Mikä kasvatuksessa mennyt vikaan...

onkohan syy siinä mitä kotona ollaan opetettu eli jos et ole rakkautta saannu et sitä osaa jatkossakaan itse tehdä?

Minäkään en osaa rakastaa. En ole ikinä rakastunut ja olen jo reippaasti yli 20v. Joskus murrosikäisenä asia tuli puheeksi terveydenhoitajan kanssa. Terkkari sanoi, että on ihan normaalia. Kaikki eivät rakastu koko nuoruutensa aikana.

Ok, ei siinä sitten mitään. Hieman omituista tämä elämä kuitenkin on. Ei mitään mielettömiä huippukohtia, ei tosin alamäkiäkään. Tasaista yksinäistä elämää, mutta minkäs teet.

Kysymykseesi en osaa vastata. Mietin sitä itsekin. Toisaalta onko syy välttämättä kasvatuksessa?

Lapsille pitää kehittyä jo varhain tunneälyä, jotta lapsi osaisi suhtautua iän myötä kehittyviin tunteisiin itseään ja muita kohtaan. Kun olit lapsi, tunsitko myötätuntoa, jos kaverisi loukkaantui tai osasitko iloita kun hän saavutti vaikkapa voiton? Jos tunteet lapsena ei ole päässeet syystä tai toisesta kehittymään voi se haitata suuresti aikuisuuden elämää.

Itse kuitenkin uskon, että varsinaista rakkautta ei ole sellaisessa muodossa kuin aina annetaan ymmärtää. Avioliitto on yya-sopimus, kun sitoudutaan toiseen ja yritetään elää sovussa mahdollisimman pitkään yhteisymmärryksessä on se mielestäni rakkautta. Suuria tunteita ei ole kuin diivoilla ja itseään korostavilla ihmisillä. Kun tapaamme jonkun, joka miellyttää on se yhtälailla rakastumista, vaikkei sähköt kipinöi ja syke sekoa. Järkevää se ainakin on, kestää pitempään kuin ikuisesti pitäisi kipinää ylläpitää. Sinun on vain opittava, että rakkautta on monenlaista ja rakastuminen kestää vain hetken ja rakastaminen niin kauan kuin itse päättää.

Tämä "rakkaus" on niin kovin epävarmaa. Mielestäni ne ovat vain sanoja. Kuulostaa jotenkin humoristiselta sanoa "minä rakastan sinua". Itse olen vielä nuori ja rakkaus on kaukana, uskoisin, vaikka en sanaa käytäkään, mutta kai sitä kaikki nyt joskus elämässään "rakastaa"..

Ja mitä tuohon kasvatukseen tulee; joissakin perheissä hoetaan (esim. Amerikassa) koko ajan rakkautta rakkautta rakkautta, ja joissain ei ikinä niin sanota. Ei mielestäni rakkauden tunteminen kasvatuksesta riipu. Se riippuu,että kuinka ilmaisee sen ja käsittelee tunnettaan. Minun olisi ainakin hyvin vaikea sanoa jollekkin "minä rakastan sinua", johtunee siitä ettei meillä ainakaan olla ylikäytetty sanaa.
Mutta tämä on vain oma mielipiteeni. :)