Tämän runon kirjoitin huhtikuun alussa
tänä vuonna muistellen rakkaita läheisiäni.
...........................................
Jospa voisin, jospa yrittäisin
sinne haluaisin kurkistaa taas,
se niin harvinaista, ei totta
vain unta se lie mutta Isä, Äiti,
kävisin vain moikkaamassa teitä,
näkisin myös isonveljen, kellokkaan,
poikana sankarini, silloin sanomatta
jäi, lähdit liian pian, luonteesi
mukaisesti, voisit kertoa taas vitsin
jolle nauraisin entistä makeammin
olen harjoitellut nauramista paljon
voin nauraa kolme minuuttia yhteen
menoon ennenkuin vatsalihakseni saa
krampin, sinä kiusoittelit etten näe
mitään silloin kun nauran, totta, siksi
kerroitkin aina vitsisi minulle, ja minä
nauroin silmät kiinni, sokeana,
Huumori yhdistää meitä, nuorempia
veljiäsi vieläkin.
Parhaimmat vitsit säästän sinulle,
sitten kun palaan takaisin, sano
tutuille terveisiä, taitaa tulla
aurinkoinen päivä...............
kylläpä mustarastas laulaakin kauniisti
tänä vuonna muistellen rakkaita läheisiäni.
...........................................
Jospa voisin, jospa yrittäisin
sinne haluaisin kurkistaa taas,
se niin harvinaista, ei totta
vain unta se lie mutta Isä, Äiti,
kävisin vain moikkaamassa teitä,
näkisin myös isonveljen, kellokkaan,
poikana sankarini, silloin sanomatta
jäi, lähdit liian pian, luonteesi
mukaisesti, voisit kertoa taas vitsin
jolle nauraisin entistä makeammin
olen harjoitellut nauramista paljon
voin nauraa kolme minuuttia yhteen
menoon ennenkuin vatsalihakseni saa
krampin, sinä kiusoittelit etten näe
mitään silloin kun nauran, totta, siksi
kerroitkin aina vitsisi minulle, ja minä
nauroin silmät kiinni, sokeana,
Huumori yhdistää meitä, nuorempia
veljiäsi vieläkin.
Parhaimmat vitsit säästän sinulle,
sitten kun palaan takaisin, sano
tutuille terveisiä, taitaa tulla
aurinkoinen päivä...............
kylläpä mustarastas laulaakin kauniisti
Vastaukset 6
Vanhimmat
silmiini mutta se sisälsi myös huumoria
Mielikuvituksissa voi käydä kyläilemässä taivaassakin
En ole pystynyt kirjoittamaan mitään, on niin paha olo, minäkin haluaisin kyläillä taivaassa
mutta ei mielikuvitus riitä
Tämä on hieno runo...koskettavakin
Kiitos palautteesta!
Me veljekset oltiin niin erilaisia luonteeltamme, mutta samanlainen huumorintaju yhdisti meitä.
Kyynelten läpi suodatettu nauru, aidoin tuntein välittyvä, kaunis.
On Runosi :)
Sanoissa on vaan perkeleellinen ja taivaallinen
tenho ja voima !
Siksi kai Runollakin, sillä voidaan käsitellä
molemmat puolet. Harmaakin siitä välistä.
Kiitos.