Mustasukkaisuus pilaa suhteemme. Olemme asuneet vuoden verran yhdessä ja muutto yhteiseen omaan kotiin olisi edessä parin kuukauden päästä. Mieheni on kuitenkin mustasukkainen ja olenkin alkanut ajattelemaan suhteemme kestävyyttä. Olen itse hyvinkin itsenäinen ja tarvitsen paljon tilaa ympärilleni. Tämä ei kuitenkaan hänen kanssaan onnistu vaikka olemme asiasta puhuneet monet kerrat. Suurin ongelma lienee se, että jos lähden omien kavereiden kanssa baariin, niin kuulustelu illan tapahtumista on varmasti edessä. Kun edellisen kerran olin baarissa, oli joku mieheni kavereista laittanut hänelle viestin, jossa kerrottiin, että olin ISTUNUT ja JUTELLUT baarissa toisen miehen kanssa. Tästä oli seurauksena parin tunnin kuulustelu..kenen kanssa olin ollut, oliko minuun koskettu, lähdinkö yksinään kotiin, millä tulin kotiin, vaihdettiinko puhelinnumeroita, yrittikö kyseinen mies iskeä minua, tanssinko hänen kanssaan..jne. lopuksi hän halusi vielä nähdä puhelimeni ja tarkistaa onko minulle soitettu tai viestitetty tuntemattomasta numerosta. Kärsin tästä tilanteesta todella paljon enkä tiedä mitä tehdä..Yritänkö vakuutella hänelle, etten ole mitään väärää tehnyt..? Tuleeko tilanne ikinä muuttumaan..? En kuitenkaan halua elää lopun elämääni "vahdittuna"..
Auttakaa
minna
151736
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tunteesi peliin hyvä minna. Kerrot itse, että tuommoista ahdistusta et voi kestää. Mun tuttavissa on ainakin yksi sellainen nainen joka joutui mustasukkaisen ukkonsa helvettiin ja sitä hän sai kärsiä toistakymmentä vuotta. Hän koki jo suhteen alussa samanlaisia "kuulusteluja" joista kerrot, siitä tilanne sitten paheni ja paheni..... Hän ajatteli , että jos mies rauhoittuu kunhan aikaa hieman kuluu vaan turppan tuli kauppareissun jälkeenkin. Kunpa joku nyt sinulle vois kirjoittaa ihan suoraan ongelmasta
Mieti nyt hyvä nainen, et ole vielä menettänyt terveyttäs, etkä oikeasti mitään. I hope you can find the solution
Peräänny vielä kun voit, kun ei ole lapsia, jotka näkevät kukaties pahoinpitelysi...
Mustasukkaisuus on niin kavala sairaus, että se ei todella helpota ajan myötä vaan pahenee.
Elämästäsi tulee helvetti, koska edes töihin et oikeasti voi mennä kuin tiettyyn aikaan ja ylitöistä ei sitten puhettakaan.
Nyt menetät rahaa, kun et muuta, mutta se on vain paperia, jota rahaksi kutsutaan.
Sinulle jää vapaus valita, elää ja olla oma itsesi ellei hän keksi vahtaamistasi, mutta siihen saakin sitten lähestymiskiellon.
En kyllä ymmärrä tätä maailmanmenoa. Miksi pitäisi lähteä baariin tyttö/poikaporukalla. Mitäköhän sieltä pitää parisuhteessa hakea. Olen nähnyt lukemattomia pareja, joiden baarireissuista on seurannut pikku hiljaa syrjähyppyjä, sitten tulee ero ja sen sellaisia murheita. Olkaa nyt hyvät ihmiset sen valitsemanne kumppanin kanssa ja tehkää yhdessä ravintolailtoja. Niiden tyttö/poikaporukoiden kanssa voi sitten käydä aivan mukavilla harrastuksilla, esim. pelaamassa jotain, kahvittelemassa, shoppailemassa. Kaikkea ei voi saada. Ei voi vaatia päästä viihteelle nauttimaan vastakkaisen sukupuolen ihailusta. Kyllä kait aikuinen ihminen voisi tyytyä olemassaolevaan kumppaniin ja pitää hauskaa rehellisesti. Baarireissuihin liittyy aina pieni lataus, uskookaa huvikseen. Miksi sitä täytyy mennä kokeilemaan, voiko vastustaa mahdollisisa iskuyrityksiä. Tämä on tylsää tekstiä, mutta kirjoittaja on erittäin kokenut näissä jutuissa.
Mitäs sitten kun evopuoliso tekee ns. duunarivuoroa (eli 8-16 ma-pe) ja minä teen kahessa vuorossa töitä ja yhtään päivää vuodessa firma ei ole suljettuna. Yhteiset viikonloput ovat todella harvinaista herkkua, eli se on mentävä tuulettumaan silloin kun pääsee. Mies tekee samaa, eli lähtee kaveriporukalla viikonloppuisin, jos minä en pääse. Tämä on ok näin. Olemme sen verran nuoria ja menohaluisia, että parempi mennä nyt kun sitten kun on lapsia.
Tämä oli vain minun mielipiteeni asiasta :)
kohdaltani voin ainakin sanoa sen verran, että tarvitsen vapautta liikkua ja tilaa hengittää. Itse olen aina käynyt tyttökavereideni kanssa ravintoloissa enkä ymmärrä, että miksi minun täytyisi niistä täysin luopua. Se on minun tapani rentoutua ja tavata ystäviäni. Hän saa käydä myös baareissa ystäviensä kanssa, enkä ole hänen menemisiään rajoittanut. Mielestäni parisuhteen onnistumisen kannalta on olennaista, että molemmilla on myös niitä omia ystäviä, joiden kanssa viettää aikaa.
Jotta parisuhde eläisi sen tulee voida hengittää
vapaasti, onko se sitä sulla ?
hän ei luota sinuun? mikä asia tekee miehestä noin pikku pojan? olen aina miettinyt tuota, kun itseluomus ja luottamus omaan naiseen ei ole kunnossa. Minusta kandeisi miehenä miettiä tilannetta omalle kohdalle, eli mitä jos häntä 'kuulustellaan' ja seurattaisiin...minusta on ihan normaalia että on vastakkaissukupuolisia kavereita.
tiedä. Hullua on, että hän sanoo luottavansa, mutta jo seuraavassa lauseessa epäilee, että olen vaihtanut yhteystietoja vieraan miehen kanssa. "Hänestä vain tuntuu, että olen niin tehnyt". Viimeisen keskustelun tiimoilta yritin saada hänet ymmärtämään käyttämällä tuota mainitsemaasi "käänteismenetelmää" eli kysyin miltä hänestä tuntuisi, jos tekisin häntä kohtaan näitä samoja asioita. Sanoi ymmärtävänsä ja miettivänsä asioita, mutta saa nyt nähdä mitä tapahtuu..hieman skeptinen olen asian suhteen..
Olen itse kokenut, ettei mustasukkaisuus tuollaisessa tilanteessa katoa, vaan joudut yhdessä asuessasi vielä tiukemmalle. Myöhemmin saattaa tulla myös väkivalta kuvioihin mukaan, jos kumppanisi ei muuten saa sinua hallittua.
Oletko sählännyt jotain aiemmin? Välillä luottamusta on vaikea saada takaisin..
Vai oletko flirttailija-tyyppi?
Itse olen sitä mieltä että ei ne epäilyt ihan tyhjästä tule.
Minulta löytyy omaa kokemusta samasta asiasta ja voin sanoa, että minun kohdallani tuo vain valitettavasti paheni, mitä enemmän aikaa kului. Kaksi vuotta seurustelin ja lopputulos oli se, että ero tuli, koska jatkuva "kyttääminen" vei koko naisesta mehut pois. Lisäki suhteen loppuvaiheessa, mies rupesi harrastamaan henkistä väkivaltaa. (josta ei ollut kaukana fyysinen)
Annan nyt neuvon: mieti suhdettasi kaksi kertaa ja älä ainakaan tässä vaiheessa muuta miehesi kanssa yhteen asumaan, jos tilanne on tämä. Säästyt monilta murheilta.
Ja mieti omaa terveyttäsi. Voin sanoa, että vaikka minulla on jo muutama vuosi takana tästä seurustelun päättymisestä, niin vieläkin tulee sellaisia hetkiä, että mieleeni palautuu nuo ajat. Ja pelkään vielä nykyisessäkin suhteessa, että mies rupee kyttäämisen lisäksi uhkailemaan nekkuun vetämisellä jne. (Vaikka nyt minulla on iki-ihana mies, joka ei koskaan tällaista edes tekisi minulle. Mutta jotkut asiat vaan tuppaavat jäämään alitajuntaan. :( )
Täytyy tähän ensin vastata ? Mitä tehty aiemmin? Tyypillisen mustiksen kyselyä!
Sitten vielä ettei epäilyt tyhjästä tule?
Jätä omaan arvoonsa, heitä must miesystävä pellolle kun vielä voit,tulee myöhemmin olemaan hengen vaarallinen,jos aijot yösi rauhassa nukkua.Hänhän kuvittelee olevansa sinun hallitsija, jolla on oikeus tutkia puhelimesi,sanon että mielenvikainen pelottaa puolestasi.
Mun entinen vuosien takaa oli juuri tuollainen, Ja siinä kävi juuri niinkun joku tossa aikasemmin sanoikin, että turpaan tuli parin vuoden päästä kun mikään selitys ei enää mennyt perille. Olin hänen vankinsa aivan fyysisestikin, töissä sain sentään käydä mutta hän vei ja toi kotiin sieltäkin. Kun vihdoin monien vaiheiden kautta pääsin hänestä eroon, huomasin millaisessa suhteessa olin 6-v ollut. Tuntui kun olis päässyt häkistä, ensin en edes uskaltanut mennä yksin minnekään, kunnes tajusi kuinka naurettavaa se on. Olin vaan niin tottunut entiseen elämääni. Nyt olen onnellinen ja vieläkin vuosien jälkeen ihmettelen miksi ihmeessä en tajunnut tilannetta aikaisemmin ja lähtenyt. Älä sinä ajaudu samaan, siinä on henkikulta höllässä pahimmassa tapauksessa, minä selvisin "pelkällä" silmän vauriolla, joka vei näön toisesta silmästä.
...ovat kultaakin kalliimpia, varsinkin vuosien vieriessä, kun perhe-elämä tiivistyy.
Älä ikinä tee sitä virhettä, että kumppanisi takia/vaatimuksesta jättäisit omat kaverisi unholaan. Kumppanillasi ei ole minkäänlaista oikeutta määritellä, miten ystävyyssuhteitasi hoidat. Sitä paitsi, luulisi hänenkin hoksaavan, että olet iloisempi ja pirteämpi käytyäsi tuulettumassa naisten kesken.
Mutta sairaalta hän kyllä kuulostaa. Ja - usko minua- siitä ei parane koskaan. Itse tempoilin 10 v. mustasukkaisen miehen kanssa ja totesin, että menehdyn ellen saa itseäni irti hänestä.Sain, mutta nykyisin hänen omistushalunsa ulottuu jo yhteisiin lapsiimme, joita hän häikäilemättömästi manipuloi. Älä sinä tee samaa virhettä kuin minä, joka kuvittelin kaiken aikaa myöten helpottavan, kun mies näkee miten uskollinen olen. Mustasukkainen ei tarvitse faktoja, hänelle riittää se oma epäilyksensä.
Pakene, ennen kuin olet häkissä ja ennen kuin saatte lapsia, asiat monimutkaistuvat siitä entisestään!
Ero vaatii voimia ja tahtoa, mutta siihen ei kuole. Sen sijaan mustasukkaisen ihmisen käsissä...
Itse aikoinani lopetin baarissa kaynnit,koska mieheni ei siita tykannyt.Pikkuhiljaa jaivat myos ystavat pois,koska hanella itsellaan ei vastaavia kaverisuhteita ollut,ei han voinut ymmartaa mihin minakaan niita olisin tarvinnut.
Yritin tehda kaiken niinkuin pitaa,jotta olisin valttynyt sanomisilta ja tappeluilta,tuloksetta.
Vaikean asiasta tekee se,etta han myontaa olevansa sairaalloisen mustasukkainen,mutta asumme esim.paikassa,missa on mahdotonta saada apua tallaiseen ongelmaan.Ja mina tuskin olen oikea ihminen auttamaan,koska olen se punainen vaate hanelle.11 vuoden ajan olen yrittany tukea ja uskoa parempaa,nyt voimat on jo vahissa.
On aivan sama mita tekee tai sanoo tai miten on,aina mustasukkainen loytaa syyn.
Yritan irtiottoa,mutta kahden lapsen kanssa se ei tosiaakaan ole helppoa.Ajatus siita,etta voinko erottaa lapset isasta vain sen takia,etta itse tuntisin oloni paremmaksi,kalvaa.Mutta en tieda myoskaan kuinka kauan itse jaksan viela.
Jos vahankin epailyttaa jo suhteen alussa,on parempi selvittaa asiat silloin,kuin uskoa sinisilmaisena parempaan tulevaisuuteen,silla sita ei valttamatta tule koskaan.