Suomi jääkiekon Maailmanmestari 2026!

Ne järjestetään Mäntymäen kenällä Helsingissä!

Mitä tekemistä Kokkolalla on maailmanmestaruuteen?

Ketä kiinnostaa marginaalisen heikosti kilpaillun lajin ”maailmanmestaruus”, maailmanmestaruus lainausmerkeissä koska turnauksessa ei mukana parhaita pelaajia ja parhaita maita.

Kokkolan torilla oli joku, kun kuljin siitä ohitse!

Kokkola on melko kaukana tuosta humusta. -95 saavutti joitain erektiota & kansallisylpeyttä kyllä.

”jalkapallo ei ainakaan itseäni kiinnosta, vaikka sitä harrastin ja olin hyvä siinä. katsominen ei kiinnosta koska tylsää ja hidasta ja maaleja tulee harvoin.”

Selvästi harrastukseksi on jäänyt, kun et näytä siitä mitään ymmärtävän. Mikäli maalien tuleminen harvoin on syy olla katsomatta jalkapalloa, ei kyllä jääkiekkoakaan kannata katsoa.. Maalit on prosentuaalisesti todella minimaalinen osa sitäkin peliä, parempi katsoa maalikoosteita tai koripalloa, jos maalien takia katsot peliä.

Minua maalit lähinnä vituttavat, koska vievät aikaa pelin taktisen kauneuden ja kuvioiden katsomiselta, maalituuletukset kestävät ja vievät aikaa pelin kauneimmalta osalta. Saan enemmän nautintoa jopa siitä kun modernisti pelaaja antaa maalipotkun lyhyenä kenttäpelaajalle ja houkuttelee prässiä, taktisen pelin seuraaminen vaikka tuollaisessakin tilanteesa on mielenkiintoisempaa kuin maalit. Puhumattakaan kompleksisimmista jalkapallon tatkisista ulottuvuuksista.

Mitä helvetin trollia tuo ”ei tarpeeksi pitkiä jalkapalloon”. Jalkapallon yksi suosion syy on, että se mahdollistaa huipulle pärjäämisen oikeastaan kaikilla eri vartalontyypillä. Tässä suuri ero juurikin vaikka jääkiekkoon joka selvästi suosii isoa kokoa. Jalkapallossa taas huipulle pääsee miesten puolella reilusta 160cm-yli 2m. Tietyt roolit suosivat tietenkin vahvasti tiettyä vartalontyyppiä, esimerkiksi maalivahtina hyvä olla pitkä.

Mitä tulee jääkiekon suosioon, niin korkeaa se ei ole… Aasiassa ja Afrikassa asuu yksistään lähes 80% maailman väestöstä ja jääkiekkoa noilla alueilla ei seuraa lähes kukaan. Tuohon vielä etelä-amerikka päälle, Pohjois-amerikan maista esimerkiksi Meksikossa seurata jääkiekko käytännössä lainkaan. Euroopassakin se on lopulta hyvin vähäistä seuraavilla alueilla Etelä-Eurooppa, plus britit, osa Länsi-euroopasta (ranska, benelux…), balkan…. yhdysvalloissakin jääkiekon suosio on latinoiden ja mustien keskuudessa käsittääkseni vähäistä.. Tuosta kun laskee yhteen kaiken, hyvä jos 5% maailman väestöstä asuu niissä maissa joissa jääkiekko jotain suosiota nauttii.

Väitteesi että Pohjoismaat tulevat tasossa Pohjois-amerikan jälkeen ei ole totta. Venäjä nyt on kaikilla mittareilla vahvempi, ei tarvitse katsoa kuin NHL:ää. Venäjän B-joukkueen kanssa voisi Suomi otella tasaisesti.

Höyry Häyrynenkin, piti kaukalopalloa fiksumpana pelinä verrattuna brutaaliin jääkiekkoon. Häyrynenhän muuten kunnioitti läsnäolollaan Kokkolan kautta aikain suurinta urheilutapahtumaa, joka oli Ressun järjestämä kaukalopalloturnaus. EI ennen sitä eikä sen jälkeen ole yksikään urheilutapahtuma Kokkolassa kerännyt puoliakaan siitä väkimäärästä!

Resun perustama lentopallojoukkue olisi noussut Toiseksi korkeimmalle sarjatasolle lentopallossa, valitettavasti hallin kattokorkeus ei läpäissyt sääntöjä asekoululla, lisäksi matkustus olisi ollut kallista. Parista sattumasta oli kiinni ja Kokkolan ykkösjoukkue lentopallossa ei olisi Tiikerit.

legendaarisessa kaukalopalloturnauksessa Höyry huhujen mukaan sanoi Ressulle saman mitä Hitler sanoi Leon degrellelle, en tiedä pitääkö huhu paikkaansa.

Kukaan ei ole kuullut tuosta lentopallo joukkueesta tai kaukalopallo turnauksesta. Mistään mediasta ei löydy juttua asiasta. Yle irtisanoi Häyrisen vuonna 1997 kahden kirjallisen varoituksen ja lukuisten huomautusten jälkeen. Olisiko tuolloin käynyt juopottelemassa Ressun kanssa Kokkolassa? Höyry oli syntynyt 1940 eli oli jo tuolloin lähes kuusikymppinen "kaukalopalloilija".

Kysykää Nurmen Pekalta se tietää ja oli ehkä selvinpäin.
MOT

Suomen pitäisi jalkapallovalmennuksessa ja jääkiekossa ottaa mallia Norjasta, siinä esimerkki maasta jossa pienestä harrastajapohjasta pystytään ammentamaan paljon menestystä. Norjan juniorivalmennus on tuloksekkaampaa ja inhimmillisempääkin samalla kertaa.. Suuri ongelmahan kaikissa joukkueurheilussa on ikäryhmiin jakaminen ja liiat tasoryhmiin jakamiset liian aikaisin. Tämä näkyy valtavana lahjakkuuden hukkaamisena ja se on helppo todistaa..


Katsoin juuri Suomen jalkapallo -ja jääkiekkomaajoukkueen ikäjakaumat. Jalkapallomaajoukkueessa alkuvuonna syntyneitä on 67% ja Jääkiekkomaajoukkueessa lukema on 63%. Tämä ei ole vain yksittäinen otanta, tuo tilasto on aina vastaava. Mitään geneettistä syytä ei tietenkään ole sille, että alkuvuonna syntyneiden potenttiaali olisi sen parempi. Tuo kertoo ainoastaan siitä, että nuorissa ikäluokissa alkuvuodesta syntyneitä suositaan, koska ovat kehityksessä ajallisesti edellä.

Norjan jalkapallomaajoukkueessa lukemat on käytännössä tasan. Alkuvuonna 46% ja loppuvuonna 54%… Tiedän ainoastaan jalkapallon osalta(jääkiekosta en tiedä, systeemi voi olla sama mitä suomessa) Norjasta, että tuohon on todella paljon kiinnitetty huomiota ja tulokset huikeita. (Norjassa maailman paras hyökkääjä ja yksi parhaista keskikenttäpelaajista ja joukkue omaa maan kokoon nähden todella pienet kertoimet MM-kisojen voittoon). Hauskaa että Suomessa valmentajat usein vaatii täysin päinvastaista kehitystä, eli tasoryhmiä vaan aiemmaksi ja kyvyille lisää valmennusta, tajuamatta että tuo on hyvin itsetuhoista pienillä harrastajamäärillä, jossa tärkeintä olisi olla hukkaamatta lahjakkuuksia.


”lopetin harrastuksen vaikka olisin päässyt pitkälle,”.

On kyllä klassinen kommentti… Tajuatko että yksi tärkeimmistä osasta sitä pitkälle pääsyä on juuri aivojen sisällä. Lisäksi vaikka olet juniorina Suomen huippulahjakkuus se ei tarkoita vielä että lähellekään huippua pääsisit.

Unohtui ylläolevassa kirjoituksessa mainita, että tuo syntymäaika ei ainoa tekijä. Esimerkiksi monissa lajeissa on ilmiö että pelaaja saattaa junioritasolla on tosi hyvä jonkun yhden ominaisuuden takia, esimerkiksi aikaisin kehittynyt fysiikka. Sitten kun muut saavuttaa tässä, niin se juniorisarjoissa pärjääminen ei mihinkään kanna.

Suomessa halutaan usein ottaa mallia jostain ison pelaajamassa omaavien maiden järjestelmistä, jotka ei välttämättä kovinkaan sopivia tänne. Jos omaa paljon juniorimasssaa on varaa hukata paljon kykyjä ja siltikin tulee huippuja tasaiseen tahtiin. Norjassa urheiluun suhtaudutaan tieteellisesti ja analyyttisesti, siksi maa on niin dominoiva (tämä siis laajasti urheiluun linkittyen, ei jääkiekko jalkapallo). (Toki resurssierokin selittää, mutta ei kaikkea)

Asiat on miten ne itse järjestää. Harrastimme Perhossa nuorena jo parkouria. Kiipeilimme ulkovessoissa alakautta istuimen reijistä sisään ja kävimme rätkien pesillä puissa. Rippikoulun jälkeen opettelimme tanssimaan letkajenkkaa ja ripaskaa poikaporukalla mikä kyseenalaistettiin vanhoillisessa yhteisössä. Myöhemmin siirryimme painiin ja nyrkkeilyyn saavutuksenani kaksi lasta sekä lasten Suomenmestaruus nyrkkeilyssä alle 30 kg sarjassa.
MOT

Hyvä kirjoitus taas Ressulta ja hänen kuvansa löytyy KOKKOLA-KARLEBY Facebook sivustolta. Näkee että mies on harrastanut kovia lajeja kun tukkakin on lähtenyt jo nuorena.

Ei mitään merkitystä suomen 2026 jääkiekon maailanmestaruudella.
Heti ,kun on seuraavt maailmanmestaruuskilpailut vuoden päästä, niin edelliset unohtuu, eikä ole enää mitään merkitystä.
Miksi ette juhli aiempia maailmanmestaruuksia.
Mitä suomen maailmanmestaruus teille muka antaa, kun sitä juhlitte.
Nousiko palkka, eläke tai etuus, varmasti nousi, kun sitä noin kauheasti haluatte juhlia, haatana!!!!!!!

Ei mene kuin muutamia vuosia niin Kokkolassakin juhlitaan valkoihoisten suomalaisten saavuttamia jääkiekkomitaleja. Nyt jo pääkaupunkiseudulla missä osa väestöstä on savun värisiä ja kulkee musta jätesäkki päällä juhlitaan entisaikaisten asukkaiden saavuttamaa voittoa kuin itsenäisyyttä.