Minusta tuntuu

ettei minulla ole mitään tarvetta löytää edes uutta ikäistäni ystävää! Miksi ette kysyneet niitä kysymyksiä, niin kaikki olisi ollut selvää jo yli kymmenen vuotta sitten! Luulitte auttavanne minua, mutta minulla ei ollut mitään avun tarvetta, ainoa mitä olisin halunnut ja tarvinnut olisi ollut saada tehdä töitä!! Kuinka edes kehtasitte aloittaa projektin niin vähäisillä tiedoilla! En ole enää mukana projektissa, enkä halua enää koskaan uutta ystävää kenestäkään, en edes homosta! Olen kokenut jo vuosien ajan ettei minun mielipiteestäni pidetä ja minua yritetään muuttaa toisenlaiseksi kuin olen! Jos olisitte kysyneet ne kysymykset ennen projektin aloitusta, olisitte tienneet millainen olen ja mitä halusin elämältäni!Yksikään ihminen ei vain kiinnosta minua millään tavalla ja ihan kauheaa on ollut joutua kokemaan stalkkaamista ja asumisen häirintää vuosien ajan! Onko yksikään ns. projektin aloittajista koskaan osannut asettua minun asemaani! Kun käytävällä huudettiin ovia ja paiskottiin monen vuoden ajan, eikä minulla ollut minkäänlaista keinoa saada sitä loppumaan! Ahdistus oli todella valtaavaa ja pelkoa on yhä vieläkin, kuten myös ulkona liikkuessa! Miten sellaisessa tilanteessa kukaan haluaisi ja jaksaisi mitään muuta, kuin juuri oman elämänsä hoitaa! Projekti on ollut hyvä vahvistaja omille mielipiteilleni, koska tunsin itseni hyvin jo ennen projektia, koska olin käynyt asioita läpi jo viimeisinä parisuhteeni vuosina ja tunsin itseni todella hyvin ja tiesin, että ainoa tärkeä asia minulle oli työnteko! Sitä ette minulta hyväksyneet koskaan! Hypin suorastaan seinille joka ikisessä vieraassa työpaikassa, koska inhosin sitä syvästi etten voinut tehdä töitä, koska kautta rantain kertomus! Kenestä tahansa kerroittekin niin heillä ei ollut mitään merkitystä koskaan minulle! Eikä tule koskaan olemaankaan! Inhosin joka ikistä ihmistä, jota yrititte minulle tarjota! Pikku hiljaa minusta tuli yhä arempi, koska kukaan ei oikeasti koskaan nähnyt sitä mitä oikeasti halusin, en ketään ihmistä koskaan!Elämässäni olivat jo ne ihmiset joiden kanssa halusin vain olla tekemisissä omat lapseni ja minulle rakkaat työkaverit! Projektista minulla ei ole yhtään hyvää sanaa sanottavana! Sen negatiivisuus on ollut syvästi ahdistavaa ja todella sterssaavaa aina! Se on ollut pahin kokemus elämässsäni alusta loppuun saakka! Miksi en saa elää rauhassa ja olla oma itseni, ei minulla ole mitään tarvetta jakaa ajatuksiani kenenkään kanssa enää koskaan, lukuunottamatta niitä ihmisiä, jotka ovat olleet jo todella kauan elämässäni! Koiran haukunta on aina yhtä kuin kirous! Se on eniten inhoamani ääni!!