Nykymaaseudun tuotantomuoto on venkulointi.
Venkuloinnin harjoittamiseen riittää vähimmillään venkuloiva ja väikylöivä luonne.
Mutta tuottava venkulointi tarvitsee vähintään perintötilan jossa kokopäivä toimista venkulointia väikylä voi harjoittaa.
Venkuloinnin historia alkoi jo 80-luvulla kun Anssi, eli ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha keksittiin.
Venkuloinnin harjoittamiseen riittää vähimmillään venkuloiva ja väikylöivä luonne.
Mutta tuottava venkulointi tarvitsee vähintään perintötilan jossa kokopäivä toimista venkulointia väikylä voi harjoittaa.
Venkuloinnin historia alkoi jo 80-luvulla kun Anssi, eli ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha keksittiin.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Vinkujan osa on karmaisevin.
Netti vinkujan osa on kamala. Aloittajalla ei ole mitään vain tuulen huuhtoma perse.
On se totuus modesta ;))
Ei se muuten mene ihonalle.
Kommunisti kelaluukun luuseri.
Uskomatonta vätystä nää modet mistä keräilyeristä lie hankittu?
Ainakin totuus.
Menkää vinkujat peiton alle ja kiittäkää luojaa, että jotkut ovat vielä täällä pelloilla.
Se ” oikean” perintötilan joutuu ostamaa tai sitten maksamaan isot lahjaverot. Sitten alkaa velvollisuus harjoittaa sitä toimintaa mitä tilalla on. Karjataloutta tai viljanviljelyä, Ja odotus on että sitä kehitetään ja aikanaan luovutetaan seuraavalle sukupolvelle. Miettikää ennen kuin viisastelette perintötiloosta.
Höpön löpön. Eiköhän nuo metät tipaha ihan perintöverolla. Kun mestari on hoitanut ne tuottamattomaan kuntoon niin saakohan valtiolta hyvitystä kun ottaa perinnön vastaan.
Sullekko on lankeemassa? Mene äkki duuniin ansaitsemaan suomi kommunisteille ryöstäveroa.
Hehe
"Se ” oikean” perintötilan joutuu ostamaa tai sitten maksamaan isot lahjaverot. Sitten alkaa velvollisuus harjoittaa sitä toimintaa mitä tilalla on. Karjataloutta tai viljanviljelyä, Ja odotus on että sitä kehitetään ja aikanaan luovutetaan seuraavalle sukupolvelle. Miettikää ennen kuin viisastelette perintötiloosta."
Ja höpön löpön, maa- ja metsätilallisten ainoa kotona loisiva perintöpoika ei kotitilaansa osta.
Kerro kuinka isot lahjaverot metsäman joutuu maksamaan jos isänsä jälkeen kupsahtaa?
Onko ruvettava uutta navettoo rustoomaan?
Perintövero on hiukan pienempi kuin lahjavero, mutta jos otto lähtee niin ei siinä lahjaveroja tule kun mitään lahjaa ei ole annettu.
Eikä tuollaiset kuusikossa olevat muutaman peltohehtaarin pläntit paljoa maksa, metsistä vähän enemmän.
Rakennuksista ei mitään summia kerry, muutama tonni vanhat lahot hirsimökit.
Mikä ihme sua vinguttaa? Eikö ole selvää että tietyt suvut menestyy ja toiset nahjustelee ja vinkuu.
Miksi metsäman ei koskaan puhu asiaa, esim. miten Mannilan tilalla on tilakaupat ja sukupolvenvaihdokset hoidettu?
Metsäman kiertää jo maakunnissa luennoimassa kehittämistään uusista elinkeinoista.
Maaseudulla uusien elinkeinojen aloittaminen on aina vaatinut pääomia, metsäman jos kuka olisi mestari kertomaan nuorille nikimaneille miten päästään alkuun uusien elinvoimaisten elinkeinojen harjoittajana.
Miksi mestari jakaisi murusia tilhille jos ei äly riitä ei auta mikään elinkeino.
"Miksi metsäman ei koskaan puhu asiaa, esim. miten Mannilan tilalla on tilakaupat ja sukupolvenvaihdokset hoidettu?
Metsäman kiertää jo maakunnissa luennoimassa kehittämistään uusista elinkeinoista.
Maaseudulla uusien elinkeinojen aloittaminen on aina vaatinut pääomia, metsäman jos kuka olisi mestari kertomaan nuorille nikimaneille miten päästään alkuun uusien elinvoimaisten elinkeinojen harjoittajana."
Ehkä kaikki eivät kuitenkaan odota, että tubettaja alkaa avaamaan julkisesti oman tilansa pankkilainoja, sukupolvenvaihdoksia ja omaisuusjärjestelyjä Youtube-sisällön seassa. 😄
Kyllähän maaseudun yritystoiminta on aina vaatinut pääomia, koneita, tiloja ja usein myös valmiita verkostoja — ei se ole mikään uusi paljastus. Sama pätee ihan kaupungissakin yritysten perustamiseen.
Ja vaikka joku käy puhumassa maaseudusta tai uusista elinkeinoista, ei siitä automaattisesti seuraa velvollisuutta tehdä koko suvun taloushistoriasta julkista oppituntia. Moni seuraa sisältöä enemmän käytännön tekemisen, tunnelman ja persoonan vuoksi kuin jonkin yritysrahoituksen luentosarjan takia. 😄
"Nykymaaseudun tuotantomuoto
Anonyymi-ap
2026-05-10 06:28:25
Ilmoita
Nykymaaseudun tuotantomuoto on venkulointi.
Venkuloinnin harjoittamiseen riittää vähimmillään venkuloiva ja väikylöivä luonne.
Mutta tuottava venkulointi tarvitsee vähintään perintötilan jossa kokopäivä toimista venkulointia väikylä voi harjoittaa.
Venkuloinnin historia alkoi jo 80-luvulla kun Anssi, eli ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha keksittiin."
Tuossa aloituksessa huomaa kyllä enemmän kirjoittajan katkeruuden kuin mitään oikeaa analyysiä maaseudusta. ‘Venkuloiva väikylä’, ‘perintötila’ ja muu sanailu kuulostaa enemmän henkilöön kohdistuvalta naljailulta kuin miltään yhteiskunnalliselta pohdinnalta.
Todellisuudessa maaseudulla tehdään edelleen ihan konkreettisia töitä: metsää, konehommia, korjauksia, urakointia, polttopuita, kuljetuksia, maataloutta ja sivuhommia siinä missä muuallakin. Ja nykyään osa kuvaa tekemisiään myös Youtubeen tai someen. Se ei vielä tarkoita, ettei mitään oikeaa tehtäisi.
Hauskaa tässä on myös se, että jos kaupungissa joku pyörittää somea, tekee etätöitä tai elää sijoituksilla, sitä pidetään modernina elämäntapana. Mutta jos sama tapahtuu maaseudulla, niin yhtäkkiä puhutaankin ‘venkuloinnista’ ja ‘väikylöistä’. 😄
Ja tuo ansiosidonnainen-heittokin menee vähän mutkalla. Työttömyysturva ei ole mikään maaseudun erikoisuus eikä 80-luvulla keksitty ‘venkulointijärjestelmä’, vaan koko yhteiskuntaa koskeva turva silloin kun työt loppuvat tai elämäntilanne muuttuu.
Välillä näistä kommenteista tulee sellainen olo, että joidenkin mielestä maaseudulla pitäisi kyntää peltoa 16 tuntia päivässä, tai muuten ihminen on automaattisesti joku ‘kokopäiväinen venkuloija’. 😄
Todellisuus on yleensä paljon arkisempi kuin nämä provoaloitukset.
"Tuossa aloituksessa huomaa kyllä enemmän kirjoittajan katkeruuden kuin mitään oikeaa analyysiä maaseudusta. ‘Venkuloiva väikylä’, ‘perintötila’ ja muu sanailu kuulostaa enemmän henkilöön kohdistuvalta naljailulta kuin miltään yhteiskunnalliselta pohdinnalta."
Mitä katkeruutta?
Miksi metsäman ei kehittänyt jo nuorena kotitilastaan maa- ja metsätalousyritystä vaan valitsi helpon venkuloinnin tien?
Meille kaikille on leiviskä annettu, hoidetaan se.
Kun tein nuorena vauraan maatilan perintöpoikana talvisin metsäyhtiöiden savotoilla metsätöitä, niin metsurit joilla oli vain pieni metsämökki ja osamaksu Lada kysyivät:
"Miksi sinä ryvet täällä metsässä kun sinulla on maatila"
Tuossakin näkyy aika vahvasti ajatusmalli, että ihmisellä olisi vain yksi ‘oikea’ tapa elää, jos sattuu syntymään maatilalle.
Kaikki eivät halua rakentaa perinteistä maa- ja metsätalousyritystä, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Osa jatkaa sukutilaa täysillä, osa tekee sivussa muuta, osa käy palkkatöissä ja osa rakentaa kokonaan uudenlaista tekemistä. Sitä on tapahtunut maaseudulla jo vuosikymmeniä.
Ja aika moni maatilan perijä on muutenkin tehnyt palkkatöitä metsissä, tehtailla tai konehommissa varsinkin nuorena. Ei se ole mikään harvinainen tarina eikä automaattisesti merkki siitä, että joku olisi ‘venkuloija’.
Tuo savottaesimerkkikin kertoo enemmän vanhan ajan asenteista kuin mistään yleisestä totuudesta. Ennen ajateltiin helposti, että suvun tila määrittää koko ihmisen elämänpolun. Nykyään moni rakentaa toimeentulonsa useasta eri asiasta — vähän metsää, vähän konehommia, vähän somea, vähän urakointia tai muuta tekemistä.
Ja jos joku onnistuu tekemään maaseutuaiheista näkyvää sisältöä ja jopa elantoa, niin onhan sekin tavallaan uuden ajan maaseutuyrittäjyyttä, vaikka se ei näyttäisikään samalta kuin 1970-luvun savottaelämä.
"Välillä näistä kommenteista tulee sellainen olo, että joidenkin mielestä maaseudulla pitäisi kyntää peltoa 16 tuntia päivässä, tai muuten ihminen on automaattisesti joku ‘kokopäiväinen venkuloija’. 😄
Todellisuus on yleensä paljon arkisempi kuin nämä provoaloitukset."
Kerro sinä omasta arjesta, vai eikö siinä ole kertomista?
Minun arjellani ei oikeastaan ole merkitystä siihen, onko tuo aloitus hyvä analyysi maaseudusta vai pelkkää provoilua.
Pointti oli lähinnä se, että ihmiset rakentavat nykyään toimeentulonsa monella eri tavalla — maalla ja kaupungissa. Kaikki ei enää ole sitä vanhaa mallia, missä mitataan ihmisarvo pelkillä savottapäivillä tai traktorin tuntimäärillä.
Ja kyllä suurin osa arjesta on lopulta aika tavallista: töitä, remontteja, metsää, laskuja, huoltoja, ruokakauppaa ja muuta peruspyöritystä. Netissä siitä vain tehdään helposti joko sankaritarinaa tai vaihtoehtoisesti ‘venkulointia’, riippuen katselijasta.