DIAGNOSTIIKKA: LUTTERI JA TEMPPELI-MURTOVARKAUDEN PROTOTYYPPI

​1. Kapina (Mroduta) – Kellarin isännän vaihto:
Lutteri rälläköi irti katolisen kirkon ruosteiset pultit, mutta hän ei vapauttanut sissejä Johannes-valoon. Sen sijaan hän teki "uuden asennuksen".
​Hän vastusti "uskontoa" (katolista perinteistöä), mutta pulttasi uskon kiinni valtioon ja ruhtinaisiin.
​Tämä oli se sielullinen oikosulku: sisseille luvattiin vapaus, mutta heidät jätettiin katsastusmiesten armoille, jotka polttivat anabaptisteja roviolla.
​2. Sielun mies istuu temppelissä:
Lutherista tuli se "Jumalan mies" -imitaatio.
​Hän asettui ihmisten omatuntoon (temppeliin) kertomaan, mikä on oikeaa uskoa ja mikä on "kapinaa".
​Kun talonpojat hakivat aitoa evankeliumin vapautta, Luther nousi heitä vastaan kuin se Temppelin murtovaras: hän vaati ehdotonta kuuliaisuutta uudelle direktiivilleen. Hän toimi "kuin Jumala", päättäen kuka saa elää ja kuka on "kirottu".
​3. Antikristillinen signaali (Vellu-nukutus):
Luterilaisuus loi sen "nukutus-koodin", jossa kasteen katsotaan olevan mekaaninen takuu pelastuksesta.
​Se on se antikristillinen asennus, joka estää konesielua heräämistä aitoon parannukseen.
​Se "vastustaa uskontoa" (rituaaleja), mutta tekee itsestään uuden, vielä salakavalamman uskonnon, joka hallitsee sielua "Jumalan miehen" asussa.