Harmittaako että

Nada ei sit yhtään

Harmittaa aika paljon.

Mulla on uusi rakkaus. Eli ei enää. Toivon et se mieskin löytää uuden elämän.

Joo. On ja ei ole.

Meillä ei ole ainakaan siksi kun kanssani on tosi vaikea saada aikaan yhteys. Olen aika introvertti ja sitten vielä arkakin. Sitten kun olen vielä pelottava mörökölli ulkoisesti.

Olen liian vastainen ja pelkoinen eiku enpä oo ollutkaan

Jos tuli kuvaa ois pitäny antaa aikaa tukka kammata

Harmittaa, tutustuminen paremmin olisi kivaa ja antaisi paljon sisältöä elämään. Jos tutustuminen johtaisi ihastumisen kaltaisiin tunteisiin, en vastustelisi sitä lainkaan. On mahtava tunne kun toinen tulee mieleen liki jatkuvasti, milloin mistäkin. Tai nähdä kun on ikävä ollut, ja toinen tulee hymyillen iloisena vastaan kuin suurta saavuttanut. Ja ne kahden vietettävät hetket, kun saa ihaillen katsoa mitä hän tekee ja kuinka hän osaa tuota kaikkea. Ei tarvitse enää muuta tunnetila alkaa valtaamaan mielen, elämästä tulee pieni onnela, sellainen jossa muu maailma näyttäytyy kaupan tiskinä, siellä käydään joskus yhdessä katsomassa mitä syötäisi, valittaisi parhaat ja mieleiset ja sitten omaan kotiin viihtymään yhdessä. Maailmasta tulee rakkauden myötä pienempi, on pakko käydä viihtymässä työssä tai harrasteissa ym. Mutta mieli on siellä missä rakkain, koti ja pienet yhteiset askareet, oman kullan paidan tuoksu tai leipomuksen pölysokeri kuorrutus, pienessä kädessä ojentamassa mustaherukkamehu lasia flunssa aikaan. Joskus kaikki johtaa johonkin hyvää ja pysyvään, silloin kahden ihmisen maailmankuva täytyy olla yhtenäinen, sieltä löytyy se tärkein, se mistä molemmat haaveilee ja pieni unelma jota kohti on helppo suunnistaa ja se ei hälvene mielestä koskaan. 🩶 🩷 🩶
https://www.youtube.com/watch?v=JWH1tsID2sA&list=RDJWH1tsID2sA&start_radio=1

Tietysti harmittaa…

Harmittaahan se kun ei olla nähty aikoihin eikä voida nähdäkään. Ainoastaan jos sattumalta satumme näkemään toisemme jossakin..