minulla on hyvä mies (tekee kotitöitä, hellii minua, hoitaa lapsia...) minulla on myös kaksi ihanaa lasta, joista toinen on tosin reilu 3 vuotias uhmailija ja toinen on 1½ vuotias oman tahdon etsijä :-/. minulla on muutama hyvä ystävä ja lasten kautta on tullut paljon äiti-tuttuja. taloudellisesti tulemme toimeen kuten mikätahansa keskituloinen perhe ja vaikka olenkin nyt hoitovapaalla ja sentit on laskettava tarkkaan, tiedän voivani mennä töihin, jos elämä käy liian tiukaksi. kaikki on siis hyvin, ei paremmin voisi olla.
mutta, minua väsyttää. esikoisen syntymän jälkeen olin vielä aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa ja vietin omaa aikaa ystävienikin kanssa, mutta kuopuksen syntymän jälkeen olen luopunut lähes kaikesta kodin ulkopuolella olevasta elämästä. en ole tehnyt sitä edes tieten, vaan yhtäkkiä huomasin, että olen väsynyt ja viikot kuluvat minun näkemättä ketään muita kuin lapset, miehen ja puistotuttuja äitejä.
aloitin muutama kuukausi sitten verkostomyyjänä. pidän siitä työstä ja tunsin taas eläväni, kun pääsin aikuisten seuraan. ainoa ongelmani on, ettei minulla ole verkostoa, jolle myydä. alku sujui hienosti, kun kaverit ottivat kutsuja ja muutama uusi tuttavuuskin syntyi, mutta nyt olen taas tyhjänpäällä ja minua väsyttää.
miehelläni alkoi eilen kesäloma ja tänään hän lähtee viikoksi reisuun veljiensä kanssa kotiseudulleen. en tiedä kuinka jaksan lasten kanssa viikon ilman miestäni, kun aamulla 12 tunnin yöunien jälkeen ensimmäinen ajatukseni on, etten jaksa vielä nousta.
mieheni harrastaa juoksua ja näin kesäaikaan on paljon juoksutapahtumia. kesäaikaan on hiljaista siis aviollisella puolellakin, kun ennen juoksukilpailua, ei ole hyväksi rakastella ja juoksutapahtuman jälkeen ei jaksa. olen kuitenkin nuori nainen ja kaipaan mieheni fyysistä läheisyyttä.
ajattelin pyrkiä kouluun, joka olisi iltaopiskelua (2iltaa/vko) ja pari lauantaita kuukaudessa. koulu olisi parinkymmenen kilometrin päässä kotoamme ja minun olisi pakko kulkea autolla. mieheni oli aluksi kouluidean puolella, mutta kuultuaan, ettei hänellä olisi autoa minun opinto iltoinani, hän alkoi vastustamaan. ei suorastaan kieltänyt, mutta antoi selvästi ymmärtää, että mieluummin ei. ei sitten, mitäpä minun henkisestä hyvinvoinnistani.
rakastan miestäni ja lapsiani ja meillä on onnellinen koti, mutta
minä olen _vain_ äiti ja väsynyt :'-|
mutta, minua väsyttää. esikoisen syntymän jälkeen olin vielä aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa ja vietin omaa aikaa ystävienikin kanssa, mutta kuopuksen syntymän jälkeen olen luopunut lähes kaikesta kodin ulkopuolella olevasta elämästä. en ole tehnyt sitä edes tieten, vaan yhtäkkiä huomasin, että olen väsynyt ja viikot kuluvat minun näkemättä ketään muita kuin lapset, miehen ja puistotuttuja äitejä.
aloitin muutama kuukausi sitten verkostomyyjänä. pidän siitä työstä ja tunsin taas eläväni, kun pääsin aikuisten seuraan. ainoa ongelmani on, ettei minulla ole verkostoa, jolle myydä. alku sujui hienosti, kun kaverit ottivat kutsuja ja muutama uusi tuttavuuskin syntyi, mutta nyt olen taas tyhjänpäällä ja minua väsyttää.
miehelläni alkoi eilen kesäloma ja tänään hän lähtee viikoksi reisuun veljiensä kanssa kotiseudulleen. en tiedä kuinka jaksan lasten kanssa viikon ilman miestäni, kun aamulla 12 tunnin yöunien jälkeen ensimmäinen ajatukseni on, etten jaksa vielä nousta.
mieheni harrastaa juoksua ja näin kesäaikaan on paljon juoksutapahtumia. kesäaikaan on hiljaista siis aviollisella puolellakin, kun ennen juoksukilpailua, ei ole hyväksi rakastella ja juoksutapahtuman jälkeen ei jaksa. olen kuitenkin nuori nainen ja kaipaan mieheni fyysistä läheisyyttä.
ajattelin pyrkiä kouluun, joka olisi iltaopiskelua (2iltaa/vko) ja pari lauantaita kuukaudessa. koulu olisi parinkymmenen kilometrin päässä kotoamme ja minun olisi pakko kulkea autolla. mieheni oli aluksi kouluidean puolella, mutta kuultuaan, ettei hänellä olisi autoa minun opinto iltoinani, hän alkoi vastustamaan. ei suorastaan kieltänyt, mutta antoi selvästi ymmärtää, että mieluummin ei. ei sitten, mitäpä minun henkisestä hyvinvoinnistani.
rakastan miestäni ja lapsiani ja meillä on onnellinen koti, mutta
minä olen _vain_ äiti ja väsynyt :'-|
Vastaukset 7
Vanhimmat
tuo mitä kirjoitit,josko tajuaisi ottaa sinut enemmän huomioon,ja lapsenne.
Mahtaisikohan se töihin meno olla sittenkin ihan hyvä vaihtoehto jos se kerran on mahdollista? Saisit aikuista seuraa, lapset saisivat olla päivät ikäistensä seurassa ja talouskin kohenisi. Saisit myös tuntea itsesi tarpeelliseksi, kun kannat oman kortesi perheen talouteen.
Mies on varmaan aluksi vähän kauhuissaan, koska jatkossa toinen vie ja toinen tuo lapset tarhasta. Mutta tämähän on edessä joka tapauksessa eikä ole oikeasti kuin järjestelykysymys.
Itse olen katsellut vierestä kuinka syvästi rakastunut ja onnellinen pari teki kaksi lasta - ja erosi neljässä vuodessa kun vaimo sai kotona tarpeekseen siitä että isäntä teki aina pitkää päivää ja hän kökki päivästä toiseen lasten kanssa. Ei niin, ettei hän ymmärtänyt miestänsä. Pelkkä lasten seura ei vain pidemmän päälle riitä.
En tarkoita, että teille kävisi niin, mutta sillä tiellä olette jos kotona olo alkaa jo käydä stressaavaksi. Pelkkä onnellisuus ei aina tuo onnea. Itse palaisin työelämään.
Minä olin jokaisen kolmen lapseni kanssa heidän kolmivuotis päivään asti kotona,ja tyytyväinen,ettei tarvinnut pieniä lapsia raahata unissaan päivähoitoon.Jokainen tekee,niin kuin parhaaksi näkee.
että lapset edes joskus olisivat unissaan aikaisin aamulla. Kaikki on niin yksilöllistä.
on tultava enemmän vastaan: myös sinulla on oikeus omaan aikaan ilman lapsia ja miestä. itse ottaisin pultit jos ukkoni lähtisi viikoksi moin vain lomalle kun lapset ovat pieniä! oma isäni teki niin kun olin pieni ja hän jäi etäiseksi. oli kamalaa katsella vierestä kun äidin väsymys ja pettymys alkoi purkautua - ja kaatui lopulta tietysti meidän lasten niskaan, kun eihän se isä ollut paikalla :-/
Siis miehellä alkoi loma ja lähti veljiensä kanssa... Ei olis onnistunut ainakaan minun ukoltani. Hän olisi ottanut lapset mukaan! (Ja ihan omasta tahdostaan kylläkin eikä minun määräyksestäni.)
hemoglobiini.Syötkö tarpeeksi monipuolisesti?