Kuka helvettiä haluaa joutua lapsellisen aikuisen ihmisen huoltajan rooliin parisuhteessa? Ei kukaan. Parisuhteessa "aikuislapsi" tarkoittaa dynamiikkaa, jossa toinen osapuoli käyttäytyy lapsellisesti. Tämä "vanhempi-lapsi" -asetelma syö romantiikan ja tasavertaisuuden. Aikuinen ihminen on kykeneväinen olemaan itselleen lohduttaja poislukien elämän kriisivaiheet, jolloin on luonnollista, että kumppanin avun tarve korostuu. Asiat eivät mene hänen mielensä mukaan, hänelle iskee välitön ”Lapsi ei saa karkkia heti”-kiukku. Tasavertainen parisuhdetta tommoinen ei ole!!!
Kuka helvettiä haluaa joutua lapsellisen aikuisen ihmisen huoltajan rooliin parisuhteessa?
Anonyymi-ap
12157
2Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kerro se puolisollesi. Miksi tänne sitä kerrot.
Koetko että tämmöistä potaskaa kirjoittelevalla palstaäijällä on sellainen? Miksi ylipäätään näet ja näette vaivaa näistä euron provokaatioista aistitteji elämää keskustelupalstan kautta jotenkin tavallista voimakkaammin? TT
Näistä sitä sinäkin saat ittelles taaloja.
Ei sillä ole puolisoa. Elää nykypäivää, että voi mennä ja tulla, niinkuin itse haluaa. Ei myöskään ymmärrä vanhempia ihmisiä, jotka on suurinpiirtein tottuneet jakamaan työnsä naisten ja miesten töihin☺️
Aikuiset ihmiset ja äiti vielä pyyhkii pyllyä ei mitään elämänhallintaa ollaan koko elämä työttömänä ja kitisevät joka asiasta syy on aina muissa vaikka itse ovat täysin avuttomia.
Kuulemma kahdessa lapsessakin on vähemmän työtä kuin miehessä joka ei osaa pitää otse itsestään huolta veikkaan että sama pätee toisinkin päin
Yli 40v nainen ja mies yli 50v juo rapakaljaa ja lokittaa rahaa kaikilta.
Joopa joo. Menen sen naisen halittavaksi koska vaan haluan kun ollaan yhdessä ja hän lohduttaa minua koska on ihana. Mössykkä.
Tuus nyt tänne.
Parisuhteessa pitäis olla turvallista tuntea niitä tunteita kuin tuntee. Antaa tuulla vaan kyllä mä kestän. On ehkä ihaninta mitä voi kuulla. Jos jatkuvasti joutuu patomaan kaiken sisälleen ei siitäkään hyvä seuraa.
Olen vaimoni huoltaja ja edunvalvoja.
Ei kukaan. Vihan vallassa ihminen käyttäytyy typerästi ja lapsellisesti. Aina siitä suutuspäissään sanotusta ei päästä yli. Ei edes pystytä keskustelemaan, vaan toinen hylätään heti. Se että ensimmäinen reaktio on hylkääminen, ei luo turvaa kummallekaan. Ego puhuu ja järki vaikenee. Aina ei pystytä parempaan. Ideaali tilanne olisi, että erimielisyydet pystytään ratkomaan kunnioittavassa ilmapiirissä. Puhutaan teoista ja tapahtumista hylkäämättä toista ihmisenä. En pysty siihen aina, eikä varmaan muutkaan. Kaikkea ei tarvitse antaa anteeksi.