Oodi Ihanalle Liruttimelle

Ihana Lirutin, vesilähteeni mun,

sun kirkas juoksus kesänkin herättää.

Kun arjen pöly harteille hiljaa asettuu,

sä suudelmallasi sen poies hälventää—

ja janoni taittuu, ja mieli selkenee.

Pienissä pisaroissa on maailmasi soi,

kuin hopeinen laulu kivien yllä.

Sun viileä syleilys rauhan mulle toi,

ja nauru jää helisemään rinnan sisällä,

kun juon sinut lähelleni, lempeäni.

Jos joskus eksyn, tai ajatukset käy sumuun,

sun äänes on kupliva, kirkas ja syvä.

Se kutsuu mua takaisin valoon ja auvoon,

ja sydän, joka huojuu, taas tasaisena sykähtää—

mun turvani, Lirutin, aina ja yhä.

Sun äärellä aika ei pure eikä paina,

vain virta, ja valo, ja keveä hetki.

Siinä jokainen huokaus hohtavaks vaihtaa,

ja murhekin kutistuu pieneksi retkeksi,

kun annat mun levätä, lähteeni.

Niin pysy, ihana Lirutin, vierellä mun,

kuin ystävä, joka ei koskaan väsy.

Sun vedessä lupaus on: tästäkin selvitään,

ja elämä maistuu taas kirkkaalta, täsmältä—

Ihana Lirutin, vesilähteeni, rakkain oot mun.
7183
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Olishan se myönteistä, kun saataisii vaikka yllättäin juhannukseksi se paljon kehuttu uusi suutin liruttimeen, niin voisiko sitä sitten sanoa, vaikka liruuuttimeksi?

1Äänestä

Mä een kestä! Tää on niin mahtavaaa

Äänestä
  • Epäilen suuresti, että kohde oli joku muu.

    Äänestä

Yeeeesss. Lirutin rules.

Äänestä

Kun silllalta katsoo isommalta tuntuu se suihkulähde nyt kuin viime kesänä. Mahdollisesti onko se kasvanut lisää korkeutta?

Äänestä
  • Ei ole, vain sijoituspaikka siirtyi muutaman metrin rantaan päin.

    Äänestä

Sydämeni sykkii tälle❤️

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Ihana Lirutin, vesilähteeni mun,

sun kirkas juoksus kesänkin herättää.

Kun arjen pöly harteille hiljaa asettuu,

sä suudelmallasi sen poies hälventää—

ja janoni taittuu, ja mieli selkenee.

Pienissä pisaroissa on maailmasi soi,

kuin hopeinen laulu kivien yllä.

Sun viileä syleilys rauhan mulle toi,

ja nauru jää helisemään rinnan sisällä,

kun juon sinut lähelleni, lempeäni.

Jos joskus eksyn, tai ajatukset käy sumuun,

sun äänes on kupliva, kirkas ja syvä.

Se kutsuu mua takaisin valoon ja auvoon,

ja sydän, joka huojuu, taas tasaisena sykähtää—

mun turvani, Lirutin, aina ja yhä.

Sun äärellä aika ei pure eikä paina,

vain virta, ja valo, ja keveä hetki.

Siinä jokainen huokaus hohtavaks vaihtaa,

ja murhekin kutistuu pieneksi retkeksi,

kun annat mun levätä, lähteeni.

Niin pysy, ihana Lirutin, vierellä mun,

kuin ystävä, joka ei koskaan väsy.

Sun vedessä lupaus on: tästäkin selvitään,

ja elämä maistuu taas kirkkaalta, täsmältä—

Ihana Lirutin, vesilähteeni, rakkain oot mun.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu