Ajattelin hakea ensi keväänä opettajankoulutukseen luokanopettajaksi.
Kaveri tokaisi, että kannattaa alkaa valmistautumaan jo nyt, niin ajattelinkin, että miksei.
Siispä olisi nyt mukava tietää, millainen pääsykoe on? Minkälaisia kysymyksiä ne ovat ja mitä kirjoja kannattaa lukea?
Esim jos joku viitsisi kertoa, mitä pääsykoekirjoja oli tänä keväänä luettava, voisitko antaa kirjan nimen ja kustantajan. Voisi vähän selailla niitä, vaikkei ne ensi vuonna olisivatkaan pääsykoekirjoina.
Samaa asiaahan ne yleensä käsittelevät.
Kiitos jo etukäteen.
Kaveri tokaisi, että kannattaa alkaa valmistautumaan jo nyt, niin ajattelinkin, että miksei.
Siispä olisi nyt mukava tietää, millainen pääsykoe on? Minkälaisia kysymyksiä ne ovat ja mitä kirjoja kannattaa lukea?
Esim jos joku viitsisi kertoa, mitä pääsykoekirjoja oli tänä keväänä luettava, voisitko antaa kirjan nimen ja kustantajan. Voisi vähän selailla niitä, vaikkei ne ensi vuonna olisivatkaan pääsykoekirjoina.
Samaa asiaahan ne yleensä käsittelevät.
Kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kannaattaa etsiä sen yliopiston sivuilta, minne olet hakemassa. Sieltä näet mitkä kirjat on tänä vuonna olleet ja saattaahan olla, että ensi vuonna on vielä samat. Useat yliopistot julkaisevat sivuillaan myös aiempia pääsykoekysymyksiä, joten sieltä näet, millaisia ne ovat olleet!
Eli eikun etsimään!
ja approa sittenh vaan suorittamaan.KÄsitteitä on todella paljon, joten pelkkä yksi pääsykoekirja ei välttämättä näiätä avaa.Saat appron myös hyväksiluettua sitten koulutuksessa, joten valmistut nopeammin.Kannattaa myös ottaa selvää opettajan työstä esim. menemällä töihin sijaiseksi tai koulunkäyntiavustajaksi.Usein ihmisillä on täöysin väärä kuva opettajan ammatista.Pääsykokeissakinj arvostetaan todella paljon jos olet ollut oikeasti ottamassa selvää mihin ammattiin olet haluamassa.Se saattaa vaikuttaa haastattlun ja ryhmätilanteen pisteytyksiin, koska ne käsittelevät usein aiheita jotka liittyvät opettajan työhön ja jos sinulla on siitä kokemusta osaat ehkä paremmin perustella vastauksesi jne.onnea yritykseen!
Löysin nyt kolmen kirjan nimet, mitä on käytetty tämän vuoden keväänä. Otin nimet ylös.
Mutta yliopistojen sivuilla ei ollut itse koe-kysymyksistä minkäänlaista maninitaa, joten jos joku voisi ihan kokemuksella kertoa, millaisia kysymyksiä ne ovat?
Onko alkupisteet kunnossa? Pääsykokeisiin ei tule kutsua, ellei ole tarpeeksi alkupisteitä.
No olihan siellä ne taulukot, muttei niistä oikein saanut selkoa.
Saan siis lukion kokeista yhteensä 11 pistettä ja lisäksi tienaan nyt syksyn aikana kaksi lisäpistettä muista ansioista, joten minulla on siten 13 pistettä.....eh, jotain siellä sivuilla oli, että 14 pistettä kun on, niin saa esivalintapisteitä tasan 0 :)
Eli siis joku voisi vielä selventää. Pääseekö esim. sillä 13 pisteellä vielä kokeeseen?
eli niistä 11 pisteestä muunnetaan taulukon mukaan esivalintapisteiksi joista tulee sinulle ilmeisesti 0.Muista ansioista saadut pisteet luetaankin sitten suoraan ewsivalintapisteiksi eikä niitä tarvitse muuntaa.sinulla on siis syksyn aikana tehtyjen opintojen/töitten jälkeen 2 esivalintapistettä.Rovaniemelle taitaa pääästä HAKEMAAN viidellä pisteellä.Eli jos ymnmärsin oikein, sinulla ei ole paperit kauhean hyvät.ei siinä mitään.Isekin menin b:n papereilla sisälle.Tein vain kaiken muun mahdollisen sen eteen.tsemii.
YO-arvosanat katsotaan sieltä taulukosta eli ilmeisesti et saa niistä mitään.
Oletko kirjoittanut pitkän matikan?
Jos et ole kirjoittanut pitkää matikkaa sinun tulee tulee sinun tehdä joko kaksi approa tai appro ja cumu. Mikäli olet kirjoittanut matikan yksi appro riittää. Näistä opintosuorituksista saat yhteensä 3p. Lisäksi sinun täytyisi olla koulunkäyntiavustajan tai opettajan työssä vähintään 8kk, josta saat 2p. Opetttajan työssä satunnaiset sijaisuudet ei kelpaa työkokemuksesta, vaan kyseessä täytyy olla säännöllinen työ (min noin 15h/vko). Siitä en ole varma täytyykö olla "oma luokka".
5 pisteellä ei joka vuosi pääse pääsykokeisiin, joten olisi hyvä, jos yrittäisit korottaa ylppäriarvosanoja. Hakupapereihin kannattaa sitten laittaa hakujärjestykseen niitä yliopistoja, joissa on pienimmät alkupisterajat, koska voit hakea vain rajattuun määrään yliopistoista ja kutsu tulee vain yhteen pääsykokeeseen.
Kyllähän kokeita varten voit lukea, mutta kaikesta päätellen, et tule saamaan kutsua ko. kokeisiin. Ehkä nyt ensimmäinen askel olisikin siis lähteä haalimaan noita esivalintapisteitä ja vasta sen jälkeen miettiä niitä pääsykoekirjoja.
Tässä vaiheessa on vielä aivan turha lähteä opettelemaan tämän vuoden pääsykoekirjoja ulkoa. Ja lisäksi täytyisi tietää yliopiston nimi, jotta voisi edes aavistella mitä kirjoja on ollut luettavana ja minkälaisia kysymyksiä niistä on kokeissa ollut.
Siis jos vaikka Rovaniemellä ja Jyväskylässä on kokeet, onko ne samat?
Jooh, noiden pisteiden kanssa täytyy vissiin painia....höh, vähän harmittaa. Aina pitää olla paras, että saa edes ammatin.
Siis jokainen OKL tekee itse omat kysymyksensä. Kaikissa (luultavasti ainakin) on myös eri kirjat. Kokeiden rakennekin poikkeaa jonkin verran riippuen yliopistosta.
Ja paras ei todellakaan tarvitse olla, vaan potentiaalinen.
Potentiaalinen?
Siinä tapauksessa olisin siellä jo.
OKL:ään ei tarvitse olla paras kaikessa. Ei tarvitse olla L:n paperit ja täydet pisteet pääsykokeesta ja täydellinen hakija ja valmiiksi täydellinen opettaja.
Huonommillakin papereilla pärjää, samoin pääsykoemenestyksen ei tarvitse olla täydellistä. Ei sinne haeta valmiita opettajia vaan potentiaalisia opettajia, sellaisia joista voidaan kouluttaa hyviä opettajia.
kilpailu on vaan todella kovaa opiskelupaikoista, että jos sisään haluaa huonommilla papereilla niin töitä pitää tehdä parhaimmassa tapauksessa useampia vuosia jotta pääsee edes pääsykokeisiin.Mutta jos ei edes yritä parastaan on turha marista vanhempana että olisin mä jos vaan oisin viittiny.että viitsimään siitä ja unelmia toteuttamaan!
Ei paras täydy olla. täytyy vaan tehdä todella paljon työtä sen eteen, jos sitä oikeasti haluaa.
Itse kirjoitin noin c:n paperit. Olen tehnyt lukion jälkeen kaksi approa, joista sain siis lisäpisteitä kouluun hakiessani, sekä toiminut myös kouluavustajana puoli vuotta, joka toi myös pisteitä sekä sitä kaikkein tärkeimpää, kokemusta, jota myös arvostetaan paljon haastattelussa. Olen siis tehnyt kaksi vuotta lukion jälkeen töitä sen eteen, että kouluun pääsisin. Tänä vuonna hain toista kertaa ja ovet avautuivat. Joten ei muuta, kuin panostamaan vaan! =D
Itse olen sitä mieltä, että opettajaksi tulisi päästä vain sellaiset ihmiset, jotka oikeasti haluavat opettaa. Lapset ansaitsevat saada kunnon opettajan. Liian helppoa opeksi pääsemisen ei missään nimessä täydy olla.
Ei todellakaan tarvitse olla paras. Esimerkiksi Tampereen OKL:ssä kirjallisen kokeen maksimipiste on 20 ja soveltuvuustestin 60. Siitä jo näkee, että painotus on soveltuvuuden puolella. Vaikka pääsisi vain vaivoin kirjallisen läpi, voi päästä sisään osoittamalla soveltuvuustestissä sopivuutensa alalle.
Kannattaa myös tehdä open sijaisuuksia, jotta näkee mitä se työ käytännössä on. Se, kun ei ole ihan sitä mitä voisi kuvitella :)
Hain tänä vuonna psykaan ja amkhon sosiaalialalle. ens vuonna ajattelin hake mm.okl:ään Hämeenlinnaan tai Turkuun. Mitä yoarvosanoja siellä katsotaan?Miten ne pisteet menee, millaisista arvosanoista pääsee pääsykokeeseen?
Mitä meinaa kasvatustieteen appro ja cumu?Avoimessako yossa ne käydään?paljon maksaan? Ovatko vaikea suorittaa?
Millä tavoin ylioppilas v.2005 voi saada sijaisen tai kouluavustajan paikan. Olen kyllä hakenut, mutta epäilyttää...
Mitä yoarvosanoja siellä katsotaan?
- kaikki ylioppilastodistuksen arvosanat vaikuttavat
Miten ne pisteet menee, millaisista arvosanoista pääsee pääsykokeeseen?
- arvosanat pisteytetään ensin L ja E = 6 pistettä, M = 5 pistettä, C = 4 pistettä jne. Nämä pisteet lasketaan yhteen ja muutetaan esivalintapisteiksi (tähän löydät taulukon vaikkapa yliopistojen sivuilta). Näiden pisteiden sekä lisäpisteiden perusteella kutsutaan pääsykokeisiin (voit hakea 3 eri okl:ään, kutsun voi saada vain yhteen paikkaan). Jokaisella yliopistolla on omat vaatimuksensa, millä pisteillä pääsee pääsykokeisiin. Liikkuvat yleisesti 5-7,5 pisteen välillä.
Mitä meinaa kasvatustieteen appro ja cumu?
- Ensimmäinen on kasvatustieteen perusopinnot (15 opintoviikkoa) ja jälkimmäinen perusopintojen jälkeen suoritettavat 15 opintoviikkoa (syventävät opinnot).
Avoimessako yossa ne käydään?
- voi käydä avoimessa. Moni suorittaa välivuoden aikana avoimessa yo:ssa ainakin appron. Toiset myös cumun appron jälkeen. Kaikki suorittavat nämä opinnot joka tapauksessa okl:ssä (mikäli ovat jo avoimessa yo:ssa suoritetut, yleensä korvataan eikä niitä tarvitse suorittaa uudelleen)
paljon maksaan?
- parisataa euroa taitaa appro olla
Ovatko vaikea suorittaa?
- eivät. Opiskelu on aika itsenäistä opintotehtävien tekemistä. Lisänä tentit ja luennot (joita ei kumpiakaan kovin paljon ole)
Millä tavoin ylioppilas v.2005 voi saada sijaisen tai kouluavustajan paikan.
- suhteilla tai tuurilla. Työvoimatoimiston järjestämällä työmarkkinatukiharjoittelulla on moni aloittanut. Sillä on mahdollista päästä kouluavustajaksi ja tästä työstä saa lisäpisteitä okl:n hakua varten. Kannattaa ehdottomasti harkita työmarkkinatukiharjoittelua.
oikeaa asennetta ja halua alalle täytyy olla.
Itse kirjoitin E-M-C:n paperit. En matikkaa kokeillu laisinkaan. Kuitenkaan pisteet eivät olisi riittäneet edes valintakokeeseen.
Olin avustajana/sijaisena vuoden, tein kasvatustieteen pedagogiset perusopinnot (apron siis), luin valintakoekirjan kerran keväällä kannesta kanteen. Ja menin valintakokeeseen.
Kirjallinen meni niin ja näin..Haastattelut ja ryhmätilanteet sitäkin paremmin. Avustajana olo antoi haastattelussa todellista tukea ja erilaisia näkökulmia, avoimen opinnoista saamani teoreettinen tuki taas auttoi näiden erilaisten näkökulmien esille tuonnissa.
Luulin puhuneeni haastattelussa mitä sattuu, mutta ilmeisesti puheissani olikin ajatus kohdillaan.
Minusta tulee ihan oikea opettaja:)
Tsemiä sinulle:)
Ja hirveesti on siis eroja.
Jyväskylään ja Ouluun esivalintapisteet on kaikkein korkeimmat, 7.5. Siitä sitten HKI ja HML, sitten Turku ja loput on ehkä yhtä helppoja.
Itsellä E:n paperit, appro ja kouluavustajakokemus ja ekalla pääsin sisään JKL:ään.
Tsemppiä!
Kyllä avustajaksi pääsee,kun on vaan tarpeeksi hyvä työhakemus ja motivaatio :) Pääsin ylioppilaaksi 2003 ja seuraavana syksynä marssin helsingin työvoimapalveluun ja pääsin erikoiskoulunkäyntiavustajaksi,mikä oli aika ylläri,koska ei ollut mitään kokemusta,mutta kaikki meni tosi hyvin. Työ on todella vaativaa ja raskasta,mutta silti todella palkitsevaa eli kannattaa miettiä haluaako oikeasti tehdä tätä työtä :) Ja tosiaan OKL:n pääsy voi olla kiinni näistä kullan arvoisista pisteistä joita avustajana olosta saa