Onko muita miehiä joita pelottaa harrastaa seksiä juuri sen takia, että miehet on vailla oikeuksia raskauden / abortin suhteen?
Mua on asia alkanut mietityttämään todella paljon ja häiritsemään seksilämää. Vaikka kuinka yrittää suojata ittensä ja turvata selustansa hoitamalla ehkäisyn, niin on aina se pieni teoreettinen mahdollisuus että jokin menee pieleen, ja nainen tulee raskaaksi. (Ja siten joutuisin täysin hänen mielivaltansa armoille. )Eli petipuuhissa olen tasa-arvoinen, raskauden suhteen mulla ei olisi mitään sanomista (jos nainen siis haluaisi lapsen pitää), mutta lapsen syntyessä mulla tietenkin olisi velvollisuuksia tukea naista ja lasta...? Lapsen synnyttyä huomataan, että raskauteen vaaditaan kaksi, mutta ennen lapsen syntymää kaikki olisi/on vain naisen päätettävissä?
Olen koettanut jutella asiasta kumppaneiden kanssa, siis miten toimittaisiin jos vahinko sattuisi, saamatta siihen mitään tyhjentävää vastausta. Sitä "oikeaa" ei ole vielä kohdalleni sattunut, mutta häntä odottaessa en aio kieltäytyä seksistä (joka on yski elämän suoloista)... Sitten taas olisi kauhee tilanne, jos "sen oikean" tavatessa taustalla olisikin nainen ja kenties lapsi, joita en elämääni halunnut sen koommin. Aaargh! Vaikeeta...
Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia ja tuntemuksia?
Entä onko kukaan tullut / joutunut isäksi vastoin tahtoaan? Miten se muutti elämääsi ja vaikutti tulevaisuuteesi?
Mua on asia alkanut mietityttämään todella paljon ja häiritsemään seksilämää. Vaikka kuinka yrittää suojata ittensä ja turvata selustansa hoitamalla ehkäisyn, niin on aina se pieni teoreettinen mahdollisuus että jokin menee pieleen, ja nainen tulee raskaaksi. (Ja siten joutuisin täysin hänen mielivaltansa armoille. )Eli petipuuhissa olen tasa-arvoinen, raskauden suhteen mulla ei olisi mitään sanomista (jos nainen siis haluaisi lapsen pitää), mutta lapsen syntyessä mulla tietenkin olisi velvollisuuksia tukea naista ja lasta...? Lapsen synnyttyä huomataan, että raskauteen vaaditaan kaksi, mutta ennen lapsen syntymää kaikki olisi/on vain naisen päätettävissä?
Olen koettanut jutella asiasta kumppaneiden kanssa, siis miten toimittaisiin jos vahinko sattuisi, saamatta siihen mitään tyhjentävää vastausta. Sitä "oikeaa" ei ole vielä kohdalleni sattunut, mutta häntä odottaessa en aio kieltäytyä seksistä (joka on yski elämän suoloista)... Sitten taas olisi kauhee tilanne, jos "sen oikean" tavatessa taustalla olisikin nainen ja kenties lapsi, joita en elämääni halunnut sen koommin. Aaargh! Vaikeeta...
Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia ja tuntemuksia?
Entä onko kukaan tullut / joutunut isäksi vastoin tahtoaan? Miten se muutti elämääsi ja vaikutti tulevaisuuteesi?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Eipä tuossa juuri muu auta kuin tutustua paremmin naiseen jonka petiin aikoo mennä. Tai sitten pysyä täysin tuntemattomana ja harrastaa vain yhden illan juttuja ilman puhelinnumeron vaihtoja.
Ilkeintä tuossa on, että nainen voi myös halutessaan pitää syntyvän lapsen täysin omanaan. Miehelle jää tällöin pelkkä elatusapumaksajan rooli. (Kiitos suomen ylivainoharhaisten sosiaaliviranomaisten - yhteishuoltajuus ei onnistu jos nainen ei sitä halua.) Sitten onkin todella mukava yrittää löytää elämänkumppania, kun on velvoitteita toisaalle.
huoltajuutta, vaikka hänessä ei olisi mitään vikaa, ei alkoholisti tai muuta... ja hän tahtoo olla lapsen isä ihan konkreettisesti?? Eikö miehellä ole mitään oikeuksia lapsen suhteen? Siis - - jos ei ole avioliitossa eikä missään muussakaan suhteessa lapsen äidin kanssa, niin eikö silloin saa edes kunnon tapaamisoikeuksia? Voiko olla niin, että mies joutuu maksamaan elatusapua, mutta hänellä siis ei ole oikeutta oikeasti olla isä? Miten on?
Minusta lain mukaan miehellä on tasa-arvoiset oikeudet lapseen jos hän on virallisesti lapsen isä. Käytännössä asia ei valitettavasti ole aina näin, esimerkiksi huoltajuuskiistat ratkeavat lähes aina äidin eduksi jos hänessä ei ole mitään todella pahaa vikaa.
Luulen siis, että kuvailemasi tilanne on mahdollinen, mutta ei lain mukainen. Miehellä tulisi olla vähintäänkin tapaamisoikeus, minusta itseasiassa yhteishuoltajuuden tulisi olla standardi käytäntö erillään asuvilla vanhemmilla silloin, kun kumpikaan ei ole esim. narkkari ja kumpikin haluaa lapsen kanssa olla tekemisissä.
Minusta tuon lain huono toteutuminen käytännössä on yksi suurimpia miehiä koskettavia tasa-arvo-ongelmia Suomessa.
Sitten ei tarvitse pelätä. Sterilisaatio on helppo operaatia miehille. No - - sen voi tehdä myös niin, että laitetaan putket solmuun, ja voit mennä sitten myöhemmin uuteen leikkaukseen, jossa solmut puretaan. Hedelmällisyys ei palaudu välttämättä, en tiedä mitkä ovat prosentit. Lääketiede kyllä kehittyy niin nopeasti, että tilanne on varmaan parantunut siitä, kun kymmenen vuotta sitten kuulin käytännöntietoa miesten sterilisaatiosta. Yksi tuttu mies kun teki sen ja mainosti sitä kovasti, että hyvä juttu. Mene sinäkin!
Olen käynyt sitä kysymässä, mutta ei suositeltu nuorelle ja lapsettomalle miehelle, joka lapsia joskus mahdollisesti haluaisi - sen oikean kanssa, silloin kun on itse siihen valmis. joten vaihtona taitaapi olla vaan kokoajan jonkun muun (naisen) armoilla... Pitääkö lapsen (ja joudun maksamaan elareita vai abortoiko lapsen (vastoin omaa tahtoani ja oman elämäni päättämisoikeutta vastaan)
Sain kaksi lasta ihan peräkkäin, ja ajattelin, että mieluummin menen steriloitavaksi, kuin tulen taas raskaaksi. Aborttia en olis missään tapauksessa tehnyt. Mulla kun oli ollut kolme raskautta peräkkäin, yksi meni kesken. Raskauksien välillä oli aina kaksi tai neljä kuukautta. No - ei suositeltu sterilointia. Olin kuulemma liian nuori, vasta 30. Selibaattia sitten vaan!
realistinen vaihtoehto... Vai pystisitkö siihen itse?
Sulla naisena on täysi päätäntävalta itsestäs ja sun elämästäs, mun on tyytyminen naisen päätökseen, oli se sit kumpaan suuntaan tahansa... Kuten aiemmin sanoin, niin hoidan ehkäisyn niin hyvin kuin se on hoidettavissa, mutta se ei siltikään poista raskauden mahdollisuutta - tilanne jolloin olisin toisen sukupuolen armoilla. Jos nainen yksinpäätöksellä päättää pitää lapsen, niin joutuisin maksamaan siitä päätöksestä ja hänen tekemä päätös loukkaisi mun oman elämäni päättämisoikeutta. Kurja tilanne. Koeta sit nauttia erotiikasta kun on tuommoset ajatukset päässä?!
synnyttäminen ei ole mikään rasite siihen 18 vuotta kestävään vastuuseen verrattuna, minkä lapsi tuo. Nainen voi abortin lisäksi myös antaa lapsen aboptoitavaksi ja voi antaa lapsen sijaishoitoon, eikä tarvitse maksaa siitä mitään... Nainen voi pitää lapsen itsellään ja sysätä isän täysin syrjään. Miehellä ei siis näytä olevan olemassa mitään muuta kuin velvollisuuksia. Eikä naisella ole olemassa mitään muuta kuin vaihtoehtoja. Ja kauhea itku ja hammasten kiristys tulee - MINUA SORRETAAN - jos jotakin vaihtoehtoa yrittää ottaa pois. Siis sitä aborttivaihtoehtoa. Kyllä nyt eukot nostaa itseään liikaa julmalasemaan sillä perusteella, että he ihminen on ensimmäiset 9 kuukautta täydellisen riippuvainen äidistään. (terveisin kolmen lapsen äiti)
yhdyntää. Opit tyydyttämään naisen, ja orgasmin saat kai itsekin myös muulla tavalla kuin tuikkaamassa emättimeen. Tee sitä vasta sitten, kun olet valmis isäksi. Ei se sisään ulos - sisään ulos - ole niin korvaamaton jumppaliike, ettei sitä voisi luopua, jos ei todellakaan tahdo lasta itselleen. Kukaan nainen ei pahastu sinulle, jos käytät seksissä vähän mielikuvitusta.
Mun mielestä ei kannata harkita sterilisaatiota, koska ei ole mitenkään varmaa, mitä haluat noin kymmenen vuoden päästä tai myöhemmin. Ihmisen ajatuksien on tapana muuttua ajan kuluessa.
Naisena sanoisin, että mieti ensin kenen kanssa menet sänkyyn. Tutustu siihen naiseen niin, että tiedät, mitä haluat hänen kanssaan.
Et takuuvarmasti kuole seksin puutteeseen - siihen ei ole vielä kukaan kuollut! Mieti ensin mitä haluat elämässäsi - mihin pyrit - äläkä lähde seikkailemaan. Siinä voi käydä köpelösti ja kohta sulla on muutamankin lapsen elatusmaksut niskassasi. Perusta siinä sitten vielä perhe!
Lisäksi suosittelisin että nautinnon lisäksi otat myös VASTUUN TEKEMISTÄSI!
Sitä nainen kuitenkin toivoo eniten. Ei hän sitä odota, että tarjoilee hetken riemun toiselle ja sitten joutuu hylätyksi. Ei se lopulta ketään tyydytä vaan jättää karvaan maun ja miesvihan. Eikä se tyydytä SINUAKAAN.
Oli ihan hyvä teksti tai kirjoitus ja ideaalitilannehan olisi jos tutustuisi hyvin kumppaniin ennen petipuuhia. Nykyhetkellä vaan ei tunnu olevan kunnolla aikaa moiseen tai ei edes välttämättä kiinnostusta.
JOs viitsit, niin selvennä muutamaa asiaa: "Lisäksi suosittelisin että nautinnon lisäksi otat myös VASTUUN TEKEMISTÄSI! " Seksin suhteen ei liene muuta vastuuta kuin että varmistaa naisen nautinto myös? Vahinkoraskauksia jne ei ole mun kohdalle sattunut, joten siitäkään en ole laistanut, jos tuota tarkoitit "vastuulla"... Vai onko mies vastuussa naisesta muulla tavalla?
Kuten kirjoitit: "Sitä nainen kuitenkin toivoo eniten. Ei hän sitä odota, että tarjoilee hetken riemun toiselle ja sitten joutuu hylätyksi. Ei se lopulta ketään tyydytä vaan jättää karvaan maun ja miesvihan. Eikä se tyydytä SINUAKAAN. "
Mitä sitten kun nainen on se osapuoli, joka on ehdottanut seksisuhdetta tai pinnallisempaa suhdetta ja mies pysyy siinä sopimuksessa... Ja nainen vaihteeks muuttaa mielensä ja haluaa jotain vakavempaa? Onko sika se osapuoli, joka pitää sanansa ja sopimuksesta kiinni, vaiko se, joka osapuoli, joka näkee oikeudekseen muuttaa mielipiteensä mennen tullen?
Jos noihin saisin vastauksen, olisin kiitollinen.
Nainen käyttää ehkäisyä, esim. pillereitä, kierukkaa tms. ja kortsu päälle, niin on kyllä aika varma tapa tuota seksiä harrastaa. Jos pilleri unohtuu, niin kortsu suojaa, jos kortsu menee rikki, niin pilleri suojaa.
Hyvä kun kysyit, mitä tarkoitin sanoillani.
Tuo vaastuuasia: Tarkoitin todellisen vastuun ottamista, eli sitä ettet ole vain liikkeellä hetken nautinto tai naisen nautinto mielessä, etkä harrasta irtosuhteita. Seksissä on vaikka kuinka yrittäisi ehkäistä, aina se mahdollisuus, että ehkäisy pettää. Ja se vaihtoehto täytyy ottaa huomioon, kun lähdetään sänkypuuhiin. Mua ei ainakaan tyydytä, että joku tutustuu vain yhteen osaan minua - ruumiiseeni ja hyvässä lykyssä siinäkin rajoitettuun alueeseen. Enkä edes lähde sellaisiin suhteisiin. Arvostan miehessä sitä, että jos hän on kiinnostunut minusta, hän haluaa tutustua myös siihen sieluun ja ihmiseen, joka on kuoren sisällä, eikä vain leikittele hetkeä kanssani. Ja suhteessa kannattais lähteä aina tuosta sielusta eikä fyysisestä nautinnosta. En tiedä ymmärrätkö, mitä tarkoitan tässä vastuun ottamisella.
Kysyit myös toisesta lausumastani. Jos nainen kinuaa sinulta seksiä, kai voit sen päättää itse, oletko valmis suhteeseen, vai soivatko hälytyskellot sisimmässäsi. Vastuullisuutta mieheltä mun mielestä osoittaa, ettei suostu jokaisen pyyntöihin. Arvosta sitä naista, jonka elämä on varannut Sinulle "siksi oikeaksi" niin paljon, että pidättäydyt niistä lähes oikeista.
Eräässä laulussa sanotaan "on nainen häilyvä" ja se on monen kohdalla totta. En sano että sinä olet sika, mutta voit valinnoillasi edistää sitä, ettet joutuisi pulaan, jossa sitten joku satunnainen matkailija kiristääkin lapsella pidempää suhdetta.
Toivottavasti tämä selvensi asiaa.
Oli tyhjentävä ja hyvä vastaus, kiitos siitä.
En ole ajatellu vastuullisuutta tuolla tavoin, sain ainakin miettimistä sun viestistäs :) Irtosuhteita olen luullut harrastavani monestikin, mutte ne jutut on aina jatkunu jollain tavoin.
Ymmärrän juuri noita asioita mitä sanot arvostavasi miehessä. Toivoisin itsekin löytäväni naisen johon HALUAISIN tutustua kunnolla ja monella muulla tavalla kuin "sillä"... Mut, sen neidon puuttuessa kuviosta, niin minkäs teet?
Odotan tosiaankin sitä "oikeaa", mutta hän vaan tahtoo olla liika hidas mun makuun :) Enkä ole keksinyt muuta tapaa olla vastuullinen, kuin että hoidan ehkäisyn parhaalla mahdollisella tavalla ja kunnioitan kumppaneitani...