Muistatko kun kerran kävelin kylmästi sun ohi?

Ei sano mitään???

Muistan. Toisella kerralla ei ollut niin kylmää.

Silloinko kun itkin siellä asemalla. Mun kaveri tuli lopulta hakemaan kun mulla oli hätä.

Eikös silloin ollut muutenkin pakkasta?

Pelästyin miestä!

Muistan. Sun on joskus korvattava se korkojen kera.

Ei ole kukaan vielä tehnyt niin😁

Jossain kauppakeskuksessa kerran käveltiin toistemme ohi kylmän viileästi 😅😂

Viilensi mukavasti.

Eipä kait jää mieleen turhanpäiväset asiat.

Kyllä. Olit vähän sellainen loukkaantunut primadonna. En vain ymmärtänyt mistä syystä. Enkä edelleenkään.
n>m

Monesti tapahtunut.

Minä taas kävin pöntöllä ja söin iltapalan. Aika hiljaista oli vessassa, eikä ketään näkynyt.

En jää ketään nuoleskelemaan, jos kerran kävelee koppavasti ohi. En enää sano päivää sen jälkeen.

Vieläkö sä niitä mietit. Voi sinua hömpsö

Eiköhän noita ohikävelyjä ole monella. Joskus se on vahinko (itse näen huonosti ja olen omissa maailmoissani), joskus se johtuu "jäätymisestä" eli on vaikka juuri miettinyt toista ja tulee totaalinen hämmennys: ei voi olla totta, oon kuin en huomaisikaan. Joskus kyseessä voi olla mustasukkaisuus: se on tuon seurassa, niillä on varmaan jotain sutinaa. Joskus toinen on jättänyt edellisellä kerralla moikkaamatta, joten päätellään, että hän on suuttunut jne. jne.

Tuossa alkutalvesta olin makaamassa sängyssä peiton alla ja alkoi pierettämään. Tuli niin pahanhajuisia paukkuja. Ei romantiikka tullut juuri silloin mieleen, se ilta meni pieleen

Milloin 🫣

En mä kyllä muista.
Ehkäpä mä en huomioinut edes sua ollenkaan.

Silloin kerran lumipyryssä kai 🤔 luulin ettet huomannut ku ilma oli mitä oli 🤭🌨️🌪️

Lenkillä?

Naurat vielä, kun toiseen sattui.

Ain't funny. Ja aika julmaa myös, jos kävelee kylmästi tarkoituksella ohi.

Muistan palstasetä, se sattui niin ja siksi kielin sinusta stevelle. T kaupan kioskin tai kahvilan annamaijamarjaliisatuula

Loogisesti vähän huonoa. Jos joku kävelee kylmästi ohi, pyrkii välttämään edes katsomasta sinne päin, koska "kylmyyden" tarkoitus on eristää ihmiset.

Tiedän yhden narsistinaisen, joka käyttäytyy juuri tuolleen. Joskus tervehtii ja joskus ei. Se on kait joku henkisen väkivallan muoto.

Mulla osittainen kasvosokeus niin en välttämättä tunnista jos on joku tuttu.
Ei se ole narsistista käytöstä.
Kun en tunnista niin en tunnista.

Kerran kävelin kun en tunnistanut naista, koska olin vain nähnyt kauniit silmät korona-maskin aikaan. Olen vuosia vaivannut päätäni oliko se hän vai joku muu kun astui melkein varpaille katsomaan, olinko hänen tuttunsa. Ehdin hieman ihastua häneen ja tiemme erkaannuttua olen häntä kaivannut, ja muistellut kuinka kivat ja kuin teinimäiset tunteet risteilivät mielessä häntä kohtaan. Hän oli hyvin kaunis nuori nainen ja kun hän huiskautti hiuksiaan, jäin kuin vahingossa suu auki katsomaan mihinkä ne pysähtyvät. Muistan myös hänen mustan autonsa ja vihreän polkupyörän, ne sopivat hyvin hänelle. Joskus kun hän saapui paikkaan jossa meillä oli tapana törmätä, hän oli laittanut hiuksensa pieneksi nutturaksi, nieleskellen katsoin kuinka kaunis se oli ja kuinka kauniit korvat hänellä olikaan, en ollut koskaan nähnyt kauniimpia. Joskus taas sadekelillä pelkäsin että hänen kastuneet hiuksensa jäävät polkupyörän pinnojen väliin, kun hän ajoi niin kovaa, Mutta onneksi vahingoilta selvittiin ja hän voi hyvin, hyvää elämää hänelle toivotellen ja kaunista kesää!

Olet kävellyt aina kylmästi ohi. Paitsi yhden kerran.

En muistele mitään sellaista hyvällä mikä liittyy sinuun! Kunpa ymmärtäisit viimeinkin sen, etten halua sinua elämääni koskaan!

Ohi. Ei ole mulle. Hän on ihana

Muistan, Prisman eteisessä. Tuijotit ja kävelit vain ohi.

Uskomattoman teeskenneltyä 😁

Kävele jatkossakin. Jos et tykkää niin eikö silloin kuulukin jättää huomiotta.

Ohi. Kylmyys on jotenkin kaukana hänen olemuksestaan. Vaikka ei huomaisikaan.

Moni on kävellyt.
Moni lähtenyt. Jättänyt.
Moni lopullisesti.
Muutama vielä jäljellä,jotka eivät kävele ohitseni.

Pata kattilaa soimaa...
Ja kun ei tiedä kenestä kyse niin ei kävelyistä enempää. Niitä tekee monet kuten vastausten määrästä näkee.
Mut kylmyydestä vois sanoa että yksi nainen alkoi toisena päivänä käyttäytyä kylmäkiskoisesti. Humalatilassa en sitä ottanut todesta vaan jatkoin piirittelyä pitkin iltaa ja aamuyötä. Sitten repesi ja nainen myönsi että teeskentelee kylmää, koska ei ole varma kannattaako meidän mitään yrittää ja halusi pitää mut etäällä, jolloin eromme olisi tapahtunut kuin itsestään.