TARINA THAIMAAN SYRJÄSEUDULTA.

On peltojen keskellä sukulaisyhteisö joka elää lähes omavaraistaloutta viljellen ja kanalaa pitäen, joka mahdollistaa toisten yhteisöjen kanssa tuotteiden vaihtotaloutta rahaa käyttämättä.
Elävät vaatimatonta mutta tervettä elämää talkoohenkisinä toinen toistaan auttaen.

Kaikille ei riitä kuitenkaan yhteisössä toimeentuloa tahtomalleen tasolle, joten tyttäret kuten tuhannet muutkin päätyivät toisille paikkakunnille pyllistystöihin.
Tienasivat setelitukkoja siinä määrin että kymppitonnilla ja talkoilla rakennuttivat talot itselleen kommuunin maille.

Kommuunin aiemman kukoistuksen muistona on suuri autio päärakennus jota pyrkivät säilyttämään talkoilla kattomateriaalia vaihtaen.
Ovat niin läheisriippuvaisia keskenään että lähes päivittäin koko suku kokoontuu syömään nyyttikestin tavoin, jolloin omavaraistaloudella on suuri merkitys.
Maito ei kuulu ruokajuomiin koska kommuunilla ei ole lypsäviä lainkaan.

Sitten Tadaa … Kuin salama kirkkaalta taivaalta, kylässä alkaa tapahtumaan muutoksia kun yksi tyttäristä tuo tullessaan miljonäärifallen kommuunin jäseneksi.

Appiukon hyväksynnän ilman sinsottia hankki viskipullolla ja anopille osti kanan.

Rakensivat suvun maille kylän komeimman talon ja osoittivat kaikelle kansalle varakkuutensa ajellen avomersulla reibanit silmillään ja iphonet korvillaan tabletteja räpläillen.
On kultakäätyä kaulassa, ranteillaan ja sormissa myös miljonäärillä itsellään.
Ostoksia ei suoriteta rahalla suvun tavoin, vaan kaikkeen on lompakossa sarja erilaisia kortteja joiden lukumäärä runsas.
Talossa kaikki on parasta mitä rahalla saa ja suvun henkilöt toki niiden arvon ymmärtää.

Heillä on kommuunin ainoa uima-allas, joten on varmistettu että kateus on tienattu eikä ole saanut sääliä ilmaiseksi.

Näin pienen syrjäkylän elämä muuttui kun miljonääri saapui pelipaikalle metropolistaan näyttämään köyhälle kansalle kultaharkkoineen taivaan merkit, köyhät kyykkyyn.