Natarenkaat heikentävät pitoa varalliseti märällä afaltilla.
Jarrutuspito heikkenee ja pdentää jarrutusmatkaa.
Vesiliirtoon auto lähtee mikäli siinä on nastarenkaat.
Tämä siis myös mikäli vesikeli esiintyy 1.11...1.4 välisenä aikana
Myös tienpidolle aiheuttavat nastarenkaat liki 100 miljoonan ylimääräiset kustannukset (riippumata siitä milloin niitä käytetään).
Myös hengityselinten sairaudet johtuvat asfalttipölystä.
Mikäli kyseessä on raskas sähköauto ovat riskit ja haitat moninkertaiset.
Jarrutuspito heikkenee ja pdentää jarrutusmatkaa.
Vesiliirtoon auto lähtee mikäli siinä on nastarenkaat.
Tämä siis myös mikäli vesikeli esiintyy 1.11...1.4 välisenä aikana
Myös tienpidolle aiheuttavat nastarenkaat liki 100 miljoonan ylimääräiset kustannukset (riippumata siitä milloin niitä käytetään).
Myös hengityselinten sairaudet johtuvat asfalttipölystä.
Mikäli kyseessä on raskas sähköauto ovat riskit ja haitat moninkertaiset.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No on sulla huolet ja ongelmat jotka varmasti piinaavat sinua yötä päivää?
Ei huolenhäivää omalla kohdalla vuodesta 1998 olen ajanut nastattomilla renkailla.
Sääliittää vaan kun vähäosaset jotuu maksamaan moninkertaisesti veroja.
Mitä veroja?
Ei se nastarengas lähde sen kummemmin vesiliirtoon kuin kitkakaan. Nastojen tarkoitus on tasata liukkausolosuhteita. Asfaltilla pito on luonnollisesti huonompi kuin kitkalla, mutta jäällä taas pitoa on paremmin.
Ajokortti ja auto on ollut jo yli 50 vuotta, mutta vielä en ole joutunut vesiliirtoon.
Miten joillakin ihmisillä siitä tulee ongelma ihan joka kesä ?
Ajelin motarilla sateella 110 km/h ja useat viuhahtivat ohitseni raviolta
130-140 km/h nopeudella. Oliko nämä niitä ongelmahenkilöitä, jotka
jotka vähän väliä taistelevat vesiliirron kanssa.
Jos motarilla on vähänkin lätäköitä urien lisäksi, niin varmasti olet ollut autollasi vesiliirrossa tuolla maltillisella 110 nopeudellakin. Saletti juttu mikäli ei viikottain vaihda uusiin testivoittajarenkaisiin maksimi urasyvyydellä.
Jossain 90 km/h tienoilla alkaa rengas kuin rengas olla vesiliirrossa, mikäli lätäkössä on enemmän kuin 20 milliä vettä ja 10 milliä riittää renkaalle kuin renkaalle, kun kulutuspinta on alle 3 milliä. Esimerkiksi kaistanvaihdossa veden täyttämän uran ylitys pistää renkaan liirtoon lyhyeksi ajaksi lähes aina.
yleensä nastarenkaan vesiliirto-ominaisuudet ovat paremmat kuin kitkarenkaan. johtuu yksinkertaisesti siitä, että kitkarenkaalla on maksimoitu lamellikuvion määrä, nastarenkaassa taasen on enemmän väljää lamellien välissä, eli tilaa vedelle poistua.
valitettavasti tuon ominaisuuden osalta nastarenkaat lähenevät kitkarenkaita. nastojen pienentyminen on lisännyt tarvetta lisätä tiuhaa lamellia nastarenkaaseenkin, joten entinen "nappulakuvioinen" nastarengas onkin nykyään enemmän kitkarengasta muistuttava kuvioinniltaan.