Luin jostakin tulkinnan, että koska vikavirtasuojakytkin on yksinään riittävä kosketusjännitesuojaus, niin vvsk:lla suojatussa ryhmässä oikosulkusuojan ei tarvitse toimia 5 / 0,4 sek. Jotkut rakennukset suojataan palosuoja vvsk:lla 300 mA. Tarvitseeko tällaisen rakennuksen siis täyttää lainkaan nopean poiskytkennän edellytyksiä?
VVSK ja
kosketussuojaus
245568
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Vikavirtasuojaus ei poista mitään nopean poiskytkennän vaatimuksia. Jollakin hyväksytyllä tavalla määräysten mukaisuus on aina toteutettava.Jos maasulussa vaaditaan 0,4 sek poiskytkentäaika, ei vikavirtasuojaus muuta mitään, vikavirtasuojauksella se aika saatetaan kyllä saavuttaa.
sekaisin.
Jos kosketussuojaus ei toteudu normaalein suojalaittein (vika L-PE), niin sopiva vikavirtasuojakytkin lisäämällä laukaisuehdot toteutuvat.
Vikavirtasuojakytkin ei suojaa oikosululta (L-N tai L-L), joten oikosulkusuojaus toki tarvitaan edelleeen.
Oikosululta suojaamiseen ei ole varsinaisia laukaisuehtoja olemassa (kyseessä on siis palovaara), mutta kaapelit testataan vain 5 s vian varalta. Jos vika kestää pidempään, saattaa kaapeli olla pysyvästi vaurioitunut.
Vastauksena kysymykseesi: vikavirtasuojakytkimen käyttö on juuri kosketusjännitesuojauksen (1. nollausehto) nopean laukaisuehtojen täyttämistä. Sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä oikosulkusuojauksen kanssa.
Tarkoitin että oikosulkuvirtoja ei siis tarvitse laskea/mitata kosketusjännitteen kannalta, mikäli vvsk oman toimensa ohella (palosuojaus), huolehtii myös nopean poiskytkennän.
vikavirtasuojakytkintä, tavallisesti kyseisestä ryhmästä ei edes pysty ilman temppuiluja mittaamaan vikavirtaa (L-PE). Tiedän, että joissakin mittalaitteissa on tämä (turha?) ominaisuus, mutta olen löytänyt vain yhden laitetteen, joka antaa luotettavia tuloksia.
Eli riittää, kun testataan standardin mukaisesti vikavirtasuojakytkimen toiminta asennustesterillä: testipainikkeen tulee toimia ja vikavirtasuojakytkimen tulee laueta enintään nimellisellä virralla. Esim. tavallisen 300 mA:n suojalaitteen tulee laueta alueella >150...300 mA. Jos laukaisuaika on liian pitkä (>300 ms), mittalaite antaa virheilmoituksen. Laskentaa ei tarvita, enkä heti edes keksi, mitä pitäisi laskea vikavirtasuojakytkimiä käytettäessä.
Muistutan kuitenkin vielä siitä, että sellaisissa asennuksissa, missä tarvitaan henkilösuojausta (esim. ulkopistorasiat), tulee suojalaitteen nimellistoimintavirran olla kuitenkin enintään 30 mA.
Itse olen huomannut saman asian. Vastaan tulee kahta eri käsitystä ja tulkintaa. Olikohan siellä sfs6000:ssa, jossain varmaan selitetty, jos en väärin muista, että se pitää olla 30mA. Oman käsityksen mukaan 300mA riittää vain palosuojaukseen, ei kosketusjännitesuojaukseen.
Tuo asia, mitä tarkoitat onkin jo sitten tulkinnan varaisempi asia.
Siis tarkoitat varmaankin, että jos sulla on esim. C16A sulake, pistorasia päässä. Sen oikosulkusuojaukseen käytetyn sulakkeen pitäisi laueta 0,4s kosketusjännitteen takia. Jos ei laukee, niin vvsk 30mA:lla homman voi kuitata. Jos on pieni keskus ja siinä on 3v 30mA vvsk suojaamassa koko keskusta, niin tarvitseeko esimerkiksi sen ryhmäjohdoista mittailla ja laskea oikosulkuvirtoja kosketusjännitteen takia, jos vvsk täyttää aina kosketusjännitevaatimukset? Käsitin, että tästä on nyt kysymys? Itse olen monesti miettinyt samaa.
Pitkissä vedoissa tällä on ollut käytännössäkin merkitystä ja tästä on intetty työmailla, kaapelipoikkipintojen suhteen.
Siis siitä on eri käsityksiä todellakin, voiko asian kuitata vain poikkeustapauksissa, vai aina.
Tuossa vts00x taitaa nyt sekoittaa itse asioita. Nyt puhutaan vain ja ainoastaan kosketusjännitesuojauksesta. Tietenkin puhutaan myös sulakkeen tapauksessa oikosulkusuojauksesta, koska sehän se täyttää yleensä juuri ne kosketusjännitesuojaus vaatimukset. Nuo ajat 0,2s/0,4s on annettu oikosulkusuojaukseen juuri kosketusjännitteen takia, ennemmin kuin esim. kaapelien ja johtimien termisen keston, tms. takia.
Tähän olisi kiva saada virallinen selvitys ja vastaus joltain.
Itse mitoitan kyllä aina silleen, että sulake toimii kosketusjännitesuojana ja poikkipinnat valitaan sen mukaan. Jos jostain syystä oikosulkuvirta ei riitäkkään ja tulee käpsäys, niin pistetään vvsk, niin saadaan homma toimimaan kosketusjännitteen kannalta, jos se muuten toimii.
Onhan tällä asialla merkitystä, kun toisen asiakkaan valvoja vaatii mitoitukset sulakkeella, vvsk vain lisäsuojana. Toinen vaatii, että asiat suunnitellaan ja tehdään mahdollisimman pieniä poikkipintoja käyttäen ja vvsk on kosketusjännitesuoja, eikä suostu maksamaan paksumpia kaapeleita. Palautetta on tullut tältä jälkimmäiseltä, kun on vedetty 6mm2 kaapeleita, kun hänen mukaan 2,5mm2 olisi riittänyt. Korostan, että nyt ei olla omakotityömailla, vaan teollisuuslaitoksissa, missä on paljon pitkiä vetoja ja asialla on merkitystä jo taloudellisesti. Siksi näistä on intetty. Itse en viitsi kaivaa edes mistään kirjoista, koska todellakin tästä on kahta käsitystä liikenteessä kuitenkin. Se todistaa jo pelkästään, että asiat ja ohjeet on surkeesti esitetty.
Näkemykseni mukaan myös oikosulku virta on huomioitava johdon pituutta/paksuutta määritettäessä, koska vaiheen ja nollan oikosulussa ei vv-suoja laukea.
mutta se ei liity kosketusjännitesuojaukseen, mitä tulee noihin 0,2/0,4s aikoihin. Ne ajat koskee kosketusjännitesuojausta. Oikosulkusuojauksen saa toimimaan esim. pienemmillä poikkipinnoilla, vaikka jättää nuo kyseiset sekuntimäärät toteutumatta. Esim. 5s riittää yleensä muuten, muttei kosketusjännitteen kannalta. Siitä puhutaan nyt, jos oikein käsitin.
heti myönnä sekoittavani asioita.
Sekä kosketusjännitesuojauksen että oikosulkusuojauksen on toimittava. Niitä ei pidä sotkea toisiinsa ja molempien osalta tulee tehdä suojauksen tarkastelu/laskelmat erikseen. Se, että sama suojalaite saattaa toimia molemmissa vikatapauksissa ja vielä ylikuormitustilanteessakin, ei saa sekoittaa ajatuksia.
Täsmennän nyt vielä sinullekin:
"Jos on pieni keskus ja siinä on 3v 30mA vvsk suojaamassa koko keskusta, niin tarvitseeko esimerkiksi sen ryhmäjohdoista mittailla ja laskea oikosulkuvirtoja kosketusjännitteen takia, jos vvsk täyttää aina kosketusjännitevaatimukset? Käsitin, että tästä on nyt kysymys? Itse olen monesti miettinyt samaa."
Vastaus: ei tarvitse mittailla eikä laskea oikosulkuvirtoja. Vikavirtasuojakytkin testataan kuitenkin aina juuri edellisessä vastauksessa kuvaamallani tavalla.
"Tähän olisi kiva saada virallinen selvitys ja vastaus joltain."
Tämäkin vastaus on virallinen, kun annan sen virallisessa tarkastuksessa. Ja annan sen juuri tällaisena tarkastuksella. Täällä lausuttuna se on vain mielipide keskustelupalstalla.
ymmärtänyt mitään:
"Oikosulkusuojauksen saa toimimaan esim. pienemmillä poikkipinnoilla, vaikka jättää nuo kyseiset sekuntimäärät toteutumatta. Esim. 5s riittää yleensä muuten, muttei kosketusjännitteen kannalta."
-Pienemmillä poikkipinnoilla kuin mikä?
-Kyllä 5 s laukaisuaika on riittävä kosketusjännitteen kannalta tietyissä kiinteissä asennuksissa.
Tuo edellinen oli edellisen komentoijan vastaukseen ja pitää lukea koko kysymys ja vastaus sarja asiaan liittyen, että pysyy kärryllä.
Siis oikosulkusuojauksessa ei ole aina kysymys kosketusjännitesuojauksesta. Vai onko? Yleensä oikosulku- ja ylikuoritussuojaus pitää olla. Noin niin kuin yleisesti.
5s ei riitä kädessä pidettävään laitteeseen.
Vai riittääkö? Tästä on nyt kysymys.
Otetaan nyt esimerkki tapaus, miten nämä asiat liitty poikkipintoihin ja siihen otetaanko kalliimpi kaapeli vaiko halvempi. Nämä on näitä urakoitsijoiden joka päiväisiä murheita.
Siis sinulla on 2,5mm2 kuparikaapeli, 200m veto ja sitä suojaa vaikka C16A sulake, koska pienempi ei riitä. Jännitehäviöt ei nouse liian suureksi. Käy niin että sulakkeen toimintavirta oikosulussa ei riitä 0,4s laukaisuun. Mutta esim. 5s laukaisuun riittää. Siis vaihdatko kaapelin 6mm2:een, jolloin 0,4s täyttyy ja homma olisi tietenkin ok. Vai lisäätkö keskukseen vaikka 3v vvsk 30mA lisäsuojaksi ja jätät 2,5mm2 kaapelin. Kosketusjännitesuojaus täyttyy molemmissa tapauksissa, samoin oikosulkusuojaus.
Vai täyttyykö? Tästä täällä nyt keskustellaan. Poikkipinnoistahan sitä käytännössä keskustellaan, kun aletaan vetämään sopivia kaapeleita. Paksumpi maksaa enemmän. Jos keskukseen laittaa yhden 3v vvsk 30mA, voi vetää pienemmillä poikkipinnoilla kaikki vastaavat syötöt, jne.. Vai voiko? Kysymys on nyt myös rahasta. Kukaan ei vedä kalliimpaa kaapeli mallia, jos ei ole tarvis, noin niin kuin yleisesti.
Kysymys on alkuperäisen kysyjän mukaan käsittääkseni siitä, että mikä malli on lainvoimainen ja mikä ei. Se kiinnostaa minuakin.
Siis voiko edellisen mukaisessa tapauksessa käyttää vvsk 30mA kanssa vain 2,5mm2 kaapelia 5s toiminta-ajalla vai tarvitseeko myös johdonsuoja-automaatin täyttää aina se 0,4s toiminta-aika?
Jos ei niin missä tapauksissa?. Tämä asia vaikuttaa aika paljon käytetyn kuparin paksuuteen.
Itse en väitä puolin enkä toisin nyt, mutta tässä asiassa on kaksi eri koulukuntaa ja lähinnä myös sitähän tässä nyt on ihmetelty.
romaanien kirjoitteluksi, mutta jospa asiat selviäisivät näin paremmin...
Oli miten oli, sinulle ei ole kerrottu koko totuutta! Jos oikosulkuvirta ei riitä laukaisemaan C16 A johdonsuojakatkaisijaa pistorasiaryhmässä vaaditussa 0,4 sekunnissa (mittarin tulee siis näyttää min. 200 A), on olemassa jälkikäteenkin peräti 5 erilaista korjausvaihtoehtoa. En käy niitä tässä kaikkia läpi, mutta vikavirtasuojakytkin on se helpoin tapa. Se toteuttaa siis yksinään nopean laukaisun ehdot (=kosketusjännitesuojaus=syötön automaattinen poiskytkentä=1. nollausehto jne.)
Toinen käyttökelpoinen tapa on B16 A johdosuojakatkaisijan käyttö, jolloin nopeaan laukaisuun tarvitaan vain 100 A! Z-tyypillä päästään vielä pienempiin vaadittuihin virta-arvoihin.
Vastauksia:
1: Oikosulkusuojauksella ei ole periaatteessa mitään tekemistä kosketusjännitesuojauksen kanssa. Onhan kyse erilaisesta viasta. Sotkua aiheuttaa termin "oikosulkuvirta" käyttö myös vaiheen ja maan välisessä viassa. Selkeämpi termi olisi kaiketi maasulkuvirta tai vikavirta jne.
2: 5 s laukaisuaika ei riitä kädessäpidettävien laitteiden yhteydessä (eli tavallisimmin pistorasiaryhmissä) kosketusjänitesuojaukseen.
3: 6 mm^2 käy, jos virta-arvoksi saadaan (suojalaittetta vaihtamatta) mittaamalla 200 A.
4: Vikavirtasuojakytkin käy myös, jos se toimii standardin edellyttämällä tavalla eli on ehjä. Voit itse valita vastauksen 3 ja 4 väliltä.
5: Jos käytetään vikavirtasuojakytkintä, ei poikkipintaa tarvitse kasvattaa kosketusjännitesuojauksen vuoksi. Suojalaitteen nimellisvirta ja johdon poikkipinta määritellään tällöin normaalisti (1,5/10A, 2,5/16A jne., mikäli jännitteenalenema ei tule ongelmaksi)
"Siis voiko edellisen mukaisessa tapauksessa käyttää vvsk 30mA kanssa vain 2,5mm2 kaapelia 5s toiminta-ajalla vai tarvitseeko myös johdonsuoja-automaatin täyttää aina se 0,4s toiminta-aika?"
Voi käyttää 2,5 mm^2 kaapelia, jos ylivirtasuojaus (=ylikuormitus- ja oikosulkusuojaus) toteutuu. Tavallisesti näin on, koska "vaatimus" on juuri tuo 5 s.
Kosketusjännitesuojauksen voi toteuttaa usealla eri tavalla (ainakin 5 eri tapaa) ja yksikin riittää. Perinteinen on siis käyttää sopivaa suojalaitetta esintyvälle oikosulkuvirralle ja vvsjk taas on laitteena riitävän nopea (laukaisuaika ehjänä enintään 0,3s).
vastauksesta. Tässä tuli se mitä halusin tietääkin . Anteeksi vaan huono esitystapa, mutta kyllähän se meni perille näinkin, koska sain sen vastauksen, jota hain. Tätä on pitänyt itsekin kysyä, mutta tuo kaveri kerkesi ensin ja hyvä niin. Tämä asia kun on ärsyttänyt hieman. Jos sanoit saman asian aikaisemmissa vastauksissa, niin meni ohi ja pyydän anteeksi. Siis tämä vastauksesi kohta on se mitä minä hain. Se on vain ja ainoastaan se asia mikä nyt kiinnosti:
" mutta vikavirtasuojakytkin on se helpoin tapa. Se toteuttaa siis yksinään nopean laukaisun ehdot (=kosketusjännitesuojaus=syötön automaattinen poiskytkentä=1. nollausehto jne.)"
Itse olen ollut kyllä tällä kannalla aina, mutta eipä se kaikille asiakkaille ole kelvannut. Siitä johtuu närkästymiseni.
Kysymys on nimen omaan siitä, että moni ei käsitä, että se vvsk on juuri kosketusjännitesuojalaite ja johdonsuoja-automaatti toimittaa silloin erivirkaa ja sen ei tarvitse toimia kosketusjännitesuojana. Se on silloin oikosulku- ja ylikuormitussuoja. Yleensähän tuo johdonsuoja-automaatti toimii tietenkin kosketusjännitesuojanakin, kun oikosulkuvirrat on yleensä passelit siltäkin kannalta katsottuna. Mutta eipä aina.
Todellakin itsellä on yksi asiakas, jonka valvova "mestari" on tulkinnut kyseisen asian hieman poikkeavalla tavalla. Käytännössä kun asennellaan tälle mulkero asiakkaalle, niin heille asennetut kaapelit tulee luonnollisesti tietyissä tapauksissa hieman "kalliimmaksi", kun johdonsuoja-automaatti on hänen mielestään se, mikä toimii kosketusjännitesuojauksena. Kaapelit ja johdonsuoja-automaatit valitaan sen mukaan. Vvsk on heidän tapauksessa aina vain lisäsuoja.
Olen lukenut joskus sfs6000:ta tähän liittyvää juttua, mutta muistaakseni se ei sieltä selviä ihan selkokielellä.
Eli vielä vaivaisin, että onko se jossain oikein selkokielellä esitetty tuo kohta, jota lainasin sinulta? Liikenteessä kun on juttua, että tämä vvsk kävisi muka vain poikkeustapauksissa, jne. Sinä tiedät sen kohdan, jos joku täällä tietää.
Tämä voi kuulostaa oudolta talonrakennuspuolen kavereille. Mutta teollisuuspuolella löytyy paljon tapauksia, kun jollekkin laitteelle pitää saada vietyä ryhmäjohto ja laite, jota ryhmäjohto syöttää voi olla todella korkeella, syvällä tai kaukana... Näitä mietitään usein tapauskohtaisesti. Oma periaate on aina ollut se, että aina vedetään vain se sopiva kaapeli. Ei koskaan turhan paksuja ja kalliita kupareja.
Joo, mutta täytyy käyttää 30 mA:n vv-suojaa ei 300 mA:n suojaa. Henkilösuojauksessa 300 mA on liian suuri virta. Kysymys ei kerro onko kyseessä nousujohto, johon on liitetty ryhmäkeskus. Jos näin on vv-suojan tulee sijaita alkupäässä nousujohtoa, muuten johdon ylivirtasuojan on täytettävä nopean poiskytkennän ehdot, tiedä häntä??
tuo SFS 6000 nyt selkokieltä miltään osin, mutta tässä ei ole mitään epäselvää!
Kosketusjännitesuojausvaatimus täyttyy kohdan 413.1.3.6 mukaan myös lisäpotentiaalintasauksella tai vikavirtasuojakytkimellä.
Lisäksi täytyy tutkia tällaista taulukkoa kuin O 539.3. Siitähän näkee vikavirtasuokaytkinten rakennestandardin mukaiset tärkeimmät ominaisuudet. Kuten edellisen vastauksen viimeisessä kappaleessa totesin, ehjän vikavirtasuojakytkimen laukaisuaika nimellistoimintavirrallaan on enintään 0,3 s. Jos vikavirta nousee 5-kertaiseksi (arvoon 0,15 A/30 mA vvsjk), lyhenee laukaisuaika 0,04 s. Tavallisessa vikatapauksessa vikavirta on kuitenkin kymmeniä tai satoja ampeereita, joten laukaisuehdot täyttyvät hienosti.
Toinen perustelu on kohdassa Syötön automaattisen poiskytkennän toiminta 612.6.1 kohta 2, jonka mukaan on testattava nopean laukaisun saavuttamiseksi asennetut laitteet, kuten esim. vikavirtasuojakytkimet.
Kolmas perustelu löytyykin lääkintätilojen puolelta. Siellähän vaaditaankin 0,2 s laukaisuaika (710.413.1.1). Aiemmin tämä saavutettiin käyttämällä paksuja johtimia ja tarvittaessa vielä vahvistettiin PE-johdinta tai käytettiin lisäpotentiaalintasausta. Resistanssi piti jäädä keskuksen ja laittteen välillä suojajohtimessa alle 0,2 ohm. Nykyään johdon poikkipinnalla ei ole enää mityään merkitystä kosketusjännitesuojauksen kannalta, koska jokainen lääkintätiloja syöttävä ryhmäjohto (R1 ja R2-tilat) on varustettava vikavirtasuojakytkimellä (710.413.1.3). Ryhmäjohdoista ei siis mitata enää mitään 0,2 ohm arvoja, paitsi silloin kun suunnittelija tekee sähköselityksen ja suunnitelmat niin kuin on aina ennenkin tehnyt (eli ei tajua asioiden muuttuneen totaalisesti).
Neljäs perustelu on vasta tulossa: vikavirtasuojakytkimet ovat näillä näkymin siis tulossa pakollisiksi kaikkiin ryhmäjohtoihin (paitsi jk:t ja pakastimet) parin vuoden päästä.
Syy valvojan sitkeään uskomukseen löytynee kohdasta 412.5 ja lukijalta on silloin jäänyt lukematta pääotsikko eli Kosketussuojaus. Sen kohdan vaatimukset eivät ole mitenkään tekemisissä kosketusjännitesuojauksen (413) kanssa.
Standardin hallitseminen on vaikeaa, koska se täytyy tuntea kokonaisuutena. Jokainen yksittäinen rivi voi johtaa täysin harhaan, jos se repäistään ulos kontekstistään. Minulla on ollut etuoikeus päästä mukaan tuon standardisarjan kirjoittamiseen, joten tuon muutaman vuoden työrupeaman jälkeen siitä alkoi jo päästä hieman jyvälle.
En usko, että näilläkään perusteluilla saat valvojaa muuttamaan mieltänsä, mutta on kuitenkin mukava itse tietää, miten asiat ovat!
paljon kiitoksia. Tästä oli sinulle vaivaa hiukan. Pitäisihän jokaisen löytää nuo kohdat, mutta kun sinä teet ammatiksesi tarkastuksia, niin löydät viralliset kohdat helpommin ja osaat yhdistellä repaleiset asian pätkät toisiinsa. Suomi 24:ssä puhutaan paljon paskaa, mutta on hyvä tietää, että on yksi nimimerkki, jolta saa tietoa, kun tarvii. Kiitos vielä.
kiitoksista.
Tässä on nyt hieman yli vuosi harjoiteltu tätä nykyistä hyvän hallintotavan mukaista tarkastuskäytäntöä: mielipiteitä kirjoitetaan tarkastuspöytäkirjaan vain silloin, kun asia erikseen todetaan mielipiteeksi.
Kaikki vaatimukset perustellaan suorilla säädös- tai standardiviittauksilla. En kirjoita päätökseen sellaisia rivejä, joihin ei löydy tällaista asiallista ja selkeätä perustelua. Poikkeuksen tekevät vain aivan ilmeiset asiat, jotka eivät yleisen elämänkokemuksen perusteella kaipaa perusteluja. Olen varma, että tästä on kaikille muutakin hyötyä, vaikka lähtökohta onkin ollut oikeusturvakysymyksissä.
"Kolmas perustelu löytyykin lääkintätilojen puolelta. Siellähän vaaditaankin 0,2 s laukaisuaika (710.413.1.1). Aiemmin tämä saavutettiin käyttämällä paksuja johtimia ja tarvittaessa vielä vahvistettiin PE-johdinta tai käytettiin lisäpotentiaalintasausta. Resistanssi piti jäädä keskuksen ja laittteen välillä suojajohtimessa alle 0,2 ohm. Nykyään johdon poikkipinnalla ei ole enää mityään merkitystä kosketusjännitesuojauksen kannalta, koska jokainen lääkintätiloja syöttävä ryhmäjohto (R1 ja R2-tilat) on varustettava vikavirtasuojakytkimellä (710.413.1.3). Ryhmäjohdoista ei siis mitata enää mitään 0,2 ohm arvoja, paitsi silloin kun suunnittelija tekee sähköselityksen ja suunnitelmat niin kuin on aina ennenkin tehnyt (eli ei tajua asioiden muuttuneen totaalisesti). "
Yo. kappaleessa väite 0,2ohm tarpeettomuudesta, onko tosiaan näin ettei tarvitse enää sitä mitata. Uskon, että kosk.jännitesuojauksen kannalta ei ole merkitystä, mutta entäs muuten. Eikös tässä ole riski että lääkintätilan laitteiden väliset potentiaalierot voivat kasvaa ja joissain tapauksissa muutaman millivoltin jännitteellä voidaan saada pahaa jälkeä heikossa kunnossa olevaan potilaaseen sopivissa olosuhteissa. Käsittääkseni lääkintätiloissa (esim. leikkaussalit) pyritään hyvin tarkkaan samaan potentiaaliin kaikissa johtavissa kosketeltavissa osissa.
En vielä uskalla luopua 0,2 ohmin rajasta, mutta jos pystyt sen kaikilta katsantokannoilta tarpeettomana kumoamaan, minäkin voisin siirtyä "keskiajalta nykyaikaan".
vuodesta 1997 lähtien, vaikka sitä ei haluta uskoa tai myöntää. Toki tuolloin sallittiin sekä SFS 4372 2. että 3. painoksen käyttö. Vasta SFS 6000-6-710 1. painoksen ilmestyminen päätti virallisesti SFS 4372 2. painoksen käytön uusissa asennuksissa. Jopa viranomainen on 22.5.1998 antanut harhaanjohtavaa tietoa tiedotteessaan, kun tämä merkittävä suojausmenetelmien muutos on jäänyt myös heiltä (?) huomiotta.
Lisäpotentiaalintasausjohtimien osalta 0,2 ohm vaatimus on toki ennallaan. Myös mittaukset niiden osalta tehdään vielä 10 A virralla 5 s ajan.
Nämäkin mittaukset ovat standardin näkövinkkelistä historiaa, kun siirrytään 6000-7-710 3. painoksen soveltamiseen viimeistään ensi kesänä. Mittauksiin liittyvät yksityiskohdat ovatkin opastavien tietojen puolella ja velvoittavaksi jääkin vain osan 6000-6-62 mittaukset. Jatkuvuusmittausten osalta tämä tarkoittaa 200 mA:n mittauksia. 0,2 ohm säilyy vaatimuksena lisäpotentiaalintasausjohtimissa, mutta mittautavan saa valita velvoittavan tai vapaaehtoisen 10 A:n väliltä.
Itse olen sitä mieltä, että tässä kohtaa mennään metsään, mutta money talks. Isot keskussairaalat kun runnoivat läpi tällaisen ajatuksen. Onneksi standardin alussa sentään annetaan lupa tehdä asiat paremmin, joten merkittävästi tarkempi, mutta yhtä helppo 10 A mittaus tullee säilymään ainakin mittausammattilaisten keskuudessa oikeana toimintamallina.
Kertoisin aiheesta mielellään lisää, mutta leikkaussali kantakaupungissa odottaa mittaajaansa......
on hienoa kun täällä keskustellaan asiaa
Mulla ois autotalli rakennus valmis ja käyttöönottopöytäkirja tehty, mutta mittauksista hieman kysyttävään...
Syöttä tallille 5x2,5 ja 3xC16
6ryhmää ok paitsi...
Muutamista C16A ryhmistä sain mitattua alle hyväksytyn 200A arvoja kuten patterilämmitys ryhmä 185A ja 158A... ja vikurin perässä oleva eräs pr ryhmä 160A (jouduin ohittamaan vvsk:n jotta sain mitattua)
Mitä siis teen jotta pöytäkirja olisi ok? vaihdanko ko. ryhmien C16A automaatit B16 automaatteihin vai toteanko laskemalla...(mieluummin muuten)
Teen erillisen liitteen mittauksista... eli merkkaanko ollenkaan oikosulkuvirtoja vvsk takana oleville ryhmille?? vai ainoastaan vvsk toiminta aika ja suojajohtimen Ohm arvot ja sillä ok?
Alle hyväksytyn rajan,mitä häh?Sehän on vain parempi mitä isompi oikosulkuvirta on.Tarttisko käydä koulutuksessa?
Niin C16 vaatii mitatun oikosulun olevan 200A laskennallisesti todetun olevan 160A. Eli mulla on alle vaaditun mitatun.
Et ole väärässä siitä että tartteisko käydä koulutuksessa, mutta kummallekko lienee tarpeellisempi. Ei millään pahalla ....
Löytyykö kysymyksiin vastauksia???
Vaihto B-käyräsiin nyt ainakin. Vikavirtaa voisit harkita.
Syötätkö tolla 5x2,5:llä jotain ryhmäkeskuksen kaltaista?
Luvathan sulla tietenkin on, muutoinhan olisi ihan turhaa edes tehdä koko paperia... :D
Luin koko viestiketjun ja jäin nyt vähän päätä raapimaan.
Elikkä tiivistettyvä vvsk riittää oikein toimiessaan takaamaan kosketusjännitesuojauksen. Ylikuormitus- ja oikosulkusuojaamisen tarvitaan kuitenkin siis sulake, jolloin katsotaan riittävä oikosulkuvirta 5s laukaisuajan mukaan, eikö? Mutta kun tuota suojalaitteiden toimintarajavirtojen taulukkoa katsoo, niin B ja C tyypin automaateilla on sama sallittu minimi oikosulkuvirta-arvo sekä 0,4s, että 5s toiminta-ajoilla. Elikkä mitä oikosulkuvirta pitäisi nyt olla esim. tapauksessa jossa suojana on C16A automaatti ja 30mA vvsk?
Lisäksi toinen kysymys liittyy asennustarkastusmittarin hankintaan.
Alle 500V järjestelmissähän eristysvastuksen mittaukseen käytetään 500V DC jännitettä. Uuden kalliin mittarin hankinnan yhteydessä kuitenkin laittaa pelottamaan, että onko herroilla aikomuksia jossain vaiheessa nostaa tämä jännitevaatimus 1000V:iin? Kaikista asennustestereistä (esim. Telaris 0100 ) kun ei tätä ominaisuutta 1000V asti löydy.