Piipponen valmistaa tilauksesta arvokenkiä, joiden hintalappu voi huidella yli 1 500 eurossa. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan käsintehdyistä kengistä. https://yle.fi/a/74-20224515?origin=rss
Se on hyvä se että töitä riittää ja kauppa käy. Sanontahan kuuluu: "Ei se kallista ole, kun rahalla saa"
Se on hyvä se että töitä riittää ja kauppa käy. Sanontahan kuuluu: "Ei se kallista ole, kun rahalla saa"
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ihan ymmärrettävää. Käsintehty, mittatilaustyönä valmistettu tuote on täysin eri asia kuin massatuotettu kenkä. Tuollaisessa hinnassa maksaa materiaalien lisäksi ennen kaikkea osaaminen, aika ja yksilöllisyys.Toisaalta 1500 € kengistä kuulostaa monelle hurjalta, koska arjessa on totuttu halvempiin vaihtoehtoihin. Se jakaa helposti mielipiteitä, toisille se on luksusta, toisille investointi laatuun.
Hyvä näin, mukava tukea käsityötä
Vielä on sentään niitäkin joiden on vara maksaa kallimmistakin kengistä, kuin kaikesta muustakin vaatetukseen kuuluvasta. Hyvä niin. Omalta osaltani kaikki se on enimmäkseen kirpputoreilta hankittua, ellei sitten Kiinasta tilattua. Siitäkin huolimatta olen täysin tyytyväinen kaikkeen mitä käytettävissä on, eikä minulla olisi edes käyttöä kalliimman hintaluokan varusteille. Jokapäiväinen arki sujuu näin eläkeikään päässeeltä itselleni riittävän hyvin muutenkin, eikä sivullisetkaan ole tähän mennessä vielä valitelleet asukokonaisuudestani!
Ei tule jalkakäytävällä kuin tuttuja vastaan...
Brittisuutari tekee vielä kalliimpia. 10000-100000 puntaa/pari. Asiakkaat mm. Arabiemiraateista ja saudeista. Ihan joka viikko ei valmistu kenkäparia, kun aikaa kuluu asiakkaiden luona matkustamiseen. Ei se ehkä kauheesti haittaa, jos vuosituloksi muodostuu 200-300 tonnia, eikä tarvii huhkia Huskin kanssa tukkimetsässä.
Itseasiassa tuo käy useampaankin kalliimman puolen suutariin, mutta kyse saattaa hyvinkin olla George Cleverleysta. Suutari matkustaa asiakkaan luokse, eli asiakkaan ei tarvitse poistua kotoaan. Sitten asiakkaan jalasta tehdään puinen kopio ja kengät ommellaan käsin alusta loppuun. Hinnat selittyy yleensä materiaaleilla, timanteilla koristellut soljet, kultaiset yksityiskohdat tai äärimmäisen harvinaiset nahan laadut.
Hyvä arvaus, mutta tämä kaveri ei enää mainostele netissä, eikä juuri muuallakaan. Maailmassa on ehkä pari sataa henkilöä joita hän palvelee.
Olen tavannut hänet kerran 2000-luvun alussa eräillä messuilla.
Eipä uskoisi, että niin vaatimaton kaveri on miljardöörien tuttu.
Kun asiakaskunta on rajattu pariinsataan henkeen, kyse ei ole enää liiketoiminnasta perinteisessä mielessä, vaan pikemminkin luottosuhteesta!
Se, ettei kaveri mainosta ja näyttää vaatimattomalta, on klassista "old money" -estetiikkaa. Miljardöörit arvostavat usein käsityöläistä, joka ei tee itsestään numeroa, vaan antaa työn laadun puhua. Puinen kopio jalasta on bespoke-kenkien sielu. Ne säilytetään suutarin arkistossa vuosikymmeniä, ja niitä muokataan vain, jos asiakkaan jalka muuttuu.
En osta!
Minä taas olen ihan Kanta-Joensuusta, mutta mulla on kaveri, joka on kotoisin En osta.
Aha
On se hyvä että näitä varakkaampien ostospaikkoja on olemassa.
Yököttää tuo prismaymvaatekauppojen meno missä toinen toistaan hikisempää eläjää koettaa sovittaa samoja riepuja ym päälleen.
Yäk