Ukrainan sodan alku vaiheessa

Mitä sä oikeen horiset???

Kiovaan marssiminen meni niin pieleen kuin se vain voi mennä. Ajatus oli vain ajaa sinne panssareiden päällä istuen ja kansan hurratessa kun vapauttajat tulevat.

Meni vähän kuin raatteen tiellä vaikka ei ollut 30 asetetta pakkasta, mutta panssarikolona jäi niille sijoilleen ja Kiova jäi valtaamatta sekä tutkimatta mitä siellä yleensä on. Ei edes pressa lähtenyt pakoon, vaikka sitä apua ulkomaat tarjosi ensin, mutta aseita ei kukaan oikein uskaltanut antaa jos vaikka Putin suuttuisi.

Kiovaan marssiminen muistutti Raatteen tien mottia siinä, että sodassa ei aina laskuoppi pidä paikkaansa. Ei Suomella pitänyt olla mitään mahdollisuuksia kun mahtava Venäjän armeija marssii Suomeen. Meillä ei ollut edes mitään kunnon aseita, ei edes panssarintorjuntaan, vaan niitä piti yrittää pysäyttää viinapulloilla.

Niin vain kävi, että Raatteen tieltä ei lähtenyt montaa venäläistä hengissä vaikka mitään varsinaista tulitaistelua ei käyty. mies miestä vastaan, eikä panssarit ampuneet keskitystulta päin rintamlinjaa. Suomalaiset sotilaat vain ilmestyivt kuin haamut metsästä, pysäyttäen kolonnan, ja tuhoten sen pieninä yksikköinä siten ettei suuresta joukosta eikä suuresta määrästä aseita ollut mitään hyötyä. Ja mitä suomalaiset eivät tappaneet tai hyydyttneet, pakkanen teki sen.

Toisaalta jos Venäjä olisi jatkanut sotaa yhtä kauan kuin Ukrainaa vastaan, ei Suomen kieltä enää olisi olemassa eikä sen nimistä valtiota. Lopulta Stalinin armo pelasti meidän, sillä aivan oikeassa sodassa ei meidän nokkelus olisi riittänyt.

Ukraina osoitti sitkeytensä, mutta aivan toisenlaisessa mittakaavassa kuin mitä Suomi. Ja nyt vasta se aletaan palkita, nyt nousee niiden miesten teot kunniaan, jotka alussa menettivät henkensä isänmaan hyväksi. Nyt näyttää siltä, että Venäj hyytyy ja sen kansa kurkkua myöten sotaa, josta ei mitään oikein tule.