Halusin vain

minun!

vain kirjoitti:

minun!

konettasi kerrankin johonkin hyödylliseen:)

tehdä mitään??

ajatellut kirjoitti:

tehdä mitään??

Aina ei voi tehdä - muuta kuin odottaa. Olen typerästi luvannut olla ottamatta yhteyttä tukeakseni hänen vaikeaa päätöstään palata liittoon, josta tunteet ovat kadonneet. Toivon, ettei tunteettomuuden sijaan hänelle kasva katkeruus.

He eivät aidosti kykene koskaan korjaamaan särkynyttä liittoaan. Pari vuotta mennee heilläkin kohtuullisesti, kuten yleensä tuollaisessa tilanteessa. Pahin pelkoni on, että hän löytää maailman toiselta laidalta matkamuiston - periaatteella mikä tahansa on parempi kuin nykyinen. Se veisi meiltä mahdollisuuden. Tiedän, että meidät on luotu toisillemme.

MRS

ajatellut kirjoitti:

tehdä mitään??

Ei sattunut käsi ja jalkarautoja mukaan. Olisit pian vaikka säikähtänyt ja livistänyt karkuun.
Sitten vaikka kottikärryillä olisin kärrännyt sut mennessäni. Tämä suunnitelma pitää tehdä aukottomaksi.

ajatellut kirjoitti:

tehdä mitään??

nettiriippuvainen? Valvot myöhään, istut koneellasi, joskus katsot elokuviakin?

K.... kirjoitti:

Aina ei voi tehdä - muuta kuin odottaa. Olen typerästi luvannut olla ottamatta yhteyttä tukeakseni hänen vaikeaa päätöstään palata liittoon, josta tunteet ovat kadonneet. Toivon, ettei tunteettomuuden sijaan hänelle kasva katkeruus.

He eivät aidosti kykene koskaan korjaamaan särkynyttä liittoaan. Pari vuotta mennee heilläkin kohtuullisesti, kuten yleensä tuollaisessa tilanteessa. Pahin pelkoni on, että hän löytää maailman toiselta laidalta matkamuiston - periaatteella mikä tahansa on parempi kuin nykyinen. Se veisi meiltä mahdollisuuden. Tiedän, että meidät on luotu toisillemme.

MRS

Mistä tiedät varmasti, että heidän tunteensa ovat kadonneet, ja mistä tiedät, että pari vuotta tulee menemään kohtuullisesti? Kulkeeko kaikkien tiet aina jonkin tietyn kaavan mukaan? Tunnetko heidät niin hyvin? Ehkä heidät kuitenkin on luotu toisilleen, eksyivät vain toisistaan hetkeksi...

kovia otteita. kirjoitti:

Ei sattunut käsi ja jalkarautoja mukaan. Olisit pian vaikka säikähtänyt ja livistänyt karkuun.
Sitten vaikka kottikärryillä olisin kärrännyt sut mennessäni. Tämä suunnitelma pitää tehdä aukottomaksi.

hermoheikko kun pitää olla..

eräs vain kirjoitti:

Mistä tiedät varmasti, että heidän tunteensa ovat kadonneet, ja mistä tiedät, että pari vuotta tulee menemään kohtuullisesti? Kulkeeko kaikkien tiet aina jonkin tietyn kaavan mukaan? Tunnetko heidät niin hyvin? Ehkä heidät kuitenkin on luotu toisilleen, eksyivät vain toisistaan hetkeksi...

Olin pitkään rakkaani ystävä, ennen kuin tilanne karkasi käsistämme. Tiedän melko tarkalleen, mitä heidän suhteessaan on tapahtunut - joskus tuntuu, että tiedän paremmin kuin hänen miehensä. Tiedän myös omat vahvuteni, eli minkä takia minä tässä tilanteessa olen parempi puoliso rakkaalleni.

Kaikkien tiet eivät kulje samaa rataa, mutta sattuneesta syystä olen ollut kiinosunut aiheesta ja pyrkinyt selvittämään itselleni sen, mitä on tapahtunut. Rakastuminenkin on esmerkiksi tapahtuma, jota ei tiede vielä pysty selittämään täysin. Samalla useasta lähteestä tarkastettuna: kun järkisyillä pyritään paikkaamaan systä tai toisesta romuttunut avioliitto, niin molemmat yleensä jaksavat yrittää keskimäärin kaksi vuotta. Sen jälkeen alkuperäiset syyt pulpahtavat pintaan, koska äärimmäisen harvoin pystytään koskemaan alkuperäisiin syihin oikeasti. Nyt tiedän, ettei aviomies ole niitä oikeasti edes tunnistanut.

En tunne ketään, joka olisi pitkäaikaisesti pystynyt korjaamaan rikkoutuneen suhteensa. Sen sijaan tunnen enemmän ja vähemmän katkeria pareja, jotka ovat jääneet yhteen esimerkiksi taloudelisista syistä.

Heidät varmaan oli luotu toisilleen. Aviomies on fiksu ja mukava, rakkaani alykäs ja kaunis. On vain tapahtunut asioita, joita ei voi korjata. Jos heidän avioliitossaan olisi ollut tulevaisuutta, ei koko suhdettamme olisi syntynyt.