Olen varmasti autistinen kun en ole koskaan ymmärtänyt tuota asiaa. Olen keski-ikäinen enkä ole koskaan tuollaista harjoittanut. En vaan tiedä mitä siinä pitäisi tehdä, kuinka pitäisi toimia. Liian paljon erilaisia sääntöjä ja toimintamalleja joita pitäisi osata noudattaa. Ymmärryskykyni ei vaan piisaa siihen. Eikä siitä ole kiinni ettenkö olisi yrittänyt, en vaan kertakaikkiaan osaa, kun en ymmärrä.
Rakkausasioiden ymmärtäminen
5
<50
Vastaukset
- Anonyymi00001
Sanotaan, että kyllä luonto tikanpojan puuhun vetää.
Ei ole mitään sääntöjä. Jokainen tekee omalla tavallaan.- Anonyymi00002
Sori, mutta kun en ole eläin, niin en osaa "luonnostaan".
- Anonyymi00003UUSI
Anonyymi00002 kirjoitti:
Sori, mutta kun en ole eläin, niin en osaa "luonnostaan".
Ei sitä tarvitse osata, rakkaus ja rakastuminen vain tulee ja tapahtuu, jos niin on tapahtuakseen. Siihen ole sääntöjä tai ohjeita, se on jokaiselle omanlaisensa.
Itse en ole autisti, mutta kerran mietin itsekin, mitä se rakkaus on, olenko koskaan edes ollut ihan oikeasti rakastunut ? Onko minulla taitoa rakastaa ? Mutta mihin sitä taitoa tarvitaan, kuten sanoinkin, niin se vain tapahtuu, jos on tapahtuakseen.
Olen pärjäillyt elämässäni isommin rakastumattakaan, kyllä se näinkin menee. Ja tulevastahan ei voi koskaan tietää etukäteen, mitä kaikkea voi eteen tulla.
Itse en ainakaan kanna huolta rakkausasioista, elämässä on niin paljon muutakin. - Anonyymi00004UUSI
Anonyymi00003 kirjoitti:
Ei sitä tarvitse osata, rakkaus ja rakastuminen vain tulee ja tapahtuu, jos niin on tapahtuakseen. Siihen ole sääntöjä tai ohjeita, se on jokaiselle omanlaisensa.
Itse en ole autisti, mutta kerran mietin itsekin, mitä se rakkaus on, olenko koskaan edes ollut ihan oikeasti rakastunut ? Onko minulla taitoa rakastaa ? Mutta mihin sitä taitoa tarvitaan, kuten sanoinkin, niin se vain tapahtuu, jos on tapahtuakseen.
Olen pärjäillyt elämässäni isommin rakastumattakaan, kyllä se näinkin menee. Ja tulevastahan ei voi koskaan tietää etukäteen, mitä kaikkea voi eteen tulla.
Itse en ainakaan kanna huolta rakkausasioista, elämässä on niin paljon muutakin.Anonyymi00003:sta todella huomaa, että hän ei ole autisti.
Jos hän olisi syntynyt autismikirjolle, hän ei ollenkaan
kirjoittaisi noin, vaan ymmärtäisi ensinnäkin sen
perusasian, että elämme neurotyypillisten odotusten
ylivallassa - ja se koskee varsinkin kaikkea, mikä
liittyy rakkauteen/läheisiin ihmissuhteisiin/
avioliittoon jne.
Neurotyypilliseksi syntyminen "ajaa tikanpojan puuhun".
Mutta autismikirjolle syntyminen ei todellakaan
aiheuta ihmisessä luonnostaan mitään neurotyypillistä!
Neurotyypilliset odotukset ovat meille autismikirjoisille
ihmisille todella vieraita. Sen sijaan todella tuttuja meille
ovat kaikki ne autismikirjoisuudestamme kumpuavat
aistikokemukset, rutiinit, odotukset ja tarpeet, joita
ylivoimainen neurotyypillinen enemmistö ympärillämme
vierastaa ja katsoo kummeksuen eikä voi tajuta, vaan
tulkitsee niitä aivan päin honkia esim. "kehityshäiriöksi",
"sairaudeksi", "laiskuudeksi", "tyhmyydeksi" jne.
Aina kun assina kuulen tuollaisia virhearvioita enemmistön
suusta, minussa herää kysymys, missähän se todellinen
häiriö oikein piilee!
Miten helposti neurotyypillinen enemmistö tuudittautuukaan
katteettomaan itseihailuunsa eikä edes huomaa eikä
ymmärrä sitä tosiasiaa, että myös me autismikirjoiset
ihmiset olemme olennainen osa luontoa, erityisesti
olennainen osa sen arvokasta monimuotoisuutta. - Anonyymi00005UUSI
Anonyymi00004 kirjoitti:
Anonyymi00003:sta todella huomaa, että hän ei ole autisti.
Jos hän olisi syntynyt autismikirjolle, hän ei ollenkaan
kirjoittaisi noin, vaan ymmärtäisi ensinnäkin sen
perusasian, että elämme neurotyypillisten odotusten
ylivallassa - ja se koskee varsinkin kaikkea, mikä
liittyy rakkauteen/läheisiin ihmissuhteisiin/
avioliittoon jne.
Neurotyypilliseksi syntyminen "ajaa tikanpojan puuhun".
Mutta autismikirjolle syntyminen ei todellakaan
aiheuta ihmisessä luonnostaan mitään neurotyypillistä!
Neurotyypilliset odotukset ovat meille autismikirjoisille
ihmisille todella vieraita. Sen sijaan todella tuttuja meille
ovat kaikki ne autismikirjoisuudestamme kumpuavat
aistikokemukset, rutiinit, odotukset ja tarpeet, joita
ylivoimainen neurotyypillinen enemmistö ympärillämme
vierastaa ja katsoo kummeksuen eikä voi tajuta, vaan
tulkitsee niitä aivan päin honkia esim. "kehityshäiriöksi",
"sairaudeksi", "laiskuudeksi", "tyhmyydeksi" jne.
Aina kun assina kuulen tuollaisia virhearvioita enemmistön
suusta, minussa herää kysymys, missähän se todellinen
häiriö oikein piilee!
Miten helposti neurotyypillinen enemmistö tuudittautuukaan
katteettomaan itseihailuunsa eikä edes huomaa eikä
ymmärrä sitä tosiasiaa, että myös me autismikirjoiset
ihmiset olemme olennainen osa luontoa, erityisesti
olennainen osa sen arvokasta monimuotoisuutta.Anteeksi, jos loukkaannuit, se ei ollut tarkoitukseni. Ehkä en kirjoittanut oikein ymmärrettävällä tavalla. Halusin vain tuoda esiin, että rakastuminen ei ole välttämättä kamalan tärkeä juttu, tai taito, miten sen ajatteleekin.
Mietin lähinnä, että turhaa ainakaan syytellä itseään, jos ei jotain osaa, esim. jos tuntuu ettei tiedä osaako rakastaa.
En tietenkään voi tietää kaikkea, mitä tai miten autistit ajattelevat, kokevat, tuntevat, jne.
Tunnen autisteja, suvussanikin on autismia, eli ei se ihan vieras juttu ole.
Autisteissa ei ole mielestäni mitään vikaa, tuntevia, mukavia, tavallisia ihmisiä. Ja monet jopa tosi viisaitakin, se on tullut huomattua.
En katso ihmisiä kummeksuen, itselläni oli nuoruudesta alkaen mielenterveysongelmia, ja joillain tutuillani on edelleen, eikä se heiltäkään vie ihmisyyttä mihinkään.
Mielestäni on hyvä, että maailmassa on erilaisia ihmisiä. Se tekee kaikille hyvää, opimme ymmärtämään erilaisuutta, ainakin olisi hyvä oppia ymmärtämään. Yhtä tärkeää olisi myös hyväksyä kaikenlaiset ihmiset. Kukaan ei kuitenkaan ole täydellinen, eikä tarvitsekaan olla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 60844
Naisten top-5 red flagit
1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel111793- 48677
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla225660- 46589
- 57560
- 76533
- 22526
Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k91520Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai37500