Yli puolimiljoonaa valkoposkihanhea muutti ennätysaikaisin Suomeen

Yritähän nyt vielä ja kuitenkin nukkua, sillä tutkat erottavat dronet ja valkoposkihanhet, tai linnut yleensä, pääasiassa analysoimalla tutkaheijasteen eli RCS-arvoa (Radar Cross Section), nopeutta, lentoauraa ja kokoa.Dronen pyörivät roottorit ja moottorit tuottaa erilaisen heijasteen, elektromagneettisen signaalin tai lämpöjäljen kuin linnulla, ja lisätyökaluina käytetään RF-antureita (radiotaajuudet), lämpökameroita tai optisia kameroita varmistukseen.

Ei se nyt ihan niin käy, että päätetään metsästyksen aloittamisesta tässä ja nyt, heti ja välittömästi! Valkoposkihanhen metsästykseen liittyvissä kysymyksissä prosessi on usein tavallistakin mutkikkaampi, koska se kytkeytyy kansallisen lain lisäksi EU-lainsäädännön lintudirektiiviin. -Valmistelu ja lausuntokierros 2–6 kk. Ennen kuin asia etenee eduskuntaan, ministeriö, tässä tapauksessa maa- ja metsätalousministeriö yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, valmistelee lakiesityksen. -Asiantuntijakuulemiset missä selvitetään kannan kokoa ja vahinkoja. -Lausuntokierros jolloin sidosryhmät kuten MTK, Metsästäjäliitto ja luonnonsuojelujärjestöt, antavat lausuntonsa. Tämä vaihe vie usein vähintään 6–8 viikkoa.
-Eduskuntakäsittely 3–9 kk. Kun hallituksen esitys annetaan eduskunnalle, alkaa varsinaisessa lainsäätämisprosessissa kriittisin vaihe. -Lähetekeskustelu missä esitys esitellään täysistunnossa. -Valiokuntakäsittely on tärkein vaihe. Maa- ja metsätalousvaliokunta sekä ympäristövaliokunta puivat asiaa ja kuulevat asiantuntijoita. Tässä vaiheessa "poliittinen vääntö" on yleensä kovinta. -Täysistunnot jolloin laki hyväksytään kahdessa käsittelyssä.
-Vahvistaminen ja voimaantulo 1–2 kk.
-Kun eduskunta on hyväksynyt lain, se menee tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Laki tulee voimaan siinä mainittuna ajankohtana.
Miksi valkoposkihanhen kohdalla kestää? No siksi ettei valkoposkihanhien metsästys ole pelkkä kansallinen ilmoitusasia, mikä hidastaa prosessia.
Valkoposkihanhi on suojeltu EU:n lintudirektiivillä. Suomi ei voi yksipuolisesti päättää sen vapaasta metsästyksestä ilman, että se on linjassa EU-oikeuden kanssa.
Poikkeusluvat vs. metsästyslaki. Tällä hetkellä hanhien "metsästys" tapahtuu vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla. Jos laji haluttaisiin siirtää varsinaiseksi riistalinnuksi, se vaatisi muutoksia myös kansainvälisiin sopimuksiin kuten AEWA-sopimus.
Jos poliittinen tahto on vahva ja lakiesitys on huolellisesti valmisteltu, muutos voi viedä noin vuoden.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ei se nyt ihan niin käy, että päätetään metsästyksen aloittamisesta tässä ja nyt, heti ja välittömästi! Valkoposkihanhen metsästykseen liittyvissä kysymyksissä prosessi on usein tavallistakin mutkikkaampi, koska se kytkeytyy kansallisen lain lisäksi EU-lainsäädännön lintudirektiiviin. -Valmistelu ja lausuntokierros 2–6 kk. Ennen kuin asia etenee eduskuntaan, ministeriö, tässä tapauksessa maa- ja metsätalousministeriö yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, valmistelee lakiesityksen. -Asiantuntijakuulemiset missä selvitetään kannan kokoa ja vahinkoja. -Lausuntokierros jolloin sidosryhmät kuten MTK, Metsästäjäliitto ja luonnonsuojelujärjestöt, antavat lausuntonsa. Tämä vaihe vie usein vähintään 6–8 viikkoa.
-Eduskuntakäsittely 3–9 kk. Kun hallituksen esitys annetaan eduskunnalle, alkaa varsinaisessa lainsäätämisprosessissa kriittisin vaihe. -Lähetekeskustelu missä esitys esitellään täysistunnossa. -Valiokuntakäsittely on tärkein vaihe. Maa- ja metsätalousvaliokunta sekä ympäristövaliokunta puivat asiaa ja kuulevat asiantuntijoita. Tässä vaiheessa "poliittinen vääntö" on yleensä kovinta. -Täysistunnot jolloin laki hyväksytään kahdessa käsittelyssä.
-Vahvistaminen ja voimaantulo 1–2 kk.
-Kun eduskunta on hyväksynyt lain, se menee tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Laki tulee voimaan siinä mainittuna ajankohtana.
Miksi valkoposkihanhen kohdalla kestää? No siksi ettei valkoposkihanhien metsästys ole pelkkä kansallinen ilmoitusasia, mikä hidastaa prosessia.
Valkoposkihanhi on suojeltu EU:n lintudirektiivillä. Suomi ei voi yksipuolisesti päättää sen vapaasta metsästyksestä ilman, että se on linjassa EU-oikeuden kanssa.
Poikkeusluvat vs. metsästyslaki. Tällä hetkellä hanhien "metsästys" tapahtuu vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla. Jos laji haluttaisiin siirtää varsinaiseksi riistalinnuksi, se vaatisi muutoksia myös kansainvälisiin sopimuksiin kuten AEWA-sopimus.
Jos poliittinen tahto on vahva ja lakiesitys on huolellisesti valmisteltu, muutos voi viedä noin vuoden.

Kirjoituksen pituudesta päätellen Kalle Päätalon sukulaisia.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Kirjoituksen pituudesta päätellen Kalle Päätalon sukulaisia.

Kerrohan oikein tarkkaan ja kohta kohdalta mikä tuossa on virheellistä, niin tietää sitten muutkin ymmärtää asian oikein?

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ei se nyt ihan niin käy, että päätetään metsästyksen aloittamisesta tässä ja nyt, heti ja välittömästi! Valkoposkihanhen metsästykseen liittyvissä kysymyksissä prosessi on usein tavallistakin mutkikkaampi, koska se kytkeytyy kansallisen lain lisäksi EU-lainsäädännön lintudirektiiviin. -Valmistelu ja lausuntokierros 2–6 kk. Ennen kuin asia etenee eduskuntaan, ministeriö, tässä tapauksessa maa- ja metsätalousministeriö yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, valmistelee lakiesityksen. -Asiantuntijakuulemiset missä selvitetään kannan kokoa ja vahinkoja. -Lausuntokierros jolloin sidosryhmät kuten MTK, Metsästäjäliitto ja luonnonsuojelujärjestöt, antavat lausuntonsa. Tämä vaihe vie usein vähintään 6–8 viikkoa.
-Eduskuntakäsittely 3–9 kk. Kun hallituksen esitys annetaan eduskunnalle, alkaa varsinaisessa lainsäätämisprosessissa kriittisin vaihe. -Lähetekeskustelu missä esitys esitellään täysistunnossa. -Valiokuntakäsittely on tärkein vaihe. Maa- ja metsätalousvaliokunta sekä ympäristövaliokunta puivat asiaa ja kuulevat asiantuntijoita. Tässä vaiheessa "poliittinen vääntö" on yleensä kovinta. -Täysistunnot jolloin laki hyväksytään kahdessa käsittelyssä.
-Vahvistaminen ja voimaantulo 1–2 kk.
-Kun eduskunta on hyväksynyt lain, se menee tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Laki tulee voimaan siinä mainittuna ajankohtana.
Miksi valkoposkihanhen kohdalla kestää? No siksi ettei valkoposkihanhien metsästys ole pelkkä kansallinen ilmoitusasia, mikä hidastaa prosessia.
Valkoposkihanhi on suojeltu EU:n lintudirektiivillä. Suomi ei voi yksipuolisesti päättää sen vapaasta metsästyksestä ilman, että se on linjassa EU-oikeuden kanssa.
Poikkeusluvat vs. metsästyslaki. Tällä hetkellä hanhien "metsästys" tapahtuu vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla. Jos laji haluttaisiin siirtää varsinaiseksi riistalinnuksi, se vaatisi muutoksia myös kansainvälisiin sopimuksiin kuten AEWA-sopimus.
Jos poliittinen tahto on vahva ja lakiesitys on huolellisesti valmisteltu, muutos voi viedä noin vuoden.

Näinhän se Suomessa menee, toisin on muualla.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Näinhän se Suomessa menee, toisin on muualla.

Meinaatko että muissa maailman maissa voi jokainen ammuskella mitä tahansa milloin tahansa laista välittämättä? Tämä oli aivan uusi tieto minulle! Olisi oikein mukava ja mielenkiintoista lukea asiaan liittyvää lisätietoa!

Anonyymi00008 kirjoitti:

Meinaatko että muissa maailman maissa voi jokainen ammuskella mitä tahansa milloin tahansa laista välittämättä? Tämä oli aivan uusi tieto minulle! Olisi oikein mukava ja mielenkiintoista lukea asiaan liittyvää lisätietoa!

En meinaa.