Minun mielestä säästöä ei tullut päin vastoin kulut kasvaneet jos kansaneläkeläinen on muuttanut Suomeen ulkomailta eli verorahoilla maksettavaa kertyy esim. maksetaan eläkkeensaajan asumistukea , vanhusten hoitokulut kasvaa lääkkeet Ei Suomi pysty vanhuksia hoitamaan, Vanhusten määrä kasvaa joka kuormittavaa palvelut, ja leikkaukset heikentävät vanhusten hoitoa
Tuliko säästöä kun kansaneläkkeen maksatus lakkautettiin ulkomaille
Anonyymi-ap
4119
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei tuon takana ollut säästöt, vaan se että porvaria harmitti vähävaraisten siellä oleminen.
Näitä hallituksen neron leimauksia on paljon. Esimerkiksi synnytys maksaa jo sellaisen summan että ei täällä kannata lapsia tehdä. Selitelköön Gran Laasonen mitä haluaa(kun itsellä ei ole rahasta synnytys kiinni) niin synnytykset vähenevät. Ja ihan oikein kun emme enää tuhlaa vaan säästämme rahamme niin lopetetaan lastenkin tekeminen.
Eläkeläiset tulkaa kaikki takaisin kotimaahan kun eläkkeet ulkomaille lakkautettiin.
Suuri ikäluokka yhteiskunnan rasitteeksi.
Hallitus osaa kyllä hölmöläisten peiton pituuden jatkamisen🤣
Väite on aika yksinkertaistava, eikä pidä sellaisenaan hyvin! Ensinnäkin: kansaneläkkeen maksamisen rajoittaminen ulkomaille tehtiin nimenomaan kustannusten hillitsemiseksi! Kun etuutta ei makseta henkilöille, jotka asuvat pysyvästi Suomen ulkopuolella (tietyin poikkeuksin), suorat eläkemaksut valtiolta pienenevät. Tässä mielessä säästöä syntyy melko suoraviivaisesti. Mutta kirjoittaja nostaa esiin toisen puolen, joka on osittain relevantti, eli jos osa ihmisistä muuttaa takaisin Suomeen saadakseen etuuksia, he voivat käyttää muitakin palveluja. Tämä voi lisätä esimerkiksi asumistukimeno ja terveydenhuollon kustannuksia, että pitkäaikaishoidon menoja. Kuitenkin on muutama tärkeä tarkennus. Kaikki ulkomailla asuvat eläkeläiset eivät muuta takaisin Suomeen. Muuttoliike ei ole niin suurta, että se automaattisesti kumoaisi säästöt.Moni Suomeen muuttava eläkeläinen on asunut täällä aiemmin ja on joka tapauksessa osa väestöä, jolla on oikeus palveluihin. Hoivakustannusten kasvu liittyy ennen kaikkea väestön ikääntymiseen yleisesti, ei yksittäiseen etuusmuutokseen. Julkisen talouden arvioissa tällaiset päätökset yleensä tehdään kokonaisvaikutusten perusteella, eikä ole vahvaa näyttöä, että tämä yksittäinen muutos olisi lisännyt menoja nettomääräisesti.Hyvä tapa hahmottaa tätä on esimerkki: Jos 10 000 ihmistä menettää ulkomaille maksettavan kansaneläkkeen, valtio säästää suoraan nämä maksut. Vaikka pieni osa heistä muuttaisi Suomeen ja käyttäisi palveluja, vain jos tämä joukko olisi suuri ja erittäin kallis hoitaa, säästö voisi kääntyä tappioksi. Tällaisesta ilmiöstä ei ole selkeää näyttöä.Eli: päätös todennäköisesti toi säästöjä valtiontalouteen, mutta ei ratkaise isompaa ongelmaa — väestön ikääntymisen aiheuttamaa kustannuspainetta, johon kirjoittaja viittaa.
Perusolettamus täytyy pysyä samana. Köyhää pitää kurittaa kepillä aina, kun tapaa köyhän ihmisen. Köyhien ei pidä antaa hyppiä silmille.