Jälleen ykkössija Suomeen, tällä kertaa Suomessa ollaan Euroopan ykkönen kalleimmassa dieselin hinnassa. Hienoa Suomi. On lottovoitto syntyä Suomeen maailman onnellisimpien ihmisten joukkoon.
Hyvä Suomi!!!
Anonyymi-ap
23305
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Vasemmistoveherkeskusta yritti saada moninkertaiseksi hinnat. Eivät onnistuneet.
höpö'höpö,
persnatsit lupas eurolla...
Hyvä hyvä. Lienee köyhille kallista, nostakaa vaan kesäksi vähintään 3€/litra hintaan.
Tai ihan jos rehellinen olen, nostakaa niin paljon että liikennemäärät laskevat.
Jossain kohti nuo edestakaisin ajelijat siirtyvät joukkoliikenteen kyytiin tai jäävät kotiin.
Noin 96 % Suomen kuorma-autoista käyttää dieseliä. Ruokakaupan ja muidenkin kauppojen tuotteiden hinnassahan tuo voi sitten näkyä.
Onkohan näitten patterimopojen omistajilla joku osa aivoista surkastunut vai mistä moiset aivopierut?
Siinäpä se patteriautoilijankin ruoka ym. hyödykkeet kallistuu kun dieselin hinta nousee...
Eipä se paljon tee siihen, kauppaliikkeet ne rahat vetää välistä. Euron nosto dieseliin ei tee kymmentä senttiä ostoskassin kilohinnassa lisää
Eipä ole järkeä sinunkaan päässä. Euron nosto dieselin hintaan niin ei ole kohta kuljetusfirmoja jotka kuskaa ruokaa. Jenkeissäkin nostivat hintoja niin kuljetusfirmoja on alkanut lopettamaan toimintaansa.
Rekka-auto kuljettaa kymmeniä tonneja tavaraa kerralla. Jos polttoaineen hinta nousee eurolla per litra ja rekka kuluttaa esimerkiksi 30l / 100km, lisäkustannus on 30 euroa tuolla matkalla. Kun 30 euroa jaetaan tuhansille kiloille elintarvikkeita, esim. 20 000 kg kuorma, yhden kilon osuus nousee vain murto-osan / snt. Ruuan hinnan nousu johtuu yleensä enemmän muista kuluista kuin pelkästä kuljetuspolttoaineesta. Toki kuljetus-ala toimii erittäin pienillä marginaaleilla. Polttoaine on yrityksen suurimpia kulueriä, usein n. 25–30 % Suurilla firmoilla on kylläkin sopimuksissa polttoainelisät jotka siirtävät hinnan nousun tilaajalle. Pienet toimijat joilla ei ole neuvotteluvoimaa, voivat joutua ajamaan tappiolla mikä johtaa konkursseihin. Sen sijaan Yhdysvalloissa markkina on sääntelemättömämpi ja etäisyydet pidempiä, joten polttoaineen hinnan heilahtelut kaatavat siellä yrityksiä hyvinkin nopeasti.
Täydessä lastissa oleva rekka kuluttaa tavallisesti dieseliä noin 40–80 litraa sadalla kilometrillä. Kulutus riippuu huomattavasti auton kokonaispainosta, ajonopeudesta sekä keliolosuhteista.Keskikulutukseen vaikuttavat tekijät:Normaali rekka (yhdistelmämassaltaan n. 40–60 tonnia): Kulutus on yleensä n. 40–55 litraa/100 km.Raskaat "monsterirekat" (esim. 76–100 tonnia): Puutavara- tai muussa raskaassa kuljetuksessa kulutus voi olla 65–80 litraa/100 km.Olosuhteet: Vastatuuli, lumi, mäkinen maasto ja jatkuva pysähtely nostavat kulutusta huomattavasti.Esimerkiksi metsäteollisuuden puutavara-autoilla on raportoitu keskimäärin 53,8 litran sadan kilometrin keskikulutusta, kun huomioidaan sekä kuormatut että tyhjät
Kyse on nyt ruokakuljetuksista -20000kg esimerkkinä mainiten aikaisemmassa viestissä- ei tukkirekoista.
Kuinka paljon TIR kuluttaa 100 km:llä? Esimerkkejä ja todellisia lukuja
Tämä on yksi alan useimmin kysyttyjä kysymyksiä. Vastaus? Se riippuu – mutta on olemassa tiettyjä vaihteluvälejä. TIR-kuorma-auton keskimääräinen polttoaineenkulutus vaihtelee yleensä 25–35 litran välillä 100 km:llä riippuen: kokonaispainosta (esim. 40 tonnin kuorma-auto kuluttaa enemmän kuin kevyt autokuljetusauto),
polttoaineen tyypistä (esim. dieselpolttoaine vs. paineistettu maakaasu),
ajoneuvon EURO-normista ja päästöluokasta
ja ennen kaikkea käyttöolosuhteista ja kuljettajan ajotyylistä.
Vertailun vuoksi: EURO 3 -luokan vetoauto ja perävaunu, jotka kuljettavat 24 tonnia lastia, kuluttavat tavallisissa olosuhteissa keskimäärin noin 30–35 litraa 100 km:llä.
Sama kokoonpano, mutta EURO 6 -luokan vetoauto? Tulos laskee 22–26 litraan.
Lähde: "Kuljettajan opas"
Volvo FH I-Save -mallisto edustaa kaukoliikenteen raskaiden kuorma-autojen polttoainetaloudellisuuden kärkeä, ja riippumattomissa saksalaisissa testeissä (kuten Trucker ja Transport) on saavutettu erittäin alhaisia kulutuslukemia.Volvo FH I-Save -testitulokset:21,2–23,5 l/100 km: Uusin Volvo FH Aero I-Save on päässyt jopa 21,2–23,49 litran keskikulutukseen (diesel + AdBlue) 343 km:n testireitillä.21,5 l/100 km: 32-tonninen Volvo FH 460 I-Save (2022) saavutti 21,48 l/100 km kulutuksen, mikä oli 18 % alhaisempi kuin vastaava malli ilman I-Savea vuonna 2018.44 tonnin testi: Uusi Volvo FH Aero (2026) saavutti 477 mailin (n. 768 km) testireitillä 11,25 mpg:n kulutuksen, mikä vastaa noin 25,1 litraa/100 km 44 tonnin kokonaispainolla.
Laskekaahan joku kuinka paljon tulee 1e/ litra hinnankorotuksella lisämaksuja kuljetusfirmalle. Kuljetettava matka 500km yhteen suuntaan, kulutus 30 l/ 100km, Paluumatka tyhjänä koska elintarvike kuljetus. Vuodessa 200 kuljetusta/ auto ja firmassa 30 autoa. Paljonko vuodessa lisäkuluja? On sen verran iso luku että kertokoon joku muu sen koko kansalle.
Minäpä annan tarvittavaa lisätietoa. Esimerkkilaskelma :Lastissa 20t ja silloin kulutus 30 l/100 km.
Paluu tyhjänä 23–24 l/100 km kun oletetaan 0,3 l/100km säästö per tonni ilman lastia.
Siitä vaan sitten laskeskelemaan.
Yhden auton kulutus / reissu: 150 + 117,5 = 267,5 litraa. 267,5 litraa x 200 reissua = 53,500 litraa. Lisäkulu autoa kohti 53 500 € / vuosi. 30 autoa x 53500 € = 1605000€ / vuosi.
Suomi kärkimaita.
Sanna Marin edusti Suomea maailmalla tunnetuksi ja edustaa edelleenkin.
Pian euroopan velkaisimmaksi valtioksi.
Vihreä siirtymä, kaikki tuotanto retuperällä ja ulkomailta pitää tuoda. Kallista ostaa, ei osata valmistaa mitään.
Suomalainen maailmalla tunnetaan viinasta.
Tais se vihreä siirtymä olla Sipilän hallituksen allekirjoittama ja olikohan siellä persvaot mukana
kokeilenhan vastata mä sain 60 000e yhtä autoa kohden vuodessa ja 1 800 000e vuodessa kun on 30 autoa.
Minnekkäs se halvalla ajaja hävis?
Hyvin menee, toiveet toteutuu. Forssassa oli dieselin hinta 3,12e/ litra.
Joo
Droonitidotuksen kärkimaa!
Kyllä meillä on oikeita talousneroja päättämässä asioista, kärkipäässä tääläkin.
Suomessa on yksi maailman ja Euroopan suurimmista julkisista sektoreista, kun sitä mitataan julkisten menojen suhteella bruttokansantuotteeseen (BKT). Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot ovat pyörineet noin 60 prosentin tuntumassa BKT:sta.