En tiedä onko tämä palsta oikea paikka asialliselle kysymykselle, mutta en tähän hätään nyt keksi muutakaan foorumia mistä asiaa kysyisin.
Nyt kun pielisjoen vedenpinta on alhaalla, niin aivan rautatiesillan vierestä, siihtalan puoleiselta rannalta on veden alta paljastunut massiivisista kivistä tehty kivijalka jossa on pyöristetyt nurkat.
Mikähän rakennus tuon kivijalan päällä vesirajassa on ammoin ollut?
Vanhoista kartoistakaan ei selviä mitään, enkä ole löytänyt vanhoja valokuviakaan tuolta alueelta.
Nyt kun pielisjoen vedenpinta on alhaalla, niin aivan rautatiesillan vierestä, siihtalan puoleiselta rannalta on veden alta paljastunut massiivisista kivistä tehty kivijalka jossa on pyöristetyt nurkat.
Mikähän rakennus tuon kivijalan päällä vesirajassa on ammoin ollut?
Vanhoista kartoistakaan ei selviä mitään, enkä ole löytänyt vanhoja valokuviakaan tuolta alueelta.
Vastaukset 20
Vanhimmat
En ole asioihin tutustunut, mutta näistä saattaisi löytyä joitain vihjeitä:
Pielisjoen sillat (Wikipedia): Kattava listaus ja historia Pielisjoen silloista yläjuoksulta alkaen, mukaan lukien Uimasalmen, Kaltimon, Mönnin, Kuurnan, Pekkalan ja Joensuun rautatiesillat.
Joensuun paikat -julkaisu: Käsittelee Pielisjokea kaupunkimaisemassa ja sen siltojen merkitystä.
Theseus: Pielisjoen rantaa pitkin (opasopinnäytetyö): Sisältää kulttuurihistoriallista tietoa Pielisjoen rannoista, erityisesti luterilaisen kirkon ja Laulurinteen välillä.
Yle Uutiset: Länsisillan historia ja uusiminen: Käsittelee Joensuun keskustan Länsisillan merkitystä ja historiaa osana rantamaisemaa.
Pielisjoki-aiheiset historiateokset: Joensuun kaupungin historiaa käsittelevät teokset (esim. Joensuun historia I-V) tarjoavat tietoa uittokaudesta ja ranta-alueiden kehittymisestä.
Tuo kivijalka on aivan rautatiesillan kupeessa, mutta onko ko. rakennus ollut siinä jo ennen siltaa?
Tämä kysymys tuli vastaan puskaradiossa ja vastaukseksi tiesi joku kertoa että olisi vanhemman sillan perustuksia, onko siinä joskus ollut silta hieman eri kohdassa?
oli ylävirran puolella entisen vieressä uusittiin 1985
Joku asioista tietävä voisi varmistaa nämä tiedon vääräksi tai oikeaksi, ellei sitten osittain kumpaakin!
Kyseisessä kohdassa, aivan Pielisjoen rautatiesillan kupeessa Siihtalan puolella (nykyisen Rantapuiston/Siihtalanrannan alueella), on sijainnut historiallisesti merkittävä Pielisjoen kanavan kanavanvartijan talo pihapiireineen.
Tässä tarkempia tietoja paikasta ja rakennuksista:
Kanavanvartijan talo ja pihapiiri
Ennen nykyistä, vuonna 1985 valmistunutta nostosiltaa, rautatiesilta oli kääntösilta (valmistui 1909). Siihtalan puoleisella rannalla, lähellä sillan maatukea, sijaitsi kanavanvartijan asuinrakennus.
Rakennus: Tyypillinen 1800-luvun lopun tai 1900-luvun alun puurakennus, joka kuului osaksi Pielisjoen kanavointiin liittyvää infrastruktuuria.
Käyttö: Talossa asui henkilökuntaa, joka huolehti sillan kääntämisestä ja joen liikenteen valvonnasta.
Pihapiiri: Alueella oli asuinrakennuksen lisäksi talousrakennuksia, kuten aitta ja ulkorakennus.
Vanha silta: Vanha rautatiesilta sijaitsi hieman nykyisen itäpuolella (nykyinen silta rakennettiin vanhan rinnalle).
Purkaminen: Useimmat näistä rannan vanhoista rakennuksista purettiin 1970- ja 1980-luvuilla uuden rautatiesillan rakennustöiden ja rantapuiston uudistamisen tieltä.
Muuta lähistöllä
Hieman kauempana rannasta, mutta samassa Siihtalan "kärjessä", sijaitsi myös Siihtalan saha (myöhemmin osa isompaa teollisuuskeskittymää), mutta asuinrakennus suoraan sillan kupeessa oli nimenomaan kanavaan ja rautatiehen kytkeytynyt virka-asunto.
Nykyisin paikalla on pääosin puistoaluetta ja kevyen liikenteen reittejä, mutta maastossa saattaa edelleen erottaa vanhojen rakenteiden pohjia tai istutuksia (kuten vanhoja syreenejä), jotka viittaavat entiseen pihapiiriin.
Tuossapa olikin jo hyvää vihjettä! Entä, lieneekö perää siinä että kurapuron suussa olisi joskus ammoin sijainnut olutpanimo?
Ettei nyt olisi ollut muunlaista alkoholipitoisen juoman valmistusta, sillä useinhan ne toimivat paikoissa missä on vettä saatavilla.
Sen sijaan Joensuun Oluttehdas oli Joensuussa toiminut panimo, joka tunnettiin myös nimellä Haukipuron Oluttehdas. Se toimi vuosina 1862–1894 osoitteessa Torikatu 26–28 (Kortteli N:o 22).Panimo perustettiin kauppiaiden Ivan Kononoffin ja Reinhold Ryynäsen toimesta vuonna 1862, ja se rakennettiin nopeasti valmiiksi. Virallinen nimi oli Joensuu Ölbryggeribolag, mutta paikallisesti sitä kutsuttiin Joensuun Oluttehtaaksi tai isännän mukaan Bryggeri I. Kononoff. Ennen suuria teollisia panimoita kaupungissa saattoi olla useita lyhytaikaisia "kaljapajoja", jotka valmistivat miedompia mallasjuomia. 1900-luvun alku oli vaikeaa aikaa kaikille Suomen panimoille parista syystä: Raittiusliike. Voimakas poliittinen paine alkoholia vastaan kasvoi. Kieltolaki (1919–1932): Tämä lopetti laillisen oluenpanon lähes kokonaan koko maassa, ja moni perinteinen tehdas joutui sulkemaan ovensa tai siirtymään pelkkien virvoitusjuomien valmistukseen.
👉 https://www.beerfinland.com/suomen_panimot/joensuu.htm 👈
Hieno vastaus! Kiitos!
Entä kuhasalon tien varressa ennen kakkalaitosta oikealla puolella oleva pyöreä kivijalka jossa on kiviraput.
Tulee mieleen tuulimylly, mutta paikka ei oikein sovi.
Se asia jäi ratkaisematta tähän hätään, mutta suurella todennäköisyydellä ainakaan tuulimyllyn kivijalasta ei ole kyse. Tuskin edes tuulettomankaan myllyn jäänteistä.
Ehkä paikallinen Baabelin torni, sillä onhan Kuhasalossa muutakin uskonnollista historiaa! https://www.meisterdrucke.fi/kunstwerke/1260px/Athanasius_Kircher_-_The_Tower_of_Babel_1679_(engraving)_(bw_photo)_-_(MeisterDrucke-35353).jpg
Majakka?
Se rautatiesillan vieressä ollut rakennus lienee ollut siihtalan vedenpumppaamo
ja kuhasalontien varressa vanhan sahan öljysäiliö.
Se on entinen rautatiesillan jalusta. Uusi silta tehtiin 1985 alavirran puolelle!
Minä olen miettinyt ohikulkiessani mitä rakennuksia on joskus ollut suunnilleen siinä Koivuniemen puiston kohdalla joen rannassa. Jotain sementtisten perustuksien paloja sekä vanhan mallisia vesikouruja siellä näkyi olevan.
Siinä oli kauppiaitten tavara-aitat joihin laivat toivat tavaraa.
Vähän samantyylinen on vielä linnunlahden venerannassa varastona.
Kyllä vain, oikeassa olet.
"Joensuun Pielisjoen rannalla, erityisesti kaupungin keskustan tuntumassa, sijaitsi historiallisesti kauppiaiden tavara-aittoja, joihin laivat toivat tavaraa. Nämä aitat olivat elintärkeitä kaupankäynnille, kun höyrylaivat alkoivat kulkea Pielisjoella ja Saimaalla 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Tavara-aittoja ja laitureita oli Pielisjoen länsirannalla, nykyisten rantapuistojen alueella. Laivat toivat muun muassa kauppatavaraa, viljaa ja rakennustarvikkeita, jotka varastoitiin rannan aitoissa ennen myyntiä tai eteenpäin kuljetusta. Aitat olivat osa Joensuun vilkasta satama- ja kauppaelämää, kun Pielisjoki oli tärkeä kuljetusväylä.Nykyään näiden aitojen paikoilla on pääosin puistomaista ranta-aluetta, joka on osa Joensuun kaupunkikuvaa ja historiaa."
Tässä vielä asiaan liittyvää juttua: chrome-extension://ieepebpjnkhaiioojkepfniodjmjjihl/data/pdf.js/web/viewer.html?file=https://steamship.fi/wp-content/uploads/Ilmarisen-perilliset_Tekstiversio.pdf#page=1&zoom=auto,-122,848
Höpö höpö rautatiensillan siihtalan puolella ylävirran puolella on entisen sillan antura jalusta jätetty uusi silta tosiaan tehtii alavirran puolelle 1985 muistan hyvin
"Joensuun rautatiesilta, jolla kulkevat sekä Pieksämäki–Joensuu-rata että Joensuu–Kontiomäki-rata, ylittää Pielisjoen Joensuun keskustan tuntumassa lähellä Joensuun rautatieasemaa.
Ensimmäinen rautatiesilta rakennettiin Joensuuhun vuosina 1907–1909. Rakennustyöt alkoivat tammikuussa 1907 ja kääntösillan montteeraus valmistui maaliskuun alussa 1909.[2]
Nykyinen silta valmistui vanhan sillan länsipuolelle vuonna 1985.[3] Sillan keskimmäinen osa on nostosilta, jossa silta nousee ylös hissin tavoin. Nosto-osa ja sillan pilarit olivat täysin uusia, vanhasta sillasta siirrtettiin 60-luvulta olevat teräsristikot uuteen siltaan. Sillan alikulkukorkeus suljettuna on 4 metriä. Silta voidaan nostaa joko 7 metrin tai 12 metrin korkeuteen.
Rautatiesillan avaus suoritetaan Joensuun kanavan kaukokäyttökeskuksesta.[4]"
Miksi kaikki anturat ja kivijalat jätetään purkamatta?
Esim Lykynlammella oli hyppyrimäki, mutta se purettiin. Sinne jäi kuitenkin betoniset perustukset ja muutakin sälää, kuten ne 'kunto'portaat.
No nyt on kysyjällä valinnanvaraa kun kiviröykkiö on kanavavahdin talo, pumppuasema ja silta-arkku. Ei kun valitsemaan, aina kannattaa kysyä etenkin suomi 24 palstalta...😂