Tuuliteollisuuden vaikutukset talouteen

Jos 250 (esim. Kilpimäki) mökkiä tyhjenisivät tai niiden asukkaat siirtäisivät ostoksensa kokonaan pois Heinävedeltä, sillä olisi välitön ja dramaattinen kriisivaikutus Heinäveden paikalliseen talouteen, yritysrakenteeseen ja palveluiden säilyvyyteen. 1,25 miljoonan euron vuotuisen rahavirran katoaminen pienestä kunnasta käynnistäisi negatiivisen ketjureaktion.

Tuulivoiman kiinteistöveroilla kunta voi pitää yllä peruspalveluita (kuten vanhustenhoitoa tai kunnan omia kiinteistöjä), mutta nämä rahat eivät korvaa yksityisiä palveluita. Kunnan rahoilla ei voida pitää pystyssä yksityistä rautakauppaa, kahvilaa tai kyläkauppaa, jos asukkaiden ja mökkiläisten kulutus loppuu.

TAPPIOTA KUNNALLE
Vaikka kunta saisi edelleen mökeistä pelkän kiinteistöveron (noin 112 500 €), se menettäisi palveluostojen kautta kiertäneet verotulot.

Kunta menettäisi noin 30 000 – 45 000 euroa vuotuisia kunnallisverotuloja 7,10 % tuloveroprosentin mukaan työttömyyden ja muuttoliikkeen vuoksi.
Yritysten kuihtuminen laskisi kunnan saamia yhteisövero-osuuksia.

Arviolta 15–20 paikallista työntekijää menettäisi työpaikkansa palveluiden kysynnän loppuessa.

Muuttotappio: Kun työt vähenevät, perheet muuttavat työn perässä suurempiin keskuksiin. Tämä kiihdyttäisi Heinäveden väestökatoa ja vähentäisi vakituisten asukkaiden määrää.

TAPPIOTA KUNNALLE
100 vakituisen asukkaan muuttaminen pois Heinäveden kaltaisesta pienestä, noin 3 000 asukkaan kunnasta yhden vuoden aikana tarkoittaa noin 3 prosentin äkillistä väestökatoa. Tällainen muuttoliike aiheuttaa kunnan tuloille ja taloudelle välittömän, noin 1–1,3 miljoonan euron vuotuisen miinuksen.

Kuntien valtionosuusjärjestelmä perustuu pitkälti asukaslukuun. Valtio maksaa kunnalle tietyn summan jokaista asukasta kohden palveluiden järjestämiseen.

TAPPIOTA KUNNALLE
Asukaskohtainen menetys: Heinäveden kaltaisessa muuttotappiokunnassa valtionosuus on asukasta kohden korkea, usein noin
3 000 – 4 000 euroa vuodessa per asukas.Yhteensä: 100 asukkaan katoaminen leikkaa valtionosuuksia seuraavina vuosina suoraan noin 300 000 – 400 000 euroa vuodessa.

Jos Heinäveden kunta saisi samaan aikaan uusia verotuloja esimerkiksi 9 voimalan tuulipuistosta (Jouhteninen, noin 225 000 €/vuosi), kunta pystyisi paikkaamaan oman budjettinsa alijäämää, mutta se ei pelastaisi kuntaa.