..missä me mennään. Vai mennäänkö enää missään. Onkohan enää yhtään mitään jos joskus jossain nähdään?
Jos sanot että kaikki on finito ja evvk enää, niin siinä tapauksessa minun on tosi helppo unohtaa ja ignoorata sinut.
Mutta ehkä kaikki johtuu vain siitä kun on kuljettu ristiin. Vaikka olis vuosikin välissä ettei nähdä, niin mihin se häviäisi mitä on ollut. En tiedä. Voiko se hävitä?
Jos sanot että kaikki on finito ja evvk enää, niin siinä tapauksessa minun on tosi helppo unohtaa ja ignoorata sinut.
Mutta ehkä kaikki johtuu vain siitä kun on kuljettu ristiin. Vaikka olis vuosikin välissä ettei nähdä, niin mihin se häviäisi mitä on ollut. En tiedä. Voiko se hävitä?
Vastaukset 20
Vanhimmat
En tiedä missä mennään. Omasta puolesta tiedän, ettei mikään ole hävinnyt. Voisi sanoa, että päinvastoin. Ajattelin kyllä, että se on selvä juttu sinulle. Ja jos nähdään, niin tulet sen varmasti huomaamaan.
Toinen kappale ei päde minun kohdalla. Tietysti jätän rauhaan, mikäli noin sanot, mutta en helposti unohda. Tuskin koskaan. Ikävä ajatella, että sinulle se olisi helppoa. Eli en usko, että se voisi hävitä. Kun tytkästyn, niin se tulee pysymään. Uskon, että se roihahtaisi heti, ehkä kuumempana kuin koskaan.
Eli odotan sinua... Muut asiat toivottavasti pian kasvotusten. ❤️
Minä pystyn unohtamaan ihmiset jotka ignooraavat minut täysin tai kohtelevat kuin olisin ilmaa heille, vaikka joskus olisinkin ollut paljon muuta. Mielestäni sinäkin kohtelit mua jossain vaiheessa noin ja silloin irrottauduin sinusta, en uhrannut enää ajatustakaan sinulle pitkään aikaan, vasta sen jälkeen kun pitkästä aikaa juttelimme sitten seuraavan kerran niin ylipäätään edes palasit ajatuksiini. Sitten kyllä kaikki unohtuneet tunteet ja liekki palasivat jälleen palamaan. Eihän se hyvältä tuntunut kun ignoorasit, mutta miksi ajattelisin mitään hyvää ihmisestä joka niin tekee?
Ehkä se liekki taas roihahtaa kun näemme. Liekinheitin.. :) Sitä vähän pelkäänkin, kuinka se alkaa sitten pitkän ajan jälkeen kuumottaa taas. Meidän välillä on mieletöntä kemiaa ja vetovoimaa.
Siinä asiassa olemme sitten erilaisia. Vaikka minutkin ignoorattiin, niin en hetkeksikään lakannut ajattelemasta. En tiedä onko sillä mitään merkitystä, että en silloin aikanaan ignoorannut tunteiden puutteesta, enkä itsekkäistä syistä, päinvastoin. Ajattelin, että minä kyllä kestän ja ei omat haluni ole tärkeintä. Olin väärässä. Vaikka omaan kyllä ihan teveellisen itsekkyyden näin yleisesti.
Täällä se liekki kyllä palaa ja on palanut kokoajan. Se on ollut liian tärkeä, etten voinut antaa sen sammua.
Myöhemmin kyllä kerroit minulle syyn siihen miksi ignoorasit tai ainakin viittasit asiaan, ja sitten sen ymmärsin. Se vain minun silmiin ennen kuin asiasta tiesin, vaikutti siltä että kun et saanut sitä yhtä asiaa minulta, niin enpä sitten sen jälkeen ollutkaan enää edes tervehtimisen arvoinen henkilö. Noin sen ajattelin ennen kuin jälkeenpäin ymmärsin miten se meni. Ja ehkä ajattelin myös että sinä pelkäsit minua. Ja sinähän tiedät miksi minä jouduin sinut joskus ignooraamaan vaikka en ehkä olisi halunnutkaan. Kyllä minua silloin joskus ahdisti se mitä laitoin sinut kokemaan, en olisi sinulle sellaisia tunteita halunnut enkä todellakaan nauttinut tilanteesta millään tavoin.
On jotkut muutkin yrittäneet välillä viritellä kanssasi jotain sellaista mitä meillä on/oli, mutta en niistä syty, vaikka se imarteleekin. Ei voi olla muita sellaisia samaan aikaan kuin sinä, vaikka ei nyt olla oltukaan viime aikoina.
ja vielä lisään, että kyllähän minullakin oli tunteita ja paljon silloinkin kun sinut ignoorasin.
Hyvä kysymys!! Tuskin tunteet katoavat koskaan, mutta elämän muuttaessa asioiden tilaa, ihminen kuolettaa niitä kykenemisensä mukaan. Tunteet voivat myös jäädä kuin telakalle, ovat pienesti mielessä mutta kun toisen kohtaa vaikka kauppareissulla, ei malta olla katselemasta hieman hyllykön takaa, tai tehdä ostos käyntiä samasta vitriinistä. Kiinnostus herää yleensä välittömästi kun hymyilevä ihastuksenkohde ilmaantuu näköpiiriin, tai kenties jopa tervehtii iloisesti kaupan sisääntulon edessä. On olemassa hyvin kovasti vetovoimainen tunteenpalo toista ihmistä kohtaan, silloin kahden kesken tapahtuva törmääminen vaikka illanviettopaikassa tai työtehtävissä, voi saada aikaiseksi hyvin intohimoisen reaktion ja Ignooramisen tuoma jännite purkautuu jopa lievästi väkivaltaisella ryminällä, kummankin tiedostaen kuinka kovasti toista haluaa ja sen vallassa on mahdoton säädellä tunne tasoansa. Eli ei se katoa täysin koskaan, se herää kyllä oikean hetken tullen, vain pieni kimmoke esim. kiinnostava vaate tai kauniisti hiukset voi sekoittaa intohimoisen mielen ja saada unelmat heräämään.
Toivon että hän tekee niin kuin sydämensä sanoo. Tiedän että hän on saanut huomioni, se ei voi ole voinut jäädä huomaamatta. Mutta en halua myöskään odottaa häneltä mitään sellaista mistä ei ole täysin varma. Elämä kuljettaa meitä eri reittejä. Ja joskus se voi vaatia vain pieniäkin toimenpiteitä, että asiat alkavat kulkea toivottuun suuntaan. Tärkeintä on olla johdonmukainen toivomallansa tiellä, ja välttää asioita jotka ohjaavat pois siltä.
Waic waic
Kesän aikana kohtaaminen voisi olla enemmän mahdollista. Tapaaminen on ollut aivan liian vaikeaa. Kesän jälkeen kohtaamiseen tarvittaisiin kuin lottovoittoa, ellei sitä mitenkään sovittua saa.
Kyllä. Vaikka olenkin hyvä saamaan ainakin ns. käänteisiä lottovoittoja.. :(
Nyt sentään olisimme molemmat vapaampia tutustumaan, aikaisemmin kummallakin oli enemmän rajoittavia sidonnaisuuksia muihin ihmisiin.
Ohi
Luulijoille tiedoksi: aloitus, eivätkä mitkään muutkaan ikävöintikommentit ole minun tekemiäni. En ole ikävöinyt Aata, Jiitä, Koota, Teetä, Peetä, enkä muitakaan kirjaimia. Stalkkiukkelit kehittelevät näitä mielikuvitusjuttuja itsensä ja kaltaistensa iloksi, heidän jutuistaan ei kannata välittää. Nuo yllä mainitut kirjaimetkin ovat pyörineet palstalla jo ainakin 10 vuotta. Itse seurailen palstan kirjoituksia, koska jouduin jonkun stalkkerin vainoamaksi palstalla. En ole tehnyt ainoatakaan aloitusta, enkä tule tekemään.
Kirjoitan nyt, koska jotkut luulevat irl minun kaipailevan joitakin tyyppejä näillä typerillä sivuilla. No, ei pidä paikkaansa.
Yksi R-nainen
En ole mikään stalkkiukkeli. Mutta tulee kyllä nyt mieleen että mistäs minäkään tiedän vaikka joku J-mieheksi itseään väittävä tyyppi vain pilailee täällä kanssani. Niin omituisen hyvin tuntuu jutut aina sopivan yhteen. Taidanpa vain olla aika hölmö? En kyllä jaksa ymmärtää miksi joku sellaiseen jaksaisi aikaansa käyttää, mitä kiksejä joku siitä saa? Ja irl, kuinkahan monta R-naista Suomessa on, en jaksa ymmärtää sitäkään miten jollakulla voi olla pokkaa kysellä palstan asioita joltakin irl.. ei mene jakeluun ei. t. ap R
Ois viisaampi häipyy täält... jne. Palstatauolle painun nyt kyllä minä.
Itse asiassa Moni kiusaaminen selviäisi, jos asioista puhuttaisiin. Kun ei puhuta, stalkki voi jatkaa touhujansa kaikessa rauhassa ja syytön saa negatiivisen kohtelun osakseen. Stalkki kirjoittelee kohteensa ympärillä olevien nimiä sopivasti palstalle, mistä ympärillä olevat päättelevät jonkun tietyn olevan asialla. Siitä se supina sitten taas alkaa. Syyttömän on aika vaikeaa alkaa kyselemään ihmisiltä, olenko tehnyt jotain väärää..
Taisitkin olla stalkkeri.
Ei tähän mitkään stalkkerit liity.
Miksi pitäisikään hävitä? Mutta ei se myöskään ole tae mistään enemmästä. Arvostan asioiden keskustelua oikeassa elämässä. Täällä voi pohtia hamaan tappiin.
Olet ihana ja odotan sinua. Halusin vain muistuttaa. ❤️