Mutta et uskaltanut yhtään mitään. Ehkä joku muu uskaltaa.
Kauan odotin
Anonyymi-ap
68449
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Sinä olet ilmiselvästi uskaltanut, kun kippaat vastuun hänelle ja mutiset täällä palstalla uskalluksen perään.
Uskalsinpas ihan sopivasti. Mistä kuvittelet tietäväsi, että laittaisin vastuun vain hänelle.
Tai sitten et. Et sinä määrittele, mikä on hänen mielestään sopivasti. Jos voit vaatia toiselta jotakin, loogisena ihmisenä varmasti ymmärrät toisellakin olevan vaatimuksia. Ehkä et täyttänyt niitä uskalluksen puutteesta. Hän saattoi odotella kauan.
Toivottavasti et oikeasti ole noin puusilmä tai itsekeskeinen.
En tietenkään määrittele hänen puolestaan. En ole sellaista väittänytkään. Puhuin vain ja ainoastaan omista toiveistani, mikä saa minut x.
Miksi teidän kirjoittelijoiden on haukuttava/nimiteltävä minua ja miksi valehtelette tietävänne minun tunteeni ja osaamiseni?
Väitäthän sinä. Väität kivenkovaa, ettei hän uskaltanut. Sinä et oikeasti sitä tiedä.
Ei uskaltanut siinä asiassa. Se on faktaa. Ollaan puhuttu aiheesta. Minäkin kerroin mitä minä en uskalla. Toki saattoi valehdella, mutta luotan ettei tehnyt niin.
Miksi sinä väität tietäväsi meidän keskustelut ja tunteet.
Ehkä sitä ei vaan kiinnostanut aloittaja?
Kyllä kiinnosti. Ei epäilystäkään. Eikä ole kyseessä mikään salasuhde.
Ehkä kiinnosti, mutta menetti kiinnostuksen. Et sinä muuten täällä olisi jos olisi oikeasti ollut "kiinnostunut"
Eikä menettänyt. Ethän sinä tunne tapausta. Kyse oli uskalluksesta.
No eikä ollut. Valehtelet nyt koska et kelvannut ja peität häpeääsi selittelemällä.
Kelpasinpas. Miksi kuvittelet, että häpeäisin. Ei hävetä yhtään. Hän ei uskaltanut mitään oleellista.
Kelpaat vaan palstalle.
Miksi noin kirjoitat? Tunnetko minut niin hyvin, sen perusteella jos harmittelen toisen uskalluksen puutetta?
Tunnen. Tiedän että naisena syytät toisia vain omista puutteistasi. Et prinsessana osaa yhtään mitään ja ootat että sun takiasi kaikki tekisi kaiken puolestasi. Mutta kun ei se niin mene. Sen takia dissosioit torjunnan miehen viaksi, vaikka syy löytyy peilistä.😁
Mitä ihmettä? Miksi kukaan haluaa kirjoittaa noin ja esittää Jumalaa -sinä et tunne minua. Vai seuraatko minua jollain hakkeroinnilla ja tiedät kuka olen?
Totuus on, sinä olet suuruudenhullu, jos kuvittelet tietäväsi minun osaamiset sun muut. Tai vain harhainen niin, että kuvittelet jonkun tuttusi tässä kirjoittelevan.
No ihmisenä tiedän että jos pitää käydä p*skalla, niin etsin vessan. Siitä tiedä että jos sun täytyy päästä p*skalle, niin etsit vessan. Sellaista se on edustaa samaa lajia.
Ja tuo sun toimintamalli kohdatessasi epämukavia faktoja, niin hyökkäät heti toisten kimppuun. Olen jo yhtäkkiä harhainen ja "hakkeri" mielestäsi, ilmeisesti totuus satutti liikaa. Samalla tavalla syytät miestä kaikesta, koska itse et kyennyt parempaan. Aina muiden vika kaikki..
Miten en ole hyökännyt. Sanon vaan, että nämä eivät tunne minua ja tuntemuksiani (oikaisen -en tunne häpeää-, olen ihan ok osaava siinä asiassa mitä aloituksessani mietin - ja mitä te toiset ette tiedä, ettekö edes ole kysyneet millaista uskallusta olisin kaivannut-…).
En ole missään kohtaa kirjoittanut tai sanonut, että aina kaikki vika on muissa. Miksi valehtelet minusta?
Aloituksessa minulla oli yksi minulle tärkeä asia mielessä, ja yhden ainoan ihmisen kohdalla. Et tunne tapaustamme.
Kertoiko hän sen sinulle, vai onko sinulla jokin erioikeus lukita valitsemasi motiivi ihan sen mukaan, miltä sinusta sattuu tuntumaan?
Kertoi, en minä muuten noin olisi aloituksessani sanonut. (Tai toki täällä tulee joskus oltua runollinen, eikä aina niin tarkka sanoissaan, mutta syyttely on eri asia)
Me puhuttiin. Hän kertoi omat pelkonsa, ja minä omani.
Hyvä että väisti sut. Heti oot miettimässä muita että sellainen selkärangaton siellä. Säästyi hyvä mies käärmeeltä.
Jep. Hyvä, että väisti mut. Ainakin sinun mielestä. Mutta sinähän et tunne meidän juttuamme, joten miten osuvia sinun arviosi ovat. Aika varmana puhut tuntematta meitä. Edes sukupuolia. Onko fiksua?
Miksi te peukutatte noita vastaanvänkääjiä, kun ette tunne meidän tapausta? Kyllähän joskus voi puuttua uskallusta, se on inhimillistä.
Hamekangasta jos oot "mies" 😂
Aloittaja on mies. Eli nainen säästyi.
No tuota ei usko kukaan. 😂
Et sinäkään, muutakuin roolien takaa!! Mut toivotaan että löydät rohkeamman
Hei. Eikö tämä ole anonyymien palsta? Sinäkään et tunne minua tai tapaustamme. Miksi projisoit ja esität aivan kuin tuntisit meidät?
Kyllä. Joko enemmän rohkeutta, tai sitten ei homma luista.
En minä halua paljon nuoremman enää koskaan lähestyvän minua!
Uskallus puuttui ap:lta, joten kääntää sen toisinpäin ettei joudu kohtaamaan kipeää totuutta. 😢
Sinä et tunne tapaustamme. Etkä asiaa, mitä ajattelen. Miksi esität tietäväsi?
Ihan varmasti, uutta matoa koukkuun ja sitä rataa, bon voyage, sanois Nykänen.
Jaksamista ap
Kyllä mieskin saa arkailla. Se voi olla hyväkin, säästyy tyhmyyksiltä. Ei kaikkien tarvii olla mattinykäsiä.
Ei tietenkään, mutta jos kyseessä on todella monia vuosia jatkunut pelkkä hiljaisuus, niin se ei todellakaan ole hyvä asia! Ihan kuin parisuhteessani aikoinaan, mies ei puhunut minulle, eikä lapsilleen! Hän meni ihan lukkoon, kun olisi pitänyt puhua parisuhteeseen liittyvistä asioista! Hänen kotonaan vanhemmat eivät käsittääkseni puhuneet keskenään juuri ollenkaan!
Minä ap en ole todellakaan sanonut, että kaikki arkailu olisi jotenkin jotain. Minä vain totesin, että meidän jutussa ja jossain minulle tärkeässä asiassa puuttui uskallusta.
Ja se liittyi hänen isäänsä, joka oli jotenkin yksinkertaisen tuntuinen!
Tuo ei ollut ap:ltä. Joku kertoo tuossa omista kokemuksistaan.
Ei välttämättä puuttunut. Hän saattoi odotella, mutta kyllästyi, kun sinulla puuttui uskallusta hänelle tärkeässä asiassa. Tiedä vaikka olisi ollut oikea leijonansydän, mutta periaatteesta odotteli aikansa. Melkoisen mustavalkoista tarinaa selität.
Näissä kommenteissa näkyy tämän palstan järki. Pari toteamusta, ja muut pystyvät sitten niistä aivan varmasti tietämään, että asia ei voi olla niin.
Kai näillä kirjoittelijoilla on mielessä taas kerran joku oma tapaus, ja siitä vedetään yhtäkuinviivat.
Voisiko joskus miettiä, onko oikeasti niin paljon tietoa, että arvio on fiksua esittää. Ainakin minun mielestä viisas kysyisi lisäkysymyksiä halutessaan. Tai sitten kertoisi omista kokemuksistaan.
Ja heti seuravaa putkeen vai?
Näinhän se menee. Siksi se toinen ei "uskaltanut", tais olla liian fiksu "uskaltamaan".🤭
Mitä ihmettä? En ole ketään ottamassa yhtään missään putkessa. Aloituksessani vain harmittelin suhdetta, josta puuttui toisen uskallusta. Se on inhimillistä. Olen minäkin ollut joskus harmillisen uskaltamaton, ja siitä on tullut seurauksia.
Miksi teidän pitää teilata minut, ja kirjoittaa, että olen joku kauhea väistettävä luoti, ja syytön muka aina toisia, ja en itse tee mitään asioiden eteen, ja esitätte tietävänne minun hävenneen tässä asiassa (jota ette edes tiedä, tai kysy mikä se on)?
Ei ole tarvetta ottaa ketään mihinkään yritykseen tai pakosta. Miksi virnuilet?
Jep. Näin veikkaan.
Uskon, että negatiivisen reaktion aiheuttaa tuo viimeinen lause, joka myös omaan korvaan särähtää. Mielestäni ihan turha laittaa anonyymeja uhkauksia tänne, koska siltä tuo ainakin minusta kuulostaa.
Se toinen lause ei todellakaan ole mikään uhkaus. Vaan vieno kaipuu, että kohtaan ihmisen, joka uskaltaa tuossa minulle tärkeässä asiassa.
Minulla ei ole yhtään mitään pahaa tunnetta siinä. Vain toive hyvästä. Kai sitä saa itselleen toivoa.
Kyllä saa ja täytyykin. Koitin vain pohtia, mistä negatiiviset vastaukset johtuu.
Ihmisten omista epävarmuuksista ja vähäisestä järjestä tuossa kohdin (ehkäpä) -kuvitellaan mielessä joku oma kokemus ja siitä päätellään ilman mitään parempaa tietoa, että toisella on samanlainen tilanne. Yleensä jotain piiloaggressioita. Tuossakaan aloituksessa en tarkoittanut tai tuntenut yhtään mitään vihaa, katkeruutta. Totesin vain asian. Hyvää hänestä ajattelen. Mutta minua kyllä sai syytellä ties sun mistä…
Uskalluksen puutteesta huolimatta tunteeni olivat ja ovat aidot mutta edelleen passiiviset. Joku muu varmasti uskaltaa. Kommentoin vain tuon kyseenalaistavan kinan takia tuossa ylempänä. Mieheltä.
Tämä on anonyymipalsta, ja sinä et ole aloitukseni kohde. Sinulla on mielessäsi oma juttusi, ja luultavasti aivan eri asiassakin olet ollut uskaltamaton. Mutta hyvä toki omalta kohdaltaan miettiä. Minäkin olen miettinyt omia pelkojani.
Oisko viisaampi häipyy täält
Et sinä tiedä, oliko kyse uskalluksesta vai halusta. Samanlaisia juttuja aina tasaisin väliajoin palstoille ilmaantuu, ja jos se olet usein sinä, en ihmettele, jos ei lopulta vain halunnut. Naurettavaa settiä vedät ainakin nyt ja kenties olet ennenkin tätä samaa vetänyt.
Miksi koko ajan haluatte esittää väitteitä, mitkä ei pidä paikkaansa? Olettamuksia totena? Minä en ole kirjoittanut aiemmin yhtäkään tuollaista aloitusta.
Miksi haluatte esittää asian niin, että olen jotenkin paha ihminen?
Pahasta en tiedä, mutta syyllistävä aloitus, halusit tai et niin olevan. Miksi sinulla on niin kova tarve puolustella? Sekin herättää vähän oudon mielikuvan, että aloitat tällaisen aiheen random palstalla tällä tavalla, esität väitteen toisen ihmisen motiiveista ja koet ihmeen suurta tarvetta puolustella anonyymia aloitusta.
Miksi avasit ketjun? Millä perusteella määritit motiivin häneltä? Jos niin kauan odotit, mikä sinulle lopulta oli tärkeää, kun et itse kuitenkaan vaivautunut hoitamaan asiaa, oli se mikä tahansa?
Alotus ei ollut syyllistävä. Se on toteamus. Pelko on inhimillistä. Eli minä en syytä. Mutta minulle se siinä asiassa kuitenkin toimivan parisuhteen este. Parisuhteita loppuu peloista johtuen.
Mistä motiivista oikein puhut? Me keskustelimme aiheesta, peloistamme jne. Minä kyllä en pelännyt tuossa asiassa. Toimin eri tavalla kuin hän.
Ja kirjoitin tuon kai osittain siksi, kun on lämpimät tunteet edelleen häntä kohtaan. Mutta toisaalta ymmärrän, että parisuhteemme ei ole sitä mitä minä haluan.
Hän puhukoon omasta puolestaan. Minä tiedän sen, mitä hän on minulle kertonut.
Oletko aloittaja kertonut kaikille kavereille kans, että ei uskaltanut?
Vuosiako olet yrittänyt tingata aloitetta? Kuulostaa tutulta tuo "sinulle tärkeä asia". Jos olet, niin enpä ihmettele, ettei aloitetta koskaan kuulunut. Huomasi sinusta totuuden ehkä ja häippäsi.
En ole mitään aloitetta kaivannut. Mistä te keksitte noita syytöksiä ja miksi? Ehkä teillä on mielessä joku oma juttu jokaisella, ja luulette, että minä kirjoitan samasta asiasta.
Eli mitä aloitetta tarkoitat? Aloitetta suhteeseenko?
No, mitä uskallusta häneltä puuttui? Teille ei syntynyt suhdetta, koska hän ei uskaltanut tökkiä karhua kepillä? Sanoa Pasia idiootiksi? Pissata sähköpaimeneen?
Mitä ihmettä? Meillä oli suhde. Ja en kerro tänne mistä pelosta oli kyse. Mikään karhu, saati joku Pasi ei liity tähän asiaan millään lailla.
Tulin vasta tähän keskusteluun.. jaksanut edes lukea kaikkea.. onko aloitus mieheltä naiselle? Lienee kyseessä uskaltamisesta laittaa irl viestiä ja/tai kohdata näkemällä missä ennen.. muutaman kerran.. olisko vuosi sitten??? N
Aloitus on selvästi naiselta miehelle.
Ei todellakaan ole kyse mistään viestinlaitosta tms. Samapa tuo. Ihmiset kuvittelee tietävänsä minut ja meidän tapauksemme. Jostain syystä täällä halutaan lukea jokainen viesti moralisoinnin kannalta. Ja usein on jotain omia juttuja mielessä, piiloaggressioita ja omia pettymyksiä ja kuvitellaan sitten, että toisella on samanlainen tilanne.
Minä ajattelen lämmöllä aloitukseni ihmistä. Se riittää mulle. Enkä oikeastaan tahdo avata tänne sen sisältöä, että missä asiassa hän ei uskaltanut. Ja kukaan ei edes kysy sitä, syyttelee vaan ihan ohi aiheen.