Markkinataloudessa pitäisi minun mielestäni pyrkiä suurimpaan mahdolliseen kannattavuuteen, työn tuottavuuteen eli hyötyyn niiden rajojen vallitessa, mitkä yhteiskunnat asettavat yrittäjyydelle. Varsinkin kehittyneet taloudet voivat menestyä sillä tavoin ja parantaa kansantalouden tuottoa. Näin meillä ei kuitenkaan täysitehoisesti toimita ja sen vuoksi kansantaloutemme tulos on 15 viimeisen vuoden aikana polkenut paikoillaan.
Olen itse sijoittaja ja kerron hieman tässä sijoitusfilosofiastani, joka ei periaatteessa poikkea siitä, minkälaista yritystoimintaa pitäisi suosia ja mihin kannustaa. Ehkä tästä joku saa intoa myös lähteä itse sijoittamaan. Juttuani ei kuitenkaan pidä ottaa minään sijoitusvihjeenä, vaan tavoite on siis rinnastaa se siihen, miten yhteiskunnan tulisi suhtautua yritystoimintaan, mikä hyödyttäisi parhaiten sekä yrityksiä että koko kansantaoutta.
Oman teoriani pohjaa voi nimittää vaikkapa pulllonkaula sijoittamiseksi. Siinä etsitään sellaista toimialoja ja yritysideoita, joissa on vähän kilpailua mutta paljon kysyntää. Tähän päästään nykyaikana sillä, että yrityksen kehittämät tuotteet ovat niin vaativia, ettei joku toinen kykene niitä tuosta vaan tekemään. Koulustusta ja tutkimusta.
Sijoitan pääosin moderniin älyteknologiaan. Sen alkuvaiheen suuria menestyjiä ovat olleet puolijohdeyritykset, jotka valmistavat ns. siruja teollisuuden käyttöön. Nvidia on alan johtotähti, koska se on osannut valmistaa tehokkaimmat sirut ja siihen liittyvän teknologian. Mutta kilpailu kiristyy ja se on altis sille, että jokin suuri osataja ei enää kykenekään ostamaan. Siksi pitää löytää muita ns. pullonkaulayrittäjiä, joitka toimivat alalla jo yksin tai harvalukuisina. Ylättäen tällaisi edelleen löytyy näinkin keskeisellä alalla. Sirujen valmistuksesta huolehtii pääosin yksi yritys eli Taiwan Semiconductor. Tämän yrityksen vuoksi USA on valmis puolustamaan Taiwania Kiinan mahdolliselta hyökkäykseltä. Se on öljyäkin tärkeämpi yritys nykyään. Yrityksellä on suojanaan patentteja, jotka torjuvat kilpailua. Tälle yritykselle toimittaa erittäin arvokkaita litografialaitteita hollantilainen ASML, joka on käytännössä monopoliasemassa. Tuote vaatii niin korkeaa osaamista, että kilpailuun lähtö on hankalaa. Suomessa vastaavaan asemaan on päässyt silmanpainemittauslaitteita valmistava Revenio Group eli mallia tähän löytyy ihan kotimaastakin.
Toinen asia on sitten miettiä sitä, mitä kaikkea muuta tämä uusin teknologia tarvitsee toimiakseen hyvin ja tehokkaasti. Nämä ovat ihan arki-inisnöörijärjellä tavoitettavissa olevia asioita, kun minäkin ilman insinöörikoulusta niihin kykenen. Yksi tarve on jäähdytys. Datakeskusten laitteet tuottavat hirveän määrän lämpöä ja energiaa menee hukkaan. Tietokoneiden välillä kulkeva data välittyy kuparijohtoja myöten ja se on herkkä kuumenemiselle. Sen vuoksi ollaan siirtymässä optisiin johdotuksiin. Eli johdotusyritykset kuten Credo, Coherent, Lumenium ja moniosaaja Broadcom taitavat olla niitä pullonkauloja joiksikin vuosiksi eteenpäin, kunnes kilpailu kyllästää markkinan. Viilentämissä tarvitaan myös tehokkaampaa tapaa kuin ilmajähdytys ja se on neste. Tällä sektorilla toimii mm. Vertiv -niminen yritys.
Datakeskukset kuluttavat valtavat määrät sähköä ja se tullaan huomaamaan Suomessakin. Tuuli ja aurinko eivät riitä, koska aina ei tuule eikä paista. Tarvitaan ns. säätövoimaa, joka toimii tauotta. Ydinenergia näyttää kokevan uusrenesanssin. Välivaiheena maakaasu (LNG) on todennäköinen ratkaisu. Ydinteknologiayritysten johtotähti lienee Constellation Energy, joka valmistaa myös ns. pienreaktoreita. Ne voivat olla Suomenkin tulevaisuuden ratkaisu. Meillä kannattaa varmaan miettiä, mitä kaikkea muuta uutta ja ihmeellistä kannattaa rakentaa tämän energianäärän ja teknologian ympärille. Se tarvitsee kaikenlaista sähkötekniikkaa ihan suurista muuntamoista ja sähköverkoista alkaen. Suomellekin lienee kertynyt ydinteknologiaosaamista, joten tässä voisi löytyä saumaa tämän osaamisen hyödyntämiselle. Sähköntuotannon kasvu on megatrendi muidenkin syiden kuin älyteknologian tulon vuoksi. Itse sijoitan nyt itse teknoyritysten ohella juuri energiayrityksiin laajalla spektrillä. Ydinpolttoainetta tuottaa mm. kanadalainen Cameco.
Tämän ajan tuottavin pullonkaula teknoalalla ovat muistipiirit. ne ovat erittäin pitkälle kehittynyttä teknologiaa, minkä vuoksi niiden valmistus on jokseenkin kokonaan keskittynyt kolmelle yrityksille. Näistä ole itse sijoittanut jo useiden vuosien ajan Microniin, joka tänä vuonna on lähtenyt superlentoon ja on alan ehdoton johtotähti juuri nyt. Samalla alalla toimii maailmassa kaksi muutakin yritystä, jotka ovat suurempia kuin Micron, mutta joihin ei voi suoraan sijoittaa, joten itse sijoitan niihin ETF-rahastojen välityksillä, missä näiden paino on noin 50 %. Nämä ovat korealaiset Samsung sekä koko alan suurin yritys SK Hynix. Todennäköisesti tämän kolmikon asema kestää vuosia eteenpäin eikä uutta kilpailua synny, ellei sitten Nvidia ala laajentaa toimintaansa tähän.
Kannattavuuden ihannointi
7
103
Vastaukset
Yritysten kannattavuus on se mikä pitää koko yhteiskunnan hengissä nykyisessä muodossaan. Sitä pitäisi yhteiskunnankin enemmän ajatella! Kannattavuutta ja tuloksentekoa pitäisi palkita eikä rangaista suurilla veroilla!
- Anonyymi00001
Röh röh minuakin Lyyli palkitsee raikuvalla korvapuustilla jos paskon muualle kuin vaippaan KVIIIIK!!
- Anonyymi00002
Valitettavasti Suomessa yritykset ottavat kannattavuuden vähän liiankin tosissaan. Haetaan kvartaalikannattavuutta kasvun sijaan. Suomessa yritykset eivät juuri kasva ja kansainvälisty, kun omistaja rahastaa kasvuyrityksensä aivan liian raakileena jolloin sillä tehdään tulosta muutama miljoona, eikä satoja miljoonia tai mieluummin miljardeja.
Omistajat palkitsevat kasvuhakuisen yrityksen kurssilaskulla aina ja joka kerta kun rahoja ei laitetakaan (potentiaalisesti) osinkoihin, vaan liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvun hakemiseen.
Suomessa yritystoiminta on näpertelyä, jossa omistaja tuijottaa mieluummin eilisen päivän myyntilukuja ja kun huonoja lukuja tulee viikon verran putkeen, käynnistetään yhteistoimintaneuvottelut. Tulos on varmistettava keinolla millä hyvänsä ja yleensä se keino on kulujen karsinta, eikä kasvun hakeminen. - Anonyymi00003
Verotus on ainoa tapa huolehtia yhetiskuynnan toimivuudesta. Ole hyvä ja poistu Nallen kanssa tästä maasta maihin joissa ei veroteta, - niitä on ja ja jopa oman mielenterveytesi ( sen aikoja sitten menetetyn, -tosin) takia selviät paljon helpommalla kun saavut ihailemaasi onnelaan.
Olet osittain oikeassa. Mutta olennaista olisi ensin saada aikaan tuloksekasta yritystoimintaa. Se on ollut Suomessa Nokian romahduksen jälkeen suurin ongelma. Meillä on kannustettu enemmän kannamatonta kuin kannattavaa yriitystoimintaa. Ajattelu on täysin nurinkurista ja johtuu suurelta osin harjoitetusta aluepolitiikasta. On ajateltu enemmän sitä, mikä palvelee Suomessa eri maakuntien taloutta kuin sitä mikä palvelisi koko Suomen etua. Sanomattakin on selvää, että epätervettä kehitystä on ylläpitänyt Kepu. Presidentti Kekkonen toimi aikoinaan paljon tämän ajattelun puolesta. Niille paikkakunnille, joissa Kekkosen käden jälki aluetaloudessa näkyy, on sitten pystytetty hänen patsaitaan. Eli päinvastoin kuin väität, niin nimenomaan nykyisessä muodossaan yritysten kannattavuus ei pidä Suomea hengissä. Oletko täysin sokea menneiden 15 - 20 vuoden kehityksestä?
Kun saisimme yritystoiminnan kannattavammaksi, se loisi lisää työpaikkoja ja lisää kysyntää esim. palveluille, mikä taas poikisi lisää työllisyyttä. Tälla tavoin ihmiset voisivat elää työstä saamillaan tuloilla. Yritysten ja palkansaajien verotusta ei tarvitsisi silloin kiristää. Yhteiskunnan ja yritystoiminnan pitäisi etsimällä etsiä sellaisia pullonkauloja, joista vauksessani kerron. Niiden löytämisen jälkeen kannattavuutta on enää mahdotonta välttää, mistä edellä esittämieni yritysten menestys kertoo. Näitä on USA pullollaan ja suuri osa myös Aasiaa sen vuoksi, että innovatiivisuutta on niissä kannustettu. Trump yrittää kyllä kaiken aikaa kääntää kelloa taaksepäin. Kannattavia yrityksiä ei synny veropoliittisin päätöksin. ne ovat syntyneet korkeatasoisen koulutuksen ansiosta. Korkeatasoinen koulutus taas edellyttää yhteiskunnan panosten kasvattamista siihen. Sota-aikojen jälkeiset sotakorvaukset olivat onni Suomelle, vaikka niin ei ensisilmäyksellä luulisi. Ne pakottivat modernisoimaan Suomen metalliteollisuutta, mikä hyödytti sitten suuresti näitä yrityksiä korvausten tultua maksetuksi. Uudistaminen edellyttää aina taloudellisia panostuksia, mutta näiden investointien hyöty on ollut aina pitkässä juoksussa huomattavasti suurempi. Koulutustilanne on Suomessa heikentynyt kaiken aikaa. Suomi pärjää vain korkean osaamisen yrityksillä, ei sinun aikasi nyrkkipajoilla ja nakkikioskeilla. Verotuksen nosto on täysin järkevää, jos sen lopputulemana on huomattavasti kannattaavampi yritysrakenne kuin nykyisin.Anonyymi00002 kirjoitti:
Valitettavasti Suomessa yritykset ottavat kannattavuuden vähän liiankin tosissaan. Haetaan kvartaalikannattavuutta kasvun sijaan. Suomessa yritykset eivät juuri kasva ja kansainvälisty, kun omistaja rahastaa kasvuyrityksensä aivan liian raakileena jolloin sillä tehdään tulosta muutama miljoona, eikä satoja miljoonia tai mieluummin miljardeja.
Omistajat palkitsevat kasvuhakuisen yrityksen kurssilaskulla aina ja joka kerta kun rahoja ei laitetakaan (potentiaalisesti) osinkoihin, vaan liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvun hakemiseen.
Suomessa yritystoiminta on näpertelyä, jossa omistaja tuijottaa mieluummin eilisen päivän myyntilukuja ja kun huonoja lukuja tulee viikon verran putkeen, käynnistetään yhteistoimintaneuvottelut. Tulos on varmistettava keinolla millä hyvänsä ja yleensä se keino on kulujen karsinta, eikä kasvun hakeminen.Kasvu on kiinni markkinoista, ei voi kasvaa elleivät markkinat vedä ja siksi on hyvä kasvattaa omavaraisuutta aina kun on mahdollista, jotta kaupan vilkastuessa on sitä varallisuutta lähteä investoimaan tarpeen mukaan.
Harva yritys toimii viikon tai kahden mukaan mutta vuosineljännes tai puoli vuotta voi jo saada ajattelemaan.
Osinkoja on syytä maksaa sillä muutoinhan ei koko yritystä olisi ellei joku olisi sijoittanut. Normaalistihan niiden harkinta alkaa kun on saatu edellisen vuoden tilinpäätös jossa kerrotaan mikä on yrityksen toiminnan tulos. Siitä tuloksesta osa määritetään osinkoihin ja osa lisätään vapaaseen pääomaan odottamaan mahdollisia investointeja. Tuo on mielestäni normaali tapa toimia. Jos ei ole tulosta niin ei ole osinkojakaan.
En ihan tarkkaan ymmärrä mihin viittaat kasvun hakemisella, yleensähän markkinat sen meille osoittavat tai tuotekehityksen tuloksena voi syntyä uutta tulovirtaa. Ainahan fiksu yritys pyrkii alallaan kehittelemään jotain uutta jolloin siihen osa niistä vapaaseen pääomaan lisätyistä voi hukkua! Tuotekehitys on kiinni siitä miten innovatiivinen johto yrityksellä on. Itse olen tehnyt tuotekehitystä vuosikausia jos en kymmeniä!YXKAXEX kirjoitti:
Kasvu on kiinni markkinoista, ei voi kasvaa elleivät markkinat vedä ja siksi on hyvä kasvattaa omavaraisuutta aina kun on mahdollista, jotta kaupan vilkastuessa on sitä varallisuutta lähteä investoimaan tarpeen mukaan.
Harva yritys toimii viikon tai kahden mukaan mutta vuosineljännes tai puoli vuotta voi jo saada ajattelemaan.
Osinkoja on syytä maksaa sillä muutoinhan ei koko yritystä olisi ellei joku olisi sijoittanut. Normaalistihan niiden harkinta alkaa kun on saatu edellisen vuoden tilinpäätös jossa kerrotaan mikä on yrityksen toiminnan tulos. Siitä tuloksesta osa määritetään osinkoihin ja osa lisätään vapaaseen pääomaan odottamaan mahdollisia investointeja. Tuo on mielestäni normaali tapa toimia. Jos ei ole tulosta niin ei ole osinkojakaan.
En ihan tarkkaan ymmärrä mihin viittaat kasvun hakemisella, yleensähän markkinat sen meille osoittavat tai tuotekehityksen tuloksena voi syntyä uutta tulovirtaa. Ainahan fiksu yritys pyrkii alallaan kehittelemään jotain uutta jolloin siihen osa niistä vapaaseen pääomaan lisätyistä voi hukkua! Tuotekehitys on kiinni siitä miten innovatiivinen johto yrityksellä on. Itse olen tehnyt tuotekehitystä vuosikausia jos en kymmeniä!Eivät sijoittajat varsinkaan nykyaiakana sijoita yrityksiin osinkojen toivossa. Itse ole aktiivinen sijoittaja ja pääosa sijoituskohteistani on ollut sellaisia, jotka eivät maksa lainkaan tai minimaalisesti osinkoja. Nämä ovat olleet poikkeuksetta maailman menestyneimpiä yrityksiä. Ne eivät ole tuhlanneet kassavirtaansa osinkoihin, vaan kasvuun eli liikevaihdon kasvattamiseen ja toiminnan laajentamiseen. Tämä resepti on ollut toimivin. Sijoittajien varallisuus kasvaa sitä myöten, kun sijoituskohteen yritysarvo kasvaa. Ja nimenomaan siitä se suuri kasvu tulee, ei osinkojen jakamisesta. Sijoittajana alan vältellä yrityksiä, jotka keskittyvät osinkojen maksamiseen. Sehän on merkki siitä, etteivät ne enää tiedä, mihin rahaa sijoitettaisiin tuottavasti. Tämä päätös siirretään yrityksen johdolta omistajille jakamalla rahat osinkoina, mikä voi olla merkki yritysjohdon kyvyttömyydestä.
Joissain tapauksissa osinkojen jakaminen on järkevää. Jos markkinat vetävät hyvin ja veto perustuu kapasiteetin vähyyteen, tilanne on hyvä. Tästä esimerkkinä on öljyn ja kaasun kuljeutus tankkereilla. Kapsiteetti on alimitoitettu, mutta tulevaisuuden näkymät vähenemään päin eli sen vuoksi uusiin aluksiin ei investoida entiseen tapaan. Tällaisessa tilanteessa olen sijoittanut Oslon pörssissä noteerattaviin tankkeriyrityksiin, jotka ovat maksaneet 10 - 20 %:n vuotuisia osinkoja sen lisäksi, että yritysten pörssiarvo on samalla nousussa. Tämä on tietysti superherkullinen tilanne niin kauan kuin sitä syklsellä alalla kestää. Mutta tämä on poikkeus pääsääntöön eli osingonmaksajien osalta on aina hyvä olla perillä siitä, miksi ne panevat rahansa mahdollisesti hyvinkin kannattamattoon kiertoon ja osaamattomiin käsiin. Suomen menestynein yritys Nokia vältti pitkään maksamasta osinkoja. Kun osinkojen maksu alkoi, se oli oikeaan osunut ensihälytys yrityksen ongelmista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 253760
Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva5402732Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial532290Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras2122261Joensuun kaupunki levittelee tonttitietoja Keskisuomalaiselle
Sähköposteja ja tonttitietoja levitellään mm. Pasi Koivumaalle131749Mies profiloin sinut
Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.2191540Kiantama kartelli
Onko alhaisempaa kuin toimia ensin kartellissa ja lopuksi koittaa pelastaa nahkasa vasikoimalla muut kun jää kiinni? Eip531512- 971399
Oletko nainen alkanut kammoamaan minua
Sinua ei näy eikä kuulu, ja ilmeisesti kiertelet tilanteita. Oletko huomannut, että olet vieläkin ajatuksissani luvattom621251Saako 60 v vielä töitä? Arto Nyberg puhuu suoraan elämästä ilman töitä
Arto Nyberg täyttää tänään 60 v. Onnea! Nyberg totuttiin näkemään suoran haastatteluohjelman kapteenina vuodesta toise951204