NYT SITÄ SAADAAN TAAS!

Suvivirsi on kaunis laulu, vaikka jotkut siitä niuhottavat.
Tosikaunis.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Suvivirsi on kaunis laulu, vaikka jotkut siitä niuhottavat.
Tosikaunis.

Toivottavasti Suvivirsi lauletaan koulujen kevätjuhlissa edelleen, siinä on oma hohtonsa nimenomaan koulujen kevätjuhlissa, kun kouluvuosi päättyy ja alkaa kesäloma.
Osalla oppilaista koulutyö päättyy kokonaan, ja he pääsevät jatkamaan opiskelua syksyllä muissa opinahjoissa, valkolakin kanssa tai ilman.
Onnea heille!
Ja hyvää kesää kaikille!

Anonyymi00003 kirjoitti:

Toivottavasti Suvivirsi lauletaan koulujen kevätjuhlissa edelleen, siinä on oma hohtonsa nimenomaan koulujen kevätjuhlissa, kun kouluvuosi päättyy ja alkaa kesäloma.
Osalla oppilaista koulutyö päättyy kokonaan, ja he pääsevät jatkamaan opiskelua syksyllä muissa opinahjoissa, valkolakin kanssa tai ilman.
Onnea heille!
Ja hyvää kesää kaikille!

Lue lisää

Suvivirrestä muuten sanoo tekoäly näin:
AI-yhteenveto
Suvivirsi (virsi 571, Jo joutui armas aika) otettiin Suomenkieliseen virsikirjaan vuonna 1701. Tämä tapahtui pian 1690-luvun tuhoisien nälkävuosien (suurten kuolonvuosien) jälkeen. Katastrofin ja toistuvien katovuosien jälkeen virren kiitos luonnon heräämisestä, auringon lämmöstä ja vihannoivista pelloista toi kansalle syvää toivoa.
Suvivirren tausta ja merkitys
Alkuperä: Virren on kirjoittanut ruotsalainen piispa Israel Kolmodin 1600-luvun lopulla. Suomenkieliseen virsikirjaan se saatiin 1701 ja se vakiintui osaksi suomalaista sielunmaisemaa.
Nälkävuosien kaiku: Virren sanat saivat erityisen voimakkaan merkityksen 1600-luvun lopun nälkävuosien jälkeen, sillä sitä pidettiin kiitoksena Luojan hyvyydestä pahimman kurjuuden väistyttyä. Vastaavaa toivoa virsi edusti myös myöhempien suurten nälkävuosien (kuten 1860-luvun katovuosien) keskellä.
Symboliikka: Virsi on ennen kaikkea kiitosvirsi elämästä ja luonnosta. Se sisältää rukouksen armon, valon ja tulevan sadon puolesta.