HOITOTIEDETTÄ??

Hoitotiedettä luetaan täällä lääkiksessä. Opintosuuntia ovat johtajan tai hoitotieteen opettajan koulutusohjelmat. Sisäänpääsyvaatimuksina ammattikorkeakoulusta saatu sairaan- tai terveydenhoitajan (sisältää nykyään sairaanhoitajanpätevyyden) pätevyys tai entisajan opistoasteinen sairaanhoitajan pätevyys. Tuosta voi nopeasti laskea että tutkinto vaatii vähintään 300 opintoviikon ponnistelut. Lisäksi pitää läpäistä todella killeri pääsykoe koska aloituspaikkoja on vain muutama kymmentä ja opiskelupaikkakuntia vain muutama. Toivottavasti sait tässä kiireessä kirjoittamastani tekstistä jotain irti =)

Pääsin juuri opiskelemaan hoitotiedettä yliopistoon lääketieteelliseen tiedekuntaan johtamisen koulutusohjelmaan. Hakuehtona on pohjakoulutus, eli terveydenhuollon AMK- tai opistoasteen tutkinto. Jälkimmäinen ei tarkoita lähihoitajan tutkintoa vaan korkeakoulututkintoa.

Ammattikorkeakoulussa on kaksi opintoviikkoa hoitotiedettä, joten tässä kohtaa kirjoittaja on varmaan sekoittanut tietoja. Jotta pääsee lukemaan hoitotiedettä, on luettava kolme paksua pääsykoekirjaa ja käytävä haastavissa pääsykokeissa. Tosin työllisyystilanne ja palkka alalla ovat loistavia.

Myös keski-ikä hoitotieteen opiskelijoilla on koko ajan laskussa, mikä on pitkälti loistavan työtilanteen ja korkean palkkatason aikaansaama ilmiö.

Jos saman tyyppiset opinnot kiinnostavat, mutta pelkäät etteivät rahkeet riitä läpäisemään lääkiksen pääsykokeita, voit hakea Vaasan yliopistoon lukemaan sosiaali- ja terveyshallintoa. Sisään pääsee jos vain saa oven auki. Työllisyystilanne on vain hirveän huono.

TSEMIÄ!!!

oikeaa tietoa kirjoitti:

Pääsin juuri opiskelemaan hoitotiedettä yliopistoon lääketieteelliseen tiedekuntaan johtamisen koulutusohjelmaan. Hakuehtona on pohjakoulutus, eli terveydenhuollon AMK- tai opistoasteen tutkinto. Jälkimmäinen ei tarkoita lähihoitajan tutkintoa vaan korkeakoulututkintoa.

Ammattikorkeakoulussa on kaksi opintoviikkoa hoitotiedettä, joten tässä kohtaa kirjoittaja on varmaan sekoittanut tietoja. Jotta pääsee lukemaan hoitotiedettä, on luettava kolme paksua pääsykoekirjaa ja käytävä haastavissa pääsykokeissa. Tosin työllisyystilanne ja palkka alalla ovat loistavia.

Myös keski-ikä hoitotieteen opiskelijoilla on koko ajan laskussa, mikä on pitkälti loistavan työtilanteen ja korkean palkkatason aikaansaama ilmiö.

Jos saman tyyppiset opinnot kiinnostavat, mutta pelkäät etteivät rahkeet riitä läpäisemään lääkiksen pääsykokeita, voit hakea Vaasan yliopistoon lukemaan sosiaali- ja terveyshallintoa. Sisään pääsee jos vain saa oven auki. Työllisyystilanne on vain hirveän huono.

TSEMIÄ!!!

Lue lisää

Kun joissakin, esim. kuopiossa se ymmärtääkseni kuuluu yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan, miksi se jossain kuuluu lääketieteelliseen? Niin siitä palkasta, millastas palkkaa ne hoitotieteilijät vetää:) kiinnostais tietää!Itse olen sh ja tuo hoitotiede kiinnostaisi..

oikeaa tietoa kirjoitti:

Pääsin juuri opiskelemaan hoitotiedettä yliopistoon lääketieteelliseen tiedekuntaan johtamisen koulutusohjelmaan. Hakuehtona on pohjakoulutus, eli terveydenhuollon AMK- tai opistoasteen tutkinto. Jälkimmäinen ei tarkoita lähihoitajan tutkintoa vaan korkeakoulututkintoa.

Ammattikorkeakoulussa on kaksi opintoviikkoa hoitotiedettä, joten tässä kohtaa kirjoittaja on varmaan sekoittanut tietoja. Jotta pääsee lukemaan hoitotiedettä, on luettava kolme paksua pääsykoekirjaa ja käytävä haastavissa pääsykokeissa. Tosin työllisyystilanne ja palkka alalla ovat loistavia.

Myös keski-ikä hoitotieteen opiskelijoilla on koko ajan laskussa, mikä on pitkälti loistavan työtilanteen ja korkean palkkatason aikaansaama ilmiö.

Jos saman tyyppiset opinnot kiinnostavat, mutta pelkäät etteivät rahkeet riitä läpäisemään lääkiksen pääsykokeita, voit hakea Vaasan yliopistoon lukemaan sosiaali- ja terveyshallintoa. Sisään pääsee jos vain saa oven auki. Työllisyystilanne on vain hirveän huono.

TSEMIÄ!!!

Lue lisää

Kannattaisiko siis ennemminkin lukea sairaan- tai terveydenhoitajaksi jos haluaa joskus yliopistoon hoitotiedettä lukemaan? Sain juuri paikan sosionomi-koulutukseen vaan aion yrittää syksyn haussa terveydenhoitaja-koulutukseen. Hoitotiede kun kiinnostaisi ylempinä tutkintoina, siis juuri johtamisen koulutusohjelma.

lähihoitaja-70 kirjoitti:

Kannattaisiko siis ennemminkin lukea sairaan- tai terveydenhoitajaksi jos haluaa joskus yliopistoon hoitotiedettä lukemaan? Sain juuri paikan sosionomi-koulutukseen vaan aion yrittää syksyn haussa terveydenhoitaja-koulutukseen. Hoitotiede kun kiinnostaisi ylempinä tutkintoina, siis juuri johtamisen koulutusohjelma.

Lue lisää

Itse pääsin tänä syksynä opiskelemaan hoitotieteen opettajan koulutusohjelmaan (tutkintonimike siis terveystieteiden maisteri)Oulun lääkikseen ja sinne ainakin hakukriteereinä oli suoritettu terveysalan tutkinto (lähihoitajan tutkinto ei kelpaa), itsellä AMK-hoitajan tutkinto. Näin ollen sosionomin papruilla sinne ei olisi voinut hakea. Hyväksilukuja AMK-koulutuksesta ei ihan mahdottomasti saa, yhteensä maksimissaan n.50 ov.

Palkasta sen verran,että OAJ:n sivuilta saa ainakin terveystieteiden opettajan palkoista tietoa, aloituspalkkaluokassa vuositulot n. 30 000 e, ja tämä siis vain aloituspalkka! Palkkatietoja noin yleisesti saa mm. työvoimatoimiston sivuilta.

lähihoitaja-70 kirjoitti:

Kannattaisiko siis ennemminkin lukea sairaan- tai terveydenhoitajaksi jos haluaa joskus yliopistoon hoitotiedettä lukemaan? Sain juuri paikan sosionomi-koulutukseen vaan aion yrittää syksyn haussa terveydenhoitaja-koulutukseen. Hoitotiede kun kiinnostaisi ylempinä tutkintoina, siis juuri johtamisen koulutusohjelma.

Lue lisää

Viestisi (lähihoitaja-70)tarkoitettu minulle en tiedä,mutta siis niin, itse olen sairaanhoitaja amk ´ja sen takia jatkoa ajatellen hoitotiede kiinnostaisi.

aakuune kirjoitti:

Viestisi (lähihoitaja-70)tarkoitettu minulle en tiedä,mutta siis niin, itse olen sairaanhoitaja amk ´ja sen takia jatkoa ajatellen hoitotiede kiinnostaisi.

Unelmat on tarkoitettu toteutettaviksi. Jos vähääkään kiinnostaa niin sinne vaan yrittämään. Pääsin minäkin ekalla kerralla sisälle vaikka en edes parastani tehnytkään. Kuopiossa ei käsittääkseni ole lääkistä, joten voi olla että hoitotieteen opinnot on solutettu pienimuotoisena jonkin toisen tiedekunnan yhteyteen silti kuuluen omaan tiedekuntaansa.
Jos sosionomi haluaa opettajaksi sosionomikouluun, niin en tiedä mitä kautta hän siihen hommaan pääsee. AMK:lla on myös opettajan lisäkoulutus, joka kestää oliko se nyt vuoden verran. Se pätee käsittääkseni kaikkiin muihin AMK tutkintojen opettamiseen, mutta ei terveysalan opettamiseen. Sairaanhoitajakoulun opettajaksi pääsee ainoastaan lukemaan hoitotiedettä. Opiskelu kannattaa! Sairaanhoito on raskas käytännönläheinen ala, mutta jos on teoreettuisempi ihminen niin...

kokenut kirjoitti:

Unelmat on tarkoitettu toteutettaviksi. Jos vähääkään kiinnostaa niin sinne vaan yrittämään. Pääsin minäkin ekalla kerralla sisälle vaikka en edes parastani tehnytkään. Kuopiossa ei käsittääkseni ole lääkistä, joten voi olla että hoitotieteen opinnot on solutettu pienimuotoisena jonkin toisen tiedekunnan yhteyteen silti kuuluen omaan tiedekuntaansa.
Jos sosionomi haluaa opettajaksi sosionomikouluun, niin en tiedä mitä kautta hän siihen hommaan pääsee. AMK:lla on myös opettajan lisäkoulutus, joka kestää oliko se nyt vuoden verran. Se pätee käsittääkseni kaikkiin muihin AMK tutkintojen opettamiseen, mutta ei terveysalan opettamiseen. Sairaanhoitajakoulun opettajaksi pääsee ainoastaan lukemaan hoitotiedettä. Opiskelu kannattaa! Sairaanhoito on raskas käytännönläheinen ala, mutta jos on teoreettuisempi ihminen niin...

Lue lisää

Kuopiossa ON lääketieteellinen tiedekunta..

oikeaa tietoa kirjoitti:

Pääsin juuri opiskelemaan hoitotiedettä yliopistoon lääketieteelliseen tiedekuntaan johtamisen koulutusohjelmaan. Hakuehtona on pohjakoulutus, eli terveydenhuollon AMK- tai opistoasteen tutkinto. Jälkimmäinen ei tarkoita lähihoitajan tutkintoa vaan korkeakoulututkintoa.

Ammattikorkeakoulussa on kaksi opintoviikkoa hoitotiedettä, joten tässä kohtaa kirjoittaja on varmaan sekoittanut tietoja. Jotta pääsee lukemaan hoitotiedettä, on luettava kolme paksua pääsykoekirjaa ja käytävä haastavissa pääsykokeissa. Tosin työllisyystilanne ja palkka alalla ovat loistavia.

Myös keski-ikä hoitotieteen opiskelijoilla on koko ajan laskussa, mikä on pitkälti loistavan työtilanteen ja korkean palkkatason aikaansaama ilmiö.

Jos saman tyyppiset opinnot kiinnostavat, mutta pelkäät etteivät rahkeet riitä läpäisemään lääkiksen pääsykokeita, voit hakea Vaasan yliopistoon lukemaan sosiaali- ja terveyshallintoa. Sisään pääsee jos vain saa oven auki. Työllisyystilanne on vain hirveän huono.

TSEMIÄ!!!

Lue lisää

Voi hellanlestas sentään, oletpas sinä hyvä!! Vai että johtajamisohjelmaan lääkikseen hoitotieteitä lukemaan. Sovit sinne varmasti ! Terveydenhuollon johtajistolta ei vaaditakaan minkäänlaisia sosiaalisia kykyjä, johdonmukaisuutta, eikä myöskään luetun ymmärtämisen taitoa. Hoitotiede ei sovi johtajakoulutukseen ! Se on moneen otteeseen nähty ja todettu sairaalamaailmassa. Mutta ehkä sinä vielä pelastat niiden maineen valmistuttuasi ;-)

kalikka kirjoitti:

Voi hellanlestas sentään, oletpas sinä hyvä!! Vai että johtajamisohjelmaan lääkikseen hoitotieteitä lukemaan. Sovit sinne varmasti ! Terveydenhuollon johtajistolta ei vaaditakaan minkäänlaisia sosiaalisia kykyjä, johdonmukaisuutta, eikä myöskään luetun ymmärtämisen taitoa. Hoitotiede ei sovi johtajakoulutukseen ! Se on moneen otteeseen nähty ja todettu sairaalamaailmassa. Mutta ehkä sinä vielä pelastat niiden maineen valmistuttuasi ;-)

Lue lisää

Onko katkeruus noin kamalaa? Eikö osastosi hoitaja kehu sinua tarpeeksi vai ovatko muut lähihoitajat murentaneet itsetuntosi. Harmittaako sinua tosiaan noin paljon jos joku on ahkeralla työllä saavuttanut jotain merkittävää. Meneppä nyt kiireesti pyyhkimään mummojen takapuolia ettei soittokellot ruuhkaannu :)

aakuune kirjoitti:

Kun joissakin, esim. kuopiossa se ymmärtääkseni kuuluu yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan, miksi se jossain kuuluu lääketieteelliseen? Niin siitä palkasta, millastas palkkaa ne hoitotieteilijät vetää:) kiinnostais tietää!Itse olen sh ja tuo hoitotiede kiinnostaisi..

Lue lisää

Luulisi sairaanhoitajan tietävän missä hoitotiedettä luetaan.

Empatia kirjoitti:

Onko katkeruus noin kamalaa? Eikö osastosi hoitaja kehu sinua tarpeeksi vai ovatko muut lähihoitajat murentaneet itsetuntosi. Harmittaako sinua tosiaan noin paljon jos joku on ahkeralla työllä saavuttanut jotain merkittävää. Meneppä nyt kiireesti pyyhkimään mummojen takapuolia ettei soittokellot ruuhkaannu :)

Lue lisää

ja tässä nähdään taas hyvä esimerkki siitä, miten hommat sairaalamaailmassa toimii! Katkerampia ja kateellisempia ihmisiä kuin hoitajat on vaikea löytää. He nokkivat työtovereitaan, puhuvat takapäin ihmisistä p..ksaa, myös potilaista. Mutta sehän johtuu tietenkin niistä lääkiksen johtamiskoulutuksen käyneistä pomoista ja pikkulääkäriestä jotka ovat käyneet lääkiksen, ja pomottavat pikku hoitajia.. Hoitotieteilijät eivätkä myöskään lääkärit sovi johtajiksi ! Voi voi...ei uskois

ei ikinä hoitoalalle kirjoitti:

ja tässä nähdään taas hyvä esimerkki siitä, miten hommat sairaalamaailmassa toimii! Katkerampia ja kateellisempia ihmisiä kuin hoitajat on vaikea löytää. He nokkivat työtovereitaan, puhuvat takapäin ihmisistä p..ksaa, myös potilaista. Mutta sehän johtuu tietenkin niistä lääkiksen johtamiskoulutuksen käyneistä pomoista ja pikkulääkäriestä jotka ovat käyneet lääkiksen, ja pomottavat pikku hoitajia.. Hoitotieteilijät eivätkä myöskään lääkärit sovi johtajiksi ! Voi voi...ei uskois

Lue lisää

Osasit ihan itse kopioida "kalikan" kirjoituksen - ja jopa vielä muuttaa sen sanamuotoa! Hienoa!!!

Niin ja jos joskus keksit jotain omaa sanottavaa niin voit olla itsestäsi vielä ylpeämpi!

T. Ylpeä sinusta

lähihoitaja-70 kirjoitti:

Kannattaisiko siis ennemminkin lukea sairaan- tai terveydenhoitajaksi jos haluaa joskus yliopistoon hoitotiedettä lukemaan? Sain juuri paikan sosionomi-koulutukseen vaan aion yrittää syksyn haussa terveydenhoitaja-koulutukseen. Hoitotiede kun kiinnostaisi ylempinä tutkintoina, siis juuri johtamisen koulutusohjelma.

Lue lisää

Moikka,
yliopistossa voi lukea yhteiskuntatietellisessä hallintotieteitä pääaineena sosiaali- ja terveyshallinto (En nyt osaa sanoa missä yliopistoissa ko pääainetta luetaan). Koulutusohjelmasta valmistuu hallintotieteiden maisteriksi, eli sinulla on mahdollisuus juuri sosiaali- ja terveydenhuollon johtotehtäviin. Sosionomin ja terveydenhoitajan tutkinto ei valmista sinua johtotehtäviin, vaan sen jälkeen pitää lukea vielä hallintoa (esim. 40 ov sh-opintojen lisäksi, jos tähtää osastonhoitajaksi). Ylihoitajalta vaaditaan maisterin tutkinto. Terveydenhuollon opettajat ovat käyneet myös lääkiksen johtamislinjan hoitotiedettä lukien =) ! (Sijaisuuksissa voi toimia myös sairaanhoitaja !!)

tsemppiä sulle ! kirjoitti:

Moikka,
yliopistossa voi lukea yhteiskuntatietellisessä hallintotieteitä pääaineena sosiaali- ja terveyshallinto (En nyt osaa sanoa missä yliopistoissa ko pääainetta luetaan). Koulutusohjelmasta valmistuu hallintotieteiden maisteriksi, eli sinulla on mahdollisuus juuri sosiaali- ja terveydenhuollon johtotehtäviin. Sosionomin ja terveydenhoitajan tutkinto ei valmista sinua johtotehtäviin, vaan sen jälkeen pitää lukea vielä hallintoa (esim. 40 ov sh-opintojen lisäksi, jos tähtää osastonhoitajaksi). Ylihoitajalta vaaditaan maisterin tutkinto. Terveydenhuollon opettajat ovat käyneet myös lääkiksen johtamislinjan hoitotiedettä lukien =) ! (Sijaisuuksissa voi toimia myös sairaanhoitaja !!)

Lue lisää

Nimenomaan Vaasan yliopistossa voi lukea tuota sosiaali- ja terveyshallinto pääainetta. Nämä hallintotieteiden maisterit toimivat työelämässä erilaisissa pikkuviroissa eivätkä todellakaan esimerkiksi terveyskeskusten johtajina, ylihoitajina tms, koska nämä "pomot" ovat käyneet lääkiksessä lukemassa HOITOTIETEEN JOHTAJAN KOULUTUSOHJELMAN. Sosiaali- ja terveyshallinnon maisterin koulutusohjelmassa suurin osa opiskelijoista on tullut suoraan lukiosta ja sopivat sen vuoksi 160 opintoviikon (xxx opintopisteen) koulutuksellaan pienempiin työtehtäviin (mutta toki heitäkin tarvitaan). Lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet hoitotieteen johtajat ovat lukeneet yli 300 opintoviikkoa josta voi päätellä näiden kahden tutkinnon tasoeron. Toinen on hallintoa, toinen JOHTAMISTA.

Terveydenhuollon opettajat EIVÄT ole käyneet lääkiksen hoitotieteiden johtamisen koulutusohjelmaa vaan hoitotieteiden opettajan koulutusohjelman (kaksi eri asiaa). Hoitotieteiden johtamisen koulutusohjelma on "täynnä" myös hallintotieteen opiskelua.

Puhut tuossa sairaanhoitajasta, osastonhoitajasta ja ylihoitajasta tehden melkoista rinnastusta. No toki ihmiset vielä nykyaikana sekoittavat esim teknikon, insinöörin ja diplomi-insinöörin. Lisäksi puhuit sosionomin ja terveydenhoitajan opinnoista kuin niillä olisi jotain tekemistä toistensa kanssa??? Missä sijausuuksissa sairaanhoitaja voi toimia - ylihoitajan??? Tämä saattaa tuntua sinusta pahalta, mutta sosiaali- ja terveyshallinnon maisterin sijaisuuttaa voi tehdä vaikka lukiota käyvä kesätyöntekijä.

Mutta tosiaan, TSEMPPIÄ =)

minä vaan kirjoitti:

Luulisi sairaanhoitajan tietävän missä hoitotiedettä luetaan.

En ole missään vaiheessa kysynyt MISSÄ sitä luetaan,kyselin vain sen opiskelusta millaista se on.

Hieman faktaa kirjoitti:

Nimenomaan Vaasan yliopistossa voi lukea tuota sosiaali- ja terveyshallinto pääainetta. Nämä hallintotieteiden maisterit toimivat työelämässä erilaisissa pikkuviroissa eivätkä todellakaan esimerkiksi terveyskeskusten johtajina, ylihoitajina tms, koska nämä "pomot" ovat käyneet lääkiksessä lukemassa HOITOTIETEEN JOHTAJAN KOULUTUSOHJELMAN. Sosiaali- ja terveyshallinnon maisterin koulutusohjelmassa suurin osa opiskelijoista on tullut suoraan lukiosta ja sopivat sen vuoksi 160 opintoviikon (xxx opintopisteen) koulutuksellaan pienempiin työtehtäviin (mutta toki heitäkin tarvitaan). Lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet hoitotieteen johtajat ovat lukeneet yli 300 opintoviikkoa josta voi päätellä näiden kahden tutkinnon tasoeron. Toinen on hallintoa, toinen JOHTAMISTA.

Terveydenhuollon opettajat EIVÄT ole käyneet lääkiksen hoitotieteiden johtamisen koulutusohjelmaa vaan hoitotieteiden opettajan koulutusohjelman (kaksi eri asiaa). Hoitotieteiden johtamisen koulutusohjelma on "täynnä" myös hallintotieteen opiskelua.

Puhut tuossa sairaanhoitajasta, osastonhoitajasta ja ylihoitajasta tehden melkoista rinnastusta. No toki ihmiset vielä nykyaikana sekoittavat esim teknikon, insinöörin ja diplomi-insinöörin. Lisäksi puhuit sosionomin ja terveydenhoitajan opinnoista kuin niillä olisi jotain tekemistä toistensa kanssa??? Missä sijausuuksissa sairaanhoitaja voi toimia - ylihoitajan??? Tämä saattaa tuntua sinusta pahalta, mutta sosiaali- ja terveyshallinnon maisterin sijaisuuttaa voi tehdä vaikka lukiota käyvä kesätyöntekijä.

Mutta tosiaan, TSEMPPIÄ =)

Lue lisää

En tiedä mikä ko. lääkiksen 300 ov (sh-terveydenhoitaja-hoitotieteen johtamisohjelma) "johtajakoulutuksessa" mättää, kun sen käyneiltä johtajilta puuttuu tyystin nykyisin työelämässä hyvinkin tärkeät ominaisuudet, kuten esim. sosiaaliset taidot ja yhteistyökyky. Ei suurta organisaatiota johdeta ilman näitä kykyjä. Taitaa ko. opintojen johtamisopit olla aika vanhentuneita eikä pyrkijän soveltuvuutta johtajaksi mitata. (Alalla on ja sinne pyrkii monia, jotka kärsivät jonkinasteisesta narsistisesta persoonallisuushäiriöstä).

Hieman faktaa kirjoitti:

Nimenomaan Vaasan yliopistossa voi lukea tuota sosiaali- ja terveyshallinto pääainetta. Nämä hallintotieteiden maisterit toimivat työelämässä erilaisissa pikkuviroissa eivätkä todellakaan esimerkiksi terveyskeskusten johtajina, ylihoitajina tms, koska nämä "pomot" ovat käyneet lääkiksessä lukemassa HOITOTIETEEN JOHTAJAN KOULUTUSOHJELMAN. Sosiaali- ja terveyshallinnon maisterin koulutusohjelmassa suurin osa opiskelijoista on tullut suoraan lukiosta ja sopivat sen vuoksi 160 opintoviikon (xxx opintopisteen) koulutuksellaan pienempiin työtehtäviin (mutta toki heitäkin tarvitaan). Lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet hoitotieteen johtajat ovat lukeneet yli 300 opintoviikkoa josta voi päätellä näiden kahden tutkinnon tasoeron. Toinen on hallintoa, toinen JOHTAMISTA.

Terveydenhuollon opettajat EIVÄT ole käyneet lääkiksen hoitotieteiden johtamisen koulutusohjelmaa vaan hoitotieteiden opettajan koulutusohjelman (kaksi eri asiaa). Hoitotieteiden johtamisen koulutusohjelma on "täynnä" myös hallintotieteen opiskelua.

Puhut tuossa sairaanhoitajasta, osastonhoitajasta ja ylihoitajasta tehden melkoista rinnastusta. No toki ihmiset vielä nykyaikana sekoittavat esim teknikon, insinöörin ja diplomi-insinöörin. Lisäksi puhuit sosionomin ja terveydenhoitajan opinnoista kuin niillä olisi jotain tekemistä toistensa kanssa??? Missä sijausuuksissa sairaanhoitaja voi toimia - ylihoitajan??? Tämä saattaa tuntua sinusta pahalta, mutta sosiaali- ja terveyshallinnon maisterin sijaisuuttaa voi tehdä vaikka lukiota käyvä kesätyöntekijä.

Mutta tosiaan, TSEMPPIÄ =)

Lue lisää

"Lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet hoitotieteen johtajat ovat lukeneet yli 300 opintoviikkoa josta voi päätellä näiden kahden tutkinnon tasoeron."

Onpa erikoinen laskutapa. Ensinäkään sairaanhoitajan opintoviikkoja ei voi verrata yliopiston opintoviikkoihin. Lisäksi hoitajat saavat maisterin tutkintoon noin 60 opintoviikkoa (nykyisin opintopisteet) korvausta. Lisäksi sairaanhoitaja, joka jatkaa hoitotieteen maisteriksi, ei todellakaan opiskele viittä vuotta kokopäivätoimisesti niin kuin esim. lääkärit, diblomi-insinöörit, aineenopettajat, luokanopettajat ja ekonomit. Tiedän erittäin hyvin, että opintopisteitä tulee kevyesti, käydään välillä (monesti työn ohessa) hivenen seminaareissa ja muutamassa tentissä, tehdään erittäin kevyt pro gradu -työ ja yhtäkkiä ollaan muka maistereita. Hoitotieteen ja terveystiteen maisterit eivät koskaan saavuta em. ylempien koreakoulututkintojen statusta. Jos lukee esim. historiaa, matematiikkaa - mitä tahansa muuta - ei ammatikorkeakouluopinnoista todellakaan saa kolmasosaa tutkinnosta (ei ollenkaan) korvaavuutta kuten ns. hoitotieteiden puolella.

Tässä muutamia virheen korjauksia edelliseen kirjoitukseen:

Osastonhoitaja ei ole käynyt yliopistossa hoitotieteen johtajan koulutusohjelmaa. Osastonhoitajan pätevyyden saa sairaan- tai terveydenhoitaja joka käy vuoden lisäkoulutuksen.

Hoitotiede kuuluu AINA lääketieteelliseen tiedekuntaan! Suuri osa opinnoistamme on samoja luentoja kuin lääkäriksi opiskelevilla.

Lääkis = lääketieteellinen tiedekunta

opiskelija kirjoitti:

Tässä muutamia virheen korjauksia edelliseen kirjoitukseen:

Osastonhoitaja ei ole käynyt yliopistossa hoitotieteen johtajan koulutusohjelmaa. Osastonhoitajan pätevyyden saa sairaan- tai terveydenhoitaja joka käy vuoden lisäkoulutuksen.

Hoitotiede kuuluu AINA lääketieteelliseen tiedekuntaan! Suuri osa opinnoistamme on samoja luentoja kuin lääkäriksi opiskelevilla.

Lääkis = lääketieteellinen tiedekunta

Lue lisää

Jos luet osastonhoitajien työhönotto ilmoituksia siellä usein vaatimuksena on Ttm tutkinto johtamisen koulutusohjelmassa MUTTA myös tuolla mainitsemallasi lisäkoulutuksella voi sairaanhoitajaki hommaan päästä. Kuopiossa hoitotiede kuuluu yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan, mene vaikka itse katsomaan, ei lääketieteelliseen. muualla kuuluu, mutta kuopiossa ei ainakaan. Ja se vielä, että hoitieteen opinnot lienee vaihtelevat yliopistosta ja koulutussuunnasta riippuen (onko johtaminen, preventiivinen vai opettaja), itse olen tutustunut preventiiviseen hoitotieteeseen tuttuni kautta joka sitä opiskeli (kuopiossa) eikä heidän koulutuksessaan ole mitään yhtenevää yleisiä kaikille pakollisia opintoja lukuunottamatta lääkäriopiskelijoiden kanssa.

opiskelija kirjoitti:

Tässä muutamia virheen korjauksia edelliseen kirjoitukseen:

Osastonhoitaja ei ole käynyt yliopistossa hoitotieteen johtajan koulutusohjelmaa. Osastonhoitajan pätevyyden saa sairaan- tai terveydenhoitaja joka käy vuoden lisäkoulutuksen.

Hoitotiede kuuluu AINA lääketieteelliseen tiedekuntaan! Suuri osa opinnoistamme on samoja luentoja kuin lääkäriksi opiskelevilla.

Lääkis = lääketieteellinen tiedekunta

Lue lisää

Opiskelin Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, HOITOTIETEEN LAITOKSELLA. Pääaineenani opiskelin hoitotiedettä ja sivuaineena oli mahdollista valita hoidon didaktiikka ja kasvatus-/aikuiskasvatustiede tai kliininen hoitotiede ja johtaminen (joko akuutti kliininen tai geriatria).Eli sairaanhoidon opettajaksi, kliiniseksi asiantuntijaksi tai hoitotyönjohtajaksi valmistutaan. Valmistuessani olen siis terveystieteiden maisteri, jolla on sivuaineena kliininen hoitotiede ja johtaminen. Lisäksi suurin osa suoritti vielä (ainoa yhteinen aine lääkäreiden kanssa) vapaavalintaisenaan aprobaturin terveydenhuollon johtamisessa ja hallinnossa, joka on toistaiseksi valtakunnallinen vaatimus esimerkiksi lääkäreille johtotehtävissä.

Osastonhoitajan pätevyysvaatimuksia ollaan muuttamassa siten, että tulevaisuudessa oh.n pätevyydeksi vaaditaan vähintään alempi tiedekorkeakoulututkinto (terveystieteiden kandi) tai maisteri. Ylihoitajaksi tai esim. sosiaali- ja terveysjohtajaksi kuntiin pääsee vielä maisterin papereilla, mutta pätevyysvaatimus-suuntaus on selkeästi kohti tohtorintutkintoa.

Hoitotiedettä luetaan, joissakin AMK.ssa aprobaturin verran, mutta sitä siis ei voi kutsua hoitotieteen opiskeluksi, sen enempää kuin lukion matematiikan lukemista matematiikan opiskeluksi.

yh. kirjoitti:

Opiskelin Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, HOITOTIETEEN LAITOKSELLA. Pääaineenani opiskelin hoitotiedettä ja sivuaineena oli mahdollista valita hoidon didaktiikka ja kasvatus-/aikuiskasvatustiede tai kliininen hoitotiede ja johtaminen (joko akuutti kliininen tai geriatria).Eli sairaanhoidon opettajaksi, kliiniseksi asiantuntijaksi tai hoitotyönjohtajaksi valmistutaan. Valmistuessani olen siis terveystieteiden maisteri, jolla on sivuaineena kliininen hoitotiede ja johtaminen. Lisäksi suurin osa suoritti vielä (ainoa yhteinen aine lääkäreiden kanssa) vapaavalintaisenaan aprobaturin terveydenhuollon johtamisessa ja hallinnossa, joka on toistaiseksi valtakunnallinen vaatimus esimerkiksi lääkäreille johtotehtävissä.

Osastonhoitajan pätevyysvaatimuksia ollaan muuttamassa siten, että tulevaisuudessa oh.n pätevyydeksi vaaditaan vähintään alempi tiedekorkeakoulututkinto (terveystieteiden kandi) tai maisteri. Ylihoitajaksi tai esim. sosiaali- ja terveysjohtajaksi kuntiin pääsee vielä maisterin papereilla, mutta pätevyysvaatimus-suuntaus on selkeästi kohti tohtorintutkintoa.

Hoitotiedettä luetaan, joissakin AMK.ssa aprobaturin verran, mutta sitä siis ei voi kutsua hoitotieteen opiskeluksi, sen enempää kuin lukion matematiikan lukemista matematiikan opiskeluksi.

Lue lisää

asiallisesta vastauksesta!!

aakuune kirjoitti:

asiallisesta vastauksesta!!

Eksyin tänne teidän keskusteluun, koska se sivuaa jonkin verran urasuunnitelmiani ja mietin jospa täältä saisi jonkin ihmisen näkökulmaa, jolla on jo elämänkokemusta...

Olen siis tämän kevään ylioppilas ja hain sairaanhoitajaksi. Nyt kiinnostaisi minkälaisia mahdollisuuksia sairaanhoitajalla on kouluttautua eteenpäin? Kuinka vaikea on yhdistää koulutuksen jälkeen yliopisto-opiskelu (esim. hoitotyön johtamisen ko., preventiivisen hoitotieteen ko. jne..)? Näihin kun ei taida enää saada koulusta valmistumisen jälkeen opintotukea vai olenko väärässä? Ja millaisiin tehtäviin olette näiden tutkintojen jälkeen sijoittuneet? Oletteko huomanneet eroja sairaanhoitokoultuksen amk:n välillä?

Hienoa, jos löytyisi tätä osa-aluetta tunteva ihminen:).

ylioppilas2005 kirjoitti:

Eksyin tänne teidän keskusteluun, koska se sivuaa jonkin verran urasuunnitelmiani ja mietin jospa täältä saisi jonkin ihmisen näkökulmaa, jolla on jo elämänkokemusta...

Olen siis tämän kevään ylioppilas ja hain sairaanhoitajaksi. Nyt kiinnostaisi minkälaisia mahdollisuuksia sairaanhoitajalla on kouluttautua eteenpäin? Kuinka vaikea on yhdistää koulutuksen jälkeen yliopisto-opiskelu (esim. hoitotyön johtamisen ko., preventiivisen hoitotieteen ko. jne..)? Näihin kun ei taida enää saada koulusta valmistumisen jälkeen opintotukea vai olenko väärässä? Ja millaisiin tehtäviin olette näiden tutkintojen jälkeen sijoittuneet? Oletteko huomanneet eroja sairaanhoitokoultuksen amk:n välillä?

Hienoa, jos löytyisi tätä osa-aluetta tunteva ihminen:).

Lue lisää

kova tunku on yleensä lukemaan hoitotiedettä ym.?

kuinka kirjoitti:

kova tunku on yleensä lukemaan hoitotiedettä ym.?

nämä tieteet säilymään jatkossa? Miten on asian laita esim. 5 vuoden päästä kiintiömäärät?

tulevatko kirjoitti:

nämä tieteet säilymään jatkossa? Miten on asian laita esim. 5 vuoden päästä kiintiömäärät?

Itse opiskelin ensin sairaanhoitajaksi ja heti sen jälkeen lähdin kuopioon lukemaan preventiivistä hoitotiedettä. Opintotukea oli jäljellä vielä sen verran että se riittäisi seuraavaksi 3,5 vuodeksi, jossa ajassa suurinpiirtein tutkinnon saa läpi, tai useimmiten menee 4 vuotta. Opintotukiaika riippuu siis siitä mitä koulua olet aikaisemmin käynyt, itse kävin ammattikorkeakoulua 4 vuotta (koska innostuin jatkamaan vielä terveydenhoitajaksi) ja silti siis opintotukea jäi jäljelle 3,5 vuoden ajaksi.

Eli siis sairaanhoitokoulun jälkeen voi lähteä jatkamaan hoitotiedettä ihan hyvin, kuopioon ei mahdottomia hakijamääriä ole että aika hyvät mahdollisuudet on päästä. Suosio kyllä lisääntyy vuosi vuodelta, mutta tuskin nyt kovinkaan räjähdysmäisesti, eli varmasti tulee tieteet säilymään jatkossakin ja luultavasti kiintiöt pysynee samoissa. Käy vilkaisemassa yliopistojen sivuilta tilastoja.
Palkka on parempi tietenkin kuin sairaanhoitajan palkka ja työ soveltuu niille kuka ei koe varsinaisesti hoitoalaa omakseen...tosin tietenkin itsekin teen opiskelujen ohella keikkatyötä kokoajan...Kyllä siis mahdollista on. Että eikusta vaan!

yh. kirjoitti:

Opiskelin Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, HOITOTIETEEN LAITOKSELLA. Pääaineenani opiskelin hoitotiedettä ja sivuaineena oli mahdollista valita hoidon didaktiikka ja kasvatus-/aikuiskasvatustiede tai kliininen hoitotiede ja johtaminen (joko akuutti kliininen tai geriatria).Eli sairaanhoidon opettajaksi, kliiniseksi asiantuntijaksi tai hoitotyönjohtajaksi valmistutaan. Valmistuessani olen siis terveystieteiden maisteri, jolla on sivuaineena kliininen hoitotiede ja johtaminen. Lisäksi suurin osa suoritti vielä (ainoa yhteinen aine lääkäreiden kanssa) vapaavalintaisenaan aprobaturin terveydenhuollon johtamisessa ja hallinnossa, joka on toistaiseksi valtakunnallinen vaatimus esimerkiksi lääkäreille johtotehtävissä.

Osastonhoitajan pätevyysvaatimuksia ollaan muuttamassa siten, että tulevaisuudessa oh.n pätevyydeksi vaaditaan vähintään alempi tiedekorkeakoulututkinto (terveystieteiden kandi) tai maisteri. Ylihoitajaksi tai esim. sosiaali- ja terveysjohtajaksi kuntiin pääsee vielä maisterin papereilla, mutta pätevyysvaatimus-suuntaus on selkeästi kohti tohtorintutkintoa.

Hoitotiedettä luetaan, joissakin AMK.ssa aprobaturin verran, mutta sitä siis ei voi kutsua hoitotieteen opiskeluksi, sen enempää kuin lukion matematiikan lukemista matematiikan opiskeluksi.

Lue lisää

Kiitos asiallisesta vastauksesta! Näin meidänkin poika opiskelee Jyväskylässä! Kiitos!