Suorittamieni perusteellisten mutta tarkkojen tutkimusten perusteella olen havainnut, että Suomi toimi hyökkäävänä osapuolena ns. Aunuksen retkessä. Samoin oli jo v. 1918 yritetty vapauttaa Vienaa (ns. Vienan retki), paikalliset asukkaat vaan olivat suhtautuneet vapautukseen yllättävän nuivasti.
Suomikin siis voi olla hyökkääjä.
En toki uskalla väittää, että Suomi olisi mitenkään jatkosotaan johtavissa tapahtumissa toiminut tavalla, joka tähtäsi hyökkäyssotaan.
Suomikin siis voi olla hyökkääjä.
En toki uskalla väittää, että Suomi olisi mitenkään jatkosotaan johtavissa tapahtumissa toiminut tavalla, joka tähtäsi hyökkäyssotaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aunuksen retki ei ollut Suomen retki, vaan vapaaehtoisen joukon yritys vapauttaa suomensukuinen kansa bolshevismista.
Kyllähän Suomi hyökkäsi Jatkosodassa (N:liiton jälkeen), mutta tarkoitus oli pääasiassa valloittaa siltä N:liiton ryöstämät alueet takaisin, toki Suur-Suomi-aspekti oli epävirallisesti jossain vaiheessa mukana.
Yleensä pidetään hirveänä syntinä Suomen hyökkäystä Jatkosodassa alueille, jotka eivät olleet kuuluneet Suomeen, mutta sitten samalla unohdetaan se, että N:liitto hyökkäsi ensin SYVÄLLE Suomeen sille kuulumattomille alueille hyökkäyksellä, jonka Kansainliitto tuomitsi erottaen N:liiton. Mutta jotkut eivät pidä tätä hyökkäystä sitten minään.
tuki, vaikka varsinaisen retken suorittivat vapaaehtoiset.
Minäkin olen tehnyt retken anukseen, olenhan homoseksuaali!
Suomi toteutti heimo-aatteen mukaista politiikkaa, eli Suomensukuiset kansat saman hallinnon alle.
Heimo-aate on kopio Saksalaisten vastaavasta, jotka taas kopioivat sen Slaaveilta ...
Koko idean muotoili Venäjän Tsaari Aleksanteri aikanaan Balkkanille, slaavilaisia kansoja eli sekä turkin, että myöskin Itävallan alaisuudessa.
Eli vapauttamalla Slaavilaiskansoja ja yhdistämällä ne yhden valtion ( Venäjän ) alaisuuteen Venäjä valtasia alueita sekä Turkilta, että myöskin Itävallalta.
Suomalaiset lähettivät näitä "vapaaehtois armeijoita" Viroon, Karjalaan ja Petsamoon.
Virossa vapaussota alkoi uudestaan kun Suomalaiset nousivat maihin, punaiset menettivät jo kerran vallatun valtion ja Viro päätyi itsenäiseksi.
Petsamossa retki eteni ilman yllätyksiä ja alue liitettiin Suomeen Tarton rauhassa 1920 lopullisesti.
Karjalassa alussa joukot etenivät useilla rintamilla, mutta alueen ortodoksinen väestö ei tukenut hanketta.
Sen takia 5700 miehen valkoinen armeija ei kyennyt heittämään Venäläisiä ulos sieltä ( Karjalasta ).
Oikeastaan vain kaksi rajapitäjää oli enää 1920 valkoisten hallussa, sen takia 1920 Suomi veti tukensa pois valkoisilta ja antoi alueen Tarton rauhassa Venäläisille.
kokonaisuutena voidaan todeta, että suomen valkoinen armeija vapautti Suomen, Viron ja valtasi Petsamon Venäjältä, eli aika hyvä suoritus.
Suomi oli oikeassa, sillä kun katsotaan esim. Karjalan väestöpolitiikkaa, niin huomataan.
Karjalan tasavallan väestöstä oli "karjalaisia" 1920 noin 88 %:tia, nyt on Karjalan tasavallan väestöstä Karjalaisia enää 13 %:tia.
Sama juttu muissakin Suomen-sukuisissa pikkukansoissa, Neuvostoliitto on Venäläistänyt alueita rajulla kädellä.
Eli omalla tavalla tuhonnut alkuperäiset kansat.
ei muistaakseni kylläkään vallattu vaan se vaihdettiin Repolaan ja Porajärveen, jotta saataisiin yhteys Jäämerelle.
Kyllä vallattiin, sillä sinne hiihti Walleniuksen johtama vapaaehtoisjoukko, johon kuului kuuluisa poromieslegenda Moskukin.
Porukka rupesi ryyppäämään ja julisti alueen ensin itsenäiseksi, mutta kun selvisivät niin päättivät liittää se Suomeen ...
Aunuksen retki oli suomalaisten vapaaehtoisten vuonna 1919 tekemä. Aarne Sihvon johtaman retken tarkoitus oli Aunuksen irrottaminen neuvostotasavallasta, jota karjala silloin oli koska Neuvostoliiton tarkoitus oli vaihtaa Neuvosto-Karjalan väestö venäläisiin, osa heistä vietiin Siperiaan, osa ammuttiin lähimetsiin, joista hautoja on löytynyt viime päiviin asti.
Aunuksen retkeen osallistui myös Englanti- ja Ranskalaisia!
Aunuksen retken motiivit olivat monenlaiset. Rajan taakse mentiin paitsi vapauttamaan heimolaisia, myös taistelemaan ylipäätään bolševismia vastaan. Vapaussotaa jatkettiin Aunuksessa, jollatahdottiin ehkäistä Venäjälle paenneiden suomalaisten punaisten muodostama vallankumouksen uhka. Vastustajien joukoissa oli huomattavasti suomalaisia punaisia.
Aunuksen sotaan Suomi ei virallisesti osallistunut.
Aunuksen retken toteuttaminen jäi vapaaehtoisten voimien varaan. Kaikki myös kaatui liian vähäisiin voimavaroihin.
Hyökkäys Aunukseen oli sekä nuorukaisten että jääkärien sotaretki. Retkelle värväytyi yhteensä noin 4 500 suomalaista vapaaehtoista, joista yli puolet oli vain 16-20-vuotiaita. Aunuksen retken osanottajat olivat yleensä alle 20-vuotiaita. Mukana oli reilusti toista sataa 15-vuotiasta tai nuorempaa poikaa, ja mukana oli myös joitakin tyttöjä.
Sotilaskoulutus oli ymmärrettävästi monilla olematon, osa karkasi sotaan vanhemmiltaan salaa. Aunuksen retkeen osallistui peräti 132 jääkäriä, ja heidän käsissään olivat kaikki tärkeät päällystötehtävät. Aunukselaisia sotatoimiin liittyi vähän, yli 2 000 miestä. Heidän suhtautumisensa oli suomalaisille karvas pettymys.