Halmemäen tuulivoimapuistosta tulossa toteutuessaan suomen suurin tuulipuisto!

Tullee halapaa tuulisähköä...hyvä!!

Kärsämäellä tuulivoimahankkeet ovat mittakaavaltaan valtavia kunnan omaan kokoon nähden. Koska hankkeet ovat eri vaiheissa – osa vasta YVA-menettelyssä (ympäristövaikutusten arvioinnissa) – tarkkoja verotulolukuja tuleville vuosille lasketaan arvioiden pohjalta.
​Katsotaanpa lukuja, skenaarioita ja sitä paljon puhuttua "kauhuskenaariota".

​1. Halmemäen tuulipuiston tuotto kunnalle
​Halmemäen hanke (kehittäjänä Infinergies Finland) on Kärsämäen mittakaavassa massiivinen. Siellä on suunnitelmissa 55–68 tuulivoimalaa (vaihtoehdoista riippuen).
​Nyrkkisääntö tuulivoimalan kiinteistöverosta: Nykyiset suuret (6–13 MW) voimalat tuottavat elinkaarensa alussa kunnalle kiinteistöveroa noin 30 000 – 40 000 euroa vuodessa per voimala. Summa laskee vuosittain poistojen myötä, mutta nousee taas indeksitarkistusten myötä.
​Halmemäen vuosituotto: Jos puistoon nousee esimerkiksi 60 voimalaa, se tarkoittaa pelkästään kiinteistöverona Kärsämäelle karkeasti 1,8 – 2,4 miljoonaa euroa vuodessa.
​Suhteutettuna Kärsämäen noin 2 500 asukkaan kunnan budjettiin tämä on erittäin merkittävä raharuisku.

​2. Skenaario: "Kaikki puistot toteutuvat"
​Kärsämäellä on Halmemäen lisäksi vireillä tai rakenteilla useita muitakin suuria hankkeita (kuten Riitamaa-Nurmesneva, Tuulikangas ja Tuulikaarto).
​Jos kaikki kunnan alueelle suunnitellut voimalat toteutuisivat täysimääräisinä, puhuttaisiin helposti yli 100–120 tuulivoimalasta Kärsämäen maaperällä (esimerkiksi Riitamaa-Nurmesnevaan suunnitellaan Kärsämäen puolelle 36 voimalaa).
​Yhteistuotto parhaassa skenaariossa: Kunnan vuosittaiset kiinteistöverotulot tuulivoimasta voisivat nousta 3,5 – 5 miljoonaan euroon.
​Vaikutus: Kärsämäestä tulisi "tuulivoimamiljonääri". Kunta pystyisi rahoittamaan peruspalvelunsa, investoimaan infraan ja pitämään kunnallisveroprosenttinsa matalana ilman pelkoa näivettymisestä.

​3. "Kauhukuva": Jos kaikki menee pieleen
​Mitä tuulivoimassa tarkoittaa, jos "kaikki menee pieleen"? Julkisessa keskustelussa ja kuntataloudessa tunnistetaan yleensä kolme tason kauhuskenaariota:

​Taso 1: Hankkeet kaatuvat luvitukseen tai valituksiin (Lähitulevaisuus)
​Ympäristövaikutukset (linnusto, asutus, Natura-alueet) tai Puolustusvoimien tutkamääräykset estävät rakentamisen.
​Seuraus: Kunta on budjetoinut ja laskenut tulevaisuuttaan miljoonatuloja odotellessa, mutta mitään ei rakenneta. Pettymys on kova, ja kunta joutuu jatkamaan kituuttamista tiukalla talouskurilla. Tämä on puhtaasti taloudellinen ja poliittinen "kauhu".

​Taso 2: Valtio kuppaa tulot (Valtionosuusjärjestelmän muutos)
​Suurin poliittinen pelko tuulivoimakunnissa on se, että valtio muuttaa verolainsäädäntöä tai valtionosuuskriteereitä niin, että tuulivoimasta saatavat kiinteistöverotulot leikkaavat suoraan kunnan saamia valtionosuuksia.
​Seuraus: Kärsämäki kantaa maisemalliset ja ympäristölliset haitat, mutta veromiljoonat valuvatkin tasauksena valtion kassaan tai Etelä-Suomen suurille kaupungeille. Kunta jää nollille haitoista huolimatta.

​Taso 3: Se todellinen kauhuskenaario – "Konkurssi ja romuttuvat tuulimyllyt"
​Pahimmassa teoreettisessa skenaariossa sähkön markkinahinta romahtaa pysyvästi liian alhaiseksi, sähköverkko sakkaa, tai operaattoriyhtiöt (usein monimutkaisia kansainvälisiä holding- ja SPV-yhtiöitä) ajautuvat konkurssiin 15–20 vuoden päästä, kun voimalat alkavat vaatia kalliita peruskorjauksia.
​Pahis-skenaario käytännössä: Voimalayhtiöt menevät nurin, ja purkukustannuksiin varatut vakuudet paljastuvat riittämättömiksi. Kärsämäen metsiin jää kymmeniä 300 metriä korkeita, ruostuvia ja toimimattomia betoniteräsjätteitä, joiden purkamisesta syntyy miljoonalasku joko maanomistajille tai kunnalle. Verotulot loppuvat kuin seinään, mutta maisemahaitta ja siivousurakka jäävät käteen.

Jostai seo kunnanki saatava rahaa...lorvioita liian palio täälläki!!!!

Telvisiossa oli tutkimus jonka mukaan linnuteivät pelkää myllyjä.....

Kärsämäkiset älkää kadehtiko naapurin tuulivoimamiljoonia. Raha tekee onnelliseksi:

Parhaat, eli kaikkein suurimmat tuulivoimahankkeet ja parhailla paikoilla sijaitsevat maa-alueet, voivat tuoda maanomistajalle poikkeuksellisen suuria tuloja voimalan elinkaaren aikana.

​Yhden nykyaikaisen, suuren tuulivoimalan tuottama kokonaiskorvaus ympäristöineen voi olla 50 000 – 70 000 euroa vuodessa, ja parhaissa kohteissa on puhuttu jopa tätäkin suuremmista summista. Kun tämä suhteutetaan tuulivoimalan 30–35 vuoden käyttöikään, nousevat kokonaissummat miljoonaluokkaan.

​Tuloerot ja lopullinen potti riippuvat kuitenkin siitä, miten sopimus ja "potti" on jaettu:
​1. Parhaan yksittäisen "lottovoittajan" eli tontinomistajan tulot
​Jos tuulivoimala rakennetaan suoraan yhden henkilön omistamalle tontille, hän saa usein niin sanotun tornipaikan vuokran.
​Vuositulo: Parhaissa sopimuksissa tornipaikan omistaja voi kuitata noin 20 000 – 35 000 euroa vuodessa (yleensä 30–50 % kokonaisvuokrapotista, jos alueella käytetään jakomallia).
​Elinkaaren aikana (30–35 vuotta): 600 000 – 1 200 000 euroa per voimala.

​2. Suurmaanomistajan tulot (jos mailla on useita voimaloita)
​Todelliset "supertiénaajat" ovat usein suuria metsänomistajia, yhteismetsiä tai suuria tiloja, joiden sijoitusalueelle mahtuu useampi kuin yksi tuulimylly – esimerkiksi 3–5 voimalaa.
​Vuositulo: 3 voimalaa parhailla sopimuksilla voi tuottaa lähes 100 000 euroa vuodessa.
​Elinkaaren aikana (30–35 vuotta): 3 000 000 – 4 000 000 euroa.