siis sellainen veto :)