Todella kaunis runo Kokkola-lehdessä

Tässä teille kaikille todellista taidetta. Kiitos tekijälle, on hän niin hieno mies.

Perhonen

Saavuit sisään, kattoon lensit.
Paikan rauhan verhon yllä.
Kiva siinä lökötellä.
Viikon aikaas vietit,
mitä kummaa mietit.
Sama olkoon vaikka,
paras lienee paikka.
Turhaa mökötellä.
Miksi yhä olet siinä,
untasiko syvää.
Lepää vain rakas soma.
Perho sinä.
Kesken kesää.
Vallan ihme,
että yhä, liikkumatta.
nuku siinä armas oma,
tässä minä.
Teetkö pesää.
Kesäkuu mennyt on,
sinä yhä huoleton.

Toinen kausi alkoi,
hieman siipes halkoi.
Paikkaan loven.
Havahtuen siipes aukes,
valoon hait.
Kattoflondiin, lämpöön kait.
Varjoon sopen.
Yöllä lähdit, miksi silloin.
Aamun tullen ootit,
jotain vuotit.
Liki oven.
Vapauden tarjoin, uuden elon.
Keijun lailla,
torjuit pelon.
Kohti hallasuota.
Luontos kaunis sua kiehtoi,
Vanha tunne mieltäs viehtoi.
Unohda en tuota.

Reijo Kivelä