Jos perustaisit jonkunlaisen yhdistyksen, minkälainen se olisi?
Kuulutkos moneen tällaiseen toimintaan?
Eikös Suomi oo yhdistyksien luvattumaa=)
Kuulutkos moneen tällaiseen toimintaan?
Eikös Suomi oo yhdistyksien luvattumaa=)
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sellainen yhdistys jossa jouten olevat edistäisivät yhdessä jouten oloa.
Nojoo
Olen parin yhdistyksen rivijäsen. Eli maksan jäsenmaksun ja sillä saa sitten yhdistyksen lehdet. Pysyy niinkuin tietoisena toiminnnasta ja aiheista. Yhdessä olin myös muksna, mutta siinä vaihtui puheenjohtaja ja tuli vakavia näkemyseroa asioista. Erosin yhdistyksestä, mutta kannatan perusajatusta.
Nuorempana oli paljonkin kaikenlaista aktiviteettia, mutta silloinkn lähinnä hangaroundina. Mä ehkä fanitan joitain asioita, mutta olen aivan liika laiska sen kummempaan toimintaan.
Toisekseen, ei kiinnosta leimautua minkään liikkeen leimalla. Siitä voi olla ongelmia normielossa ja toisekseen liikkeillä tapana muuttua ajanoloon. Mutta fanittaa kyllä voi jos juttua kannattaa.
Jossain vaiheessa oltiin perustamassa osuuskuntaa duunijuttuja varten. Se kaatui perustamisvaiheessa näkemyseroihin ja valtataisteluihin. Se siitä.
Jotkut on yhdistysihmisiä. Net kuuluu kaikkeen mahdolliseen kirkkovaltuustosta vapaapalokuntaan. Mutta se perustuu johonkin muuhun, kuin aatteeseen. Lähinnä kai vallanhimoon ja pätemisen tarpeeseen.
Mutta kyllä suomi on pullollaan yhdistyksiä. Osa kai lähinnä ompeluseuratyyppisiä ja jotkut koittaa oikeesti tehdä asioita. Yhdistykset sopii xtraverteille ja sosiaalisille ihmisille. Meitsi sen verran sooloilija ja introvertti, en tosiaankaan ole kuin parin yhdistyksen rivijäsen. Ihan vaan ajatuksen takia.
=DW=
Kuulun yhteen liittoon ja kolmeen yhdistykseen. En ole aktiivijäsen toiminnassa mutta osallistumisessa olen. Maksan jäsenmaksun ja odotan kun muut rustaavat menoja ja tapahtumia ja niihin osallistun, yleensä maksetaan kunkin session kulut kokonaan itse kimppakyyteineen tai sitten yhdistys vähän sponsaa.
Lisäksi olen ikäänkuin varalla monenlaisessa, eli kun jossain tarvitaan tilapäisesti , rivakkaa apua, niin vetäjät pyytävät hääräämään. Niistä tykkään, ei tarvitse satunnaisuuksiin sitoutua.
Jos perustaisin, liikuntaan se liittyisi, mutta onneksi ei tarvii eikä ehkä riittäisi rahkeetkaan. Aika paljon niissä tarvitaan osaamista, koordinointia, paikkojen varaamista, kielitaitoa, selvittämistä mitä missäkin on meneillään....
Jooh, mä oolen omassa ammattiliitossani, eläkeläisjäsen. niinku ilmaiseksi. Tähän liittoon maksanu jäsenmaksuja 15vuotta. - Sinne myöskin jään. Loppuikäkseni.
Erosin ammattiliitosta 35 vuotiaana. Työpaikalla tehtiin naisten uudelleenjärjestys ja kouluttamattomat p:een nuolija-tyypit nostettiin ylempään palkkaluokkaan ja meidät koulutetummat ja pidemmän kokemuksen omaavat jätettiin alemmaksi. Soitin liiton juristille. Hän sanoi: kannattaako sinun ruveta riitelemään, onko irtisanomissuojasi edes riittävä. Voi vihtu joku Katariina juristi se oli. Erosin saman tien siitä liitosta ja aloin etsiä uutta paikkaa, jonka sitten löysinkin. En sitten koskaan enää liittynyt mihinkään liittoon. Ihan itselleni riittävän eläkkeen olen saanut haalituksi koulutuksen ja työpaikan vaihtojen ansiosta.
Nojoo
Olin nuorena pari vuotta metallihommissa tehtaassa. Ihan haalariduuneja. Sen verran iso paja, että oli muutamia kymmeniä duunareita ja luottamusmies. Mikäpä siinä, palkat ja lomat sopimusten mukaiset.
Sitten tuli luottamusmiesvaalit. Hirvee painostus liittoon, hyvä ettei turpiin leivottu. Tuli liityttyä metalliliittoon.
Noh, kukaan ei muistanut kertoa meidän siipeen vaalipäivää. Kun kuultiin, että tänään, marssittiin hanhenmarssia äänestyspaikalle. Polytpyroo oli laskemassa ääniä ja kertoivat äänestysajan menneen.
Makselin maksut ja jonkun kerran puhuin luottamusmiehelle työploista. Ei vaikutusta. Kerran soitin jopa ite liittoon aiheesta. Lässytystä ja se siitä.
Otin sitten lopputilin ja aloin suunnistaa kohti uusia seikkailuita. Kannattava päätös. Muutaman kerran sain karenssin jälkeen ansiosidonnaisia, sitten olikin jo muuta puuhaa.
Poltin metalliliiton jäsenkurjan pirtissä leivinuunissa. Enkä ole sen jälkeen ile ollut missään tekemisissä minkään ammattiliiton kanssa. Toki net on aikoinaan saaneet hurjasti aikaan duunareitten puolesta, omien kokemuksieni mykaan ilman liittoja olen kuitenkin pärjännyt pikemminkin paremmin ilman niitä.
=DW=