Oletko huomanneet että tällä palstalla on tullut kauhea tappelu, siitä kun joku haluaa tehdä seropi koiralleen pennut?? Syylistetään heti pentutehtailiaksi. Jotenkin myös on tullut semmoinen käsitys että ns. vahinkopennut on tervetulleita, kuin suunnitellut pennut..? Olinko täysin väärässä? Ainakin jossain viestissä kyä niin ilmi.. Minusta on parempi että pennut ovat suunniteltuja ja näin koiran omistajat myös sitoutuneet pentujen hoitoon ja kodin lyötämiseen.Ja ainakin koiran pennut on odetettu asia, jos niitä on suunniteltu. =)
Jos haettaisiin isää/emää puhdasrotuisella koiralle ei tulisi tämmöistä tappelua. En ymmärrä tätä ollenkaan. Jokainen koira on tervetullut maailmaan ja minusta se on OMISTAJAN asia tekeekö koiralle yhdet/kahdet pennut. ( Nyt minua kumminkin ruvetaan syyttämään pentutehtailijaksi ja hireäksi ihmiseksi koska koiria on liikaa, mutta en ole hirveä ihminen.) =) En siis missään nimessä hyväksy pentutehtailua, mutta en usko että on pentutehtailua jos haluaa yhdet pennut nartulleen.
Myönnän että on myös ihmisiä jotka ei ajattele koiran parastaan pentuja tehtäessä, mutta kaikki ihmiset eivät ole semmoisia. Kyllä meidän seropian omistajien keskuudessa on myös hyviä ihmisiä. =)
Minusta olisi hyvä jos tulisi kielto että koiralle saisi tehdä ainoastaan kahdet pennut (koskee jokaista seka/puhdasrotuista koiraa) tai että pentuja ei saisi tehdä vähään aikaan.(esim.2vuoden kielto) Ja yritetän pelastaa nyt huonosti kohdeltavat koirat.
Mikä minua myös ihmetyttää että näistä viesteissä, joita noille koiran omistajille on lähetetty perusteluksi miksi ei pitäsi tehdä pentuja. Että entä jos ei lyödä kotia tai ne joutuu huonosti kohdeltavaksi. Ei se ole mikään sääntä että juuri seropeillä käy näyn!!Ja jos pennut on suunniteltuja eikä ns.vahinko pentuja niin tottakai omistaja ottaa kaiken nämä asiat huomioon. (Ainakin suurin osa ottaa) Mitä sitten jos tulee 10 pentua, kyllähä niille myös etsitään koti. Ei se ole niin että 5 etsitään koti ja muut jää oman onnen nojaan.. Ja uskon että moni joka aikoo teettää pennut varautuu siihen että koiria syntyy paljon, tai ettei heti lyödä kotia. Ja alkaahan monet jo etukäteen etsimään kotia pennuille, vaikka ne eivät olisi vielä syntyneet.
Tämä viesti ei ole provo, vaan ihan minun mielipede asiaa jonka on: kyllä seropi koiralle saa tehdä pennut.
Hyvää kesää, minä kiitän ja kummarran =)
PS: En itse suunnittele pentuja. Enkä sen takia siis sen takia tätä kirjoittanut. =)
Jos haettaisiin isää/emää puhdasrotuisella koiralle ei tulisi tämmöistä tappelua. En ymmärrä tätä ollenkaan. Jokainen koira on tervetullut maailmaan ja minusta se on OMISTAJAN asia tekeekö koiralle yhdet/kahdet pennut. ( Nyt minua kumminkin ruvetaan syyttämään pentutehtailijaksi ja hireäksi ihmiseksi koska koiria on liikaa, mutta en ole hirveä ihminen.) =) En siis missään nimessä hyväksy pentutehtailua, mutta en usko että on pentutehtailua jos haluaa yhdet pennut nartulleen.
Myönnän että on myös ihmisiä jotka ei ajattele koiran parastaan pentuja tehtäessä, mutta kaikki ihmiset eivät ole semmoisia. Kyllä meidän seropian omistajien keskuudessa on myös hyviä ihmisiä. =)
Minusta olisi hyvä jos tulisi kielto että koiralle saisi tehdä ainoastaan kahdet pennut (koskee jokaista seka/puhdasrotuista koiraa) tai että pentuja ei saisi tehdä vähään aikaan.(esim.2vuoden kielto) Ja yritetän pelastaa nyt huonosti kohdeltavat koirat.
Mikä minua myös ihmetyttää että näistä viesteissä, joita noille koiran omistajille on lähetetty perusteluksi miksi ei pitäsi tehdä pentuja. Että entä jos ei lyödä kotia tai ne joutuu huonosti kohdeltavaksi. Ei se ole mikään sääntä että juuri seropeillä käy näyn!!Ja jos pennut on suunniteltuja eikä ns.vahinko pentuja niin tottakai omistaja ottaa kaiken nämä asiat huomioon. (Ainakin suurin osa ottaa) Mitä sitten jos tulee 10 pentua, kyllähä niille myös etsitään koti. Ei se ole niin että 5 etsitään koti ja muut jää oman onnen nojaan.. Ja uskon että moni joka aikoo teettää pennut varautuu siihen että koiria syntyy paljon, tai ettei heti lyödä kotia. Ja alkaahan monet jo etukäteen etsimään kotia pennuille, vaikka ne eivät olisi vielä syntyneet.
Tämä viesti ei ole provo, vaan ihan minun mielipede asiaa jonka on: kyllä seropi koiralle saa tehdä pennut.
Hyvää kesää, minä kiitän ja kummarran =)
PS: En itse suunnittele pentuja. Enkä sen takia siis sen takia tätä kirjoittanut. =)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itse en ainakaan hyväksy harkitsemattomia "päähänpistopentuja", oli sitten seropi tai ei. Pentutehtailu ei riipu siitä onko seropi vai ei, oma "rotu" voidaan keksiä. Lisäksi juuri tuo sekoittelu, kaikki rodut eivät käy keskenään ja pennuista saattaa tulla vaikka minkälaisia... Ja yleensä seropeja on se enemmistö koiratarhoilla, sitä ei voi kieltää, vaikkakin sieltä saattaa rotupiskejänkin löytyä. Mielestäni kannattaisi miettiä enemmänkin koirien hyvinvointia, eikä ajatella vaan asiaa omalta kannalta ja sotia oman mielipiteensä takia, ottamatta tietoa asioista (miten koirani voisi parhaiten ja mitkä seuraukset on, jos teetän pennut, saanko pysyvät kodit eliniäksi, voinko sitoutua koiraan jne. koiranomistajan kysymykset). Kaikilla on mieltymyksensä, mutta ovatko ne aina hyvästä, siihen kannattaisi kiinnittää huomionsa ja etsiä sitä faktaa fiktion seasta sekä asettaa kyseenalaiseksi kaikki tutkimaton ja perustelematon tieto (se omakin!) Yhtä totuutta ei välttämättä aina ole, mutta sitä parahinta voi aina koiralle etsiä.
niin mutta entäs kun kaikki haluavat koiralleen pentueen tai parin? löytyykö tosiaan kaikille HYVÄ JA HUOLEHTIVA koti? miksi sitten joka vuosi hylätään todella monia koiria (tarkkaa lukua en tiedä) ? suomessa sentään ei vielä näe kulkukoiria, mutta mistä sitä tietää mihin tämä maailma on menossa...
koiralla kuin koiralle toi pennutus, eli siitä syystä en ymmärrä mikä kauhea hinku kaikilla nartun omistajilla on ne pennut tehdä. Kohtutulehduksen riskiähän pennutus ei vähennä, eikö siitä syystä olisi helpompi leikata narttu.
Omalla rodullani kolmet pennut on maximi, johon jalostustoimikunta antaa hyväksynnän (kunhan muut kriteerit täyttyy) eikä kukaan vielä ole niitä tehnyt. Koiran ollessa melko kallis hankinta, monille tuo jalostustoimikunnan hyväksyntä on aika tärkeä juttu, eli onneksi ainakaan vielä älytöntä pennutustusmäärää ei ole yhdelläkään nartulla.
Kun kerran olen itse seurannut nartun vointia ym. kantoajan ja pentujen jälkeen, niin voin sanoa, ettei se helppoa ollut koiralle, joka kuitenkin on erittäin vahva ja hyväkuntoinen. Nauttiko se siitä niin paljon, että haluaa sen uudelleen kokea? En usko. Kyllähän tuolla kova hoivavietti on ja pentunsa todella hyvin hoiti, mutta rankkaa se oli.
Hyvä, että joku edes ottaa koirankin kannan esiin. Pyörylähäntämme laihtui puoleen vahinkopentujensa jälkeen, vaikka söi kuin heppa, ei ollut kivaa katseltavaa. Sen jälkeen päätin, että leikkautan heti kaikki koirat mitkä tulen mahdollisesti hankkimaan, on paljon parempi vaihtoehto kaikille osapuolille.
Jos mietitään asiaa laajemmin.
Sekarotuiset joutuvat useammin vaihtamaan kotia (kiertokoira) ja sekarootuisia kohdellaan muutoinkin enemmän "rakkeina", kuin puhtaita.
Tätä ei voi kieltä KUKAAN, joka asiasta edes hippasen tietää.
Tiedättekö, kuinka monta % suomen löytöeläinkotien koirista on sekarotuisia? Kyllä niitä sekarotuisia on siellä paljon enemmän vuositasolla, kuin rotukoiria.
Kurkataan rajan taakse Viroon. Siellä tilanne on aivan sama, jopa pahempi. Sekarotuisia on huomattavasti enemmän, kuin puhtaita koiria, jotka etsivät kotia mm suomesta.
En juuri näe järkevää syytä sille, miksi sekarotuisia pennutetaan, sillä sekarotuisia vahinkopentueitakin on niin paljon ja aina saatavana. Ja jälleen käännän katseenne tuijottamaan vaikkapa pelastetaan koirat yhdistyksen sivuja. Sieltä näette omin silmin, mikä on varsin usein sekarotuisen kohtalo.
Itse voisin pennuttaa omat koirani (ovat siis sekarotuisia) vain ja ainoastaan, mikäli kaikille pennuille olisi kodit ystäväperheistäni, jolloin voin olla aika varma siitä, ettei koirat kiertoon joudu, vaan minä saan ostaa koiran takaisin, mikäli koirasta luovutaan. Joskin tuolloinkin koira joutuu vaihtamaan kotia. Mutta pentuja en todella ole tekemässä, vaikka tuo ehto joskus täyttyisikin.
Tiedättekö, että koiran tärkein sosialistamiskausi kestää vain 4 viikkoa, silloin, kun koiralla on ikää 8-12 viikkoa. Tuona aikana koiran pitäisi jo olla uudessa kodissa, jossa se tutustutetaan autoihin, koiriin, aikuisiin, lapsiin, pyöriin ja kaikkeen, joihin sen pitää suhtautua neutraalisti koko loppuelämänsä ajan.
Jos sekarotuisia pentuja syntyykin 10 ja 5 ollaan odotettu ja niille kodit löydetty, jää riskiksi se, että nuo loput 5 pentua, tai osa niistä jää kasvattajalle, josta ne pääsevät uusiin koteihin, kun ikää jo yli 12 viikkoa. Tämä taas koituu ongelmaksi, koska kasvattajallahan on jo oma koira (pentujen emä), joten tuskin hänellä on aikaa ulkoiluttaa ja sosiaalistaa viittä pentua sen lisäksi, ainakaan riittävästi.
Itselläni on nyt aivan pikkupentu, jolla meneillään tuo sosialistamis kausi. Minulla on kädet täynnä työtä, jotta saan koiran kiikutettua sinne ja tänne, jossa haluan sen myöhemmin toimivan, eli en todella usko, että kukaan kykenisi samaan viiden koiran kanssa.
Olen josksu tehnyt sen virheen, että olen ottanut tällaisen jämäpennun, jolla ikää jo yli 12 viikkoa ja voin kertoa, ettei sosialistaminen ollut helppoa.
Aivan toista se on nyt. Koirani on avoin, utelias ja kaikki uusi tuntuu hänestä luonnolliselta ja normaalilta, hän ei pelkää.
Toki vikaa voi varmasti olla myös minussa (takuulla onkin) ja pentujen luonteissa eroja, mutta uskon ja jopa väitän, että merkitystä on myös koirien iän takia.
Mitä tässä on jo muutamien vuosien ajan tullut seurailtua koiramaailmaa, niin juopoilla en ole juuri rotukoiria nähnyt, muutamaa saksanpaimenkoira-poikkeamaa lukuunottamatta.
Ja varsin usein juoppojen koirat ovat sakemanni-rotikka risteytyksiä.
Vaativia rotuja ja aivan väärissä käsissä.
Oman pentuni pentueessa oli 6 koiraa. Kaikki löysivät kodit, mutta 2 aivan viimetipassa. 3 pennusta tuli peruutus. Tämä kertoo jo jotakin siitä, miten mielijohteesta koiria otetaan, kun kyseessä on edullinen sekarotuinen.
Tuttavapiirissäni on rotukoirien kasvattajia ja heille on silloin tällöin tullut (heillä siis useampi pentua) perutus, mutta kunnon syistä. KOSKAAN ei kenellekkään ole tullut yhteen pentueeseen kolmea, saati edes kahta perutusta.
Voin jatkaa listaa äärettömyyksiin siitä, miksi en suosittele sekarotuisten pennuttamista.
Mutta yhtään JÄRKEVÄÄ syytä en keksi sille, MIKSI niitä KANNATTAISI pennuttaa. Se, että itse haluaa oman kultamussunsa jälkeläisen, ei takuulla ole JÄRKEVÄ syy.
Ensinnäkin, itsekin olen syvästi ihmetellyt tuota, miksi niin monet sekarotuisen nartun omistajat haluavat nimenomaan oman koiransa jälkeläisen. Ja tästä syystä moni seropinarttu pennutetaan. Järjetöntä! Toiseksi, on aivan totta että suurin osa kodittomista koirista on seropeja. Se ei ole sattumaa. Tähän on tietysti monia syitä, mutta mieleeni tuli esim. se, että koska seropit joutuvat usein paljon tavalla tai toisella huonompiin koteihin kuin rotukoirat (koska pentujen koteja ei valita tarpeeksi tarkkaan), ja joutuvat näin helpommin kiertoon. Tähän ongelmaan liittyy taas hinta. Koska rotukoirat ovat paljon kalliimpia kuin seropit, niitä ei osteta päähänpistosta, ainakaan kovin usein. Seropin taas voi saada vaikka ilmaiseksi joissain tapauksissa. Ja jos ostaa koiran päähänpistosta siitä seuraa ongelmia... Mielipiteeni on, että sekarotuisia on aivan tarpeeksi muutenkin, joten miksi enää lisäämään niiden määrää pennuttamalla tutkimattomia sekarotuisia narttuja. Tuo on kyllä aika pelottavaa, että jotkut tietentahtoen risteyttävät mitä erikoisimpia ja hankalimpia rotuja keskenään, ja että ne pennut sitten lopulta päätyvät ties kenen kokemattoman käsiin. Tai pahimmassa tapauksessa piikille ongelmakoirina :(
"En juuri näe järkevää syytä sille, miksi sekarotuisia pennutetaan, sillä sekarotuisia vahinkopentueitakin on niin paljon ja aina saatavana."
Miksipä siis myös puhdasrotuisten ostajat eivät ota niitä vahinkopentuja? Useimmat sekarotuisen ostajatkin toivovat koiriltaan tiettyjä ominaisuuksi, joista rotuyhdistelmät, vanhemmat ja ennen kaikkea pentu itse antavat viitteitä - on aivan posketonta olettaa, että sekarotuisten ostajien pitäisi ottaa mikä tahansa koira vain siksi, että se on sekarotuinen koiran ominaisuuksista välittämättä. Suurin osa vahinkopentuesta syntyy maalla ajo- ym. metsästyskoiratyyppisille koirille, ja itselleni tuollainen koira ei ikinä sopisi.
SIIS: Miksi sekarotuisen ostajalla on velvollisuus ottaa koiransa ensisijaisesti vahinkopentueesta tai löytökoirien joukosta, mutta puhdasrotuisen ostajalla tällaista velvollisuutta ei ole? Sekarotuiset kun eivät ole keskenään sen samankaltaisempia kuin eri rodut. Lisäksi moni vahinkopentu ja hylätty koira on kahden rotukoiran jälkeläinen - millä logiikalla noiden pentujen maailmaan tulo on nimenomaan sekarotuisten omistajien vastuulla?
"Mitä tässä on jo muutamien vuosien ajan tullut seurailtua koiramaailmaa, niin juopoilla en ole juuri rotukoiria nähnyt, muutamaa saksanpaimenkoira-poikkeamaa lukuunottamatta. "
Öh...kaikki seropin omistajat ovat juoppoja? Tuskinpa sitä tarkoitit... useimmat niistä ihmisistä, jotka eivät koiraan halua sitoutua, ottavat halvan sekarotuisen. Se ei kuitenkaan tarkoita että kaikki tai edes suurin osa sekarotuisten omistajista kuuluisi tuohon ryhmään. Yksi keino estää tämä on puutää seropistakin korkeampaa hintaa, vastaavaa kuin rotukoirista. Mutta ehei, sehän ei rotukoiraihmisille käy, se on pentutehtailua...
"Mutta yhtään JÄRKEVÄÄ syytä en keksi sille, MIKSI niitä KANNATTAISI pennuttaa."
Kerropa nyt pari oikeasti järkevää syytä rotukoirien pennuttamiselle? Oma harrastus ja kunnianhimohan ei missään nimessä ole järkevä syy. Erityisesti minua kiinnostaa, mitä järkeä on pennuttaa rotuja, joissa ulkomuotoon liittyy vakavia terveydellisiä haittoja (mäyräkoira, kääriökoirat, mastiffikokoluokan koirat, shar pei, mopsi, kiinanpalatsikoira jne.).
Miksipä siis myös puhdasrotuisten ostajat eivät ota niitä vahinkopentuja?
Syynä varmasti on se, että he haluavat käydä näyttelyissä, kokeissa yms, joihin sekarotuisella koiralla ei mukaan pääse. Minulla on ihan pikkupentu ja kävin tuon saman mietteen itsekin läpi. Ottaakko sekarotuinen, vaiko rotukoira. En varsinaisesti tee mitään rotukoiralla, mikäli en sitä tarvitse nimenomaan siksi, että sekarotuisella koiralla en voi virallisissa kokeissa/näyttelyissä käydä. Tällä kertaa päädyin siihen, että en vielä ole siinä pisteessä, että juoksisin usein näyttelyitä läpi ja treenaisin tosissani kokeita varten. Päädyin siis sekarotuiseen. Ensisijaisesti toki halusin lemmikin, perheenjäsenen, mutta kyllä mielestäni olisi hyvä, jos koiralla olisi jotakin käyttöäkin, ihan hänen itsensä vuoksi.
Useimmat sekarotuisen ostajatkin toivovat koiriltaan tiettyjä ominaisuuksi, joista rotuyhdistelmät, vanhemmat ja ennen kaikkea pentu itse antavat viitteitä - on aivan posketonta olettaa, että sekarotuisten ostajien pitäisi ottaa mikä tahansa koira vain siksi, että se on sekarotuinen koiran ominaisuuksista välittämättä. Suurin osa vahinkopentuesta syntyy maalla ajo- ym. metsästyskoiratyyppisille koirille, ja itselleni tuollainen koira ei ikinä sopisi.
KIITOS!!! Olen nimittäin kanssasi TÄYSIN samaa mieltä! Ei pidä ottaa sekarotuista sillä perustein, että otetaan nyt vain joku sekarotuinen, vaan nimenomaan, MIKÄLI on mahdollista, kannattaa katsoa, mistä roduista sekotus on "tehty" ja sopiiko ne omaan elämäntyyliin. Itselläni on sekarotuinen, jossa 1/3 pystykorvaa. Se ei ole lainkaan sitä, mitä haluan, mutta 10 vuotta sitten, kun koira minulle tuli, en omannut riittävää tietotaitoa rotujen suhteen.
Nyt, kun otin uuden pennun, olinkin erittäin tarkka sen suhteen, mitä rotuja koirassa saa olla/ei saa olla. Löysin vahinkopentueen, jossa rodut olivat täydellisesti sitä, mitä vain toivoa voi. Eli kyllä, nimenomaan pitää keskittyä siihen rotuun, tai lähinnä rotuihin, vaikka koirassa useampaa rotua olisikin. Rotukoira valitaan rodunomaisten piirteiden mukaan, joten eikö olisi viisasta sekarotuinenkin näillä perustein valita?
SIIS: Miksi sekarotuisen ostajalla on velvollisuus ottaa koiransa ensisijaisesti vahinkopentueesta tai löytökoirien joukosta, mutta puhdasrotuisen ostajalla tällaista velvollisuutta ei ole? Sekarotuiset kun eivät ole keskenään sen samankaltaisempia kuin eri rodut. Lisäksi moni vahinkopentu ja hylätty koira on kahden rotukoiran jälkeläinen - millä logiikalla noiden pentujen maailmaan tulo on nimenomaan sekarotuisten omistajien vastuulla?
En sanoisi niinkään, että koiran omistajan velvoitus olisi ottaa koira vahinkopentueesta/löytöeläinten joukosta, sillä mikään KAIKKI KOIRAT ON PELASTETTAVA ihminen en ole, vaan lähinnä ajan takaa sitä, että se, joka narttunsa astuttaa tahallaan, voisi sen jättää tekemättä.
Öh...kaikki seropin omistajat ovat juoppoja? Tuskinpa sitä tarkoitit... useimmat niistä ihmisistä, jotka eivät koiraan halua sitoutua, ottavat halvan sekarotuisen. Se ei kuitenkaan tarkoita että kaikki tai edes suurin osa sekarotuisten omistajista kuuluisi tuohon ryhmään. Yksi keino estää tämä on puutää seropistakin korkeampaa hintaa, vastaavaa kuin rotukoirista. Mutta ehei, sehän ei rotukoiraihmisille käy, se on pentutehtailua...
Arvasit oiikein, en tarkoita sitä, että kaikki sekarotuisten omistajat olisivat juoppoja, sillä en ainakaan itse koe olevani alkoholisoitunut, vaikka sekarotuisia koiria omistankin.
Tosiasia nyt vaan on se, että sekaqrotuisia näkyy juopoilla enemmän, kuin rotukoiria. Viimeksi eilen tuli känniläinen vastaan rotikkaristeytys pennun kanssa. On se hieno juttu, että on otettu vähän egolle jatketta!! Puhtaaseen ei hällä varmasti olisi rahaa ollut, joten halpa sekarotuinen on hyvä korvike.
Ei, sekarotuisia ei pidä myydä halvalla, ei tosiaan. Kyse on siitä, että sekarotuiset pennut syövät mitä syövät "kasvattajan" luona, heitä ei rekisteröidä, madotetaan, jos muistetaan ja sitä rataa. Mikäli näistä pennuista pyydetään 800 euroa, kuten rotukoirista, on syytä epäillä tehtailusta. PAINOTAN, ETTÄ KAIKKI EI NÄIN TEE, mutta tätä on nähty enempi, kuin tarpeeksi.
Rotukoirien pentujen hinta koostuu tästä:
-Astutusmaksu, maksu jokaisesta pennusta uroksen omistajalle.
-nartun pakolliset kuvaukset eläinlääkärillä
-kattaa hiven nartun näyttelykuluja, mikäli käytetty näytillä vain pentuja varten
-ultra
-hyvälaatuionen nartun ruoka, jota tarvitsee imetyksen aikana
-nartun madotus
-pentujen hyvälaatuinen ruoka
-pentujen madotus useampaan kertaan
-pentujen tunnistusmerkintä
-pentujen rekisteröint
varmasti muita asioita, mistä minä en tiedä.
Oma sekarotuiseni ei ollut edellämainituista saanut mitään muuta, kuin 2 madotusta, jonkinlainen ruoka ja uskoakseni narttu lisäruokinnan imetys ja raskausaikana. Laske itse, kummissa koirissa on suuremmat kulut!! Mikäli pennulle ja hänen emälleen oltaisiin tehty kaikki tuo, mikä rotukoirillekkin, suostuisin ilman muuta maksamaan paljon suuremman hinnan.
Toki jotkut sekarotuisten "kasvattajat" tekevät kaikkensa pentujen eteen, mutta valitettavaa on, että tämä kuitenkin on niin harvassa.
"Mutta yhtään JÄRKEVÄÄ syytä en keksi sille, MIKSI niitä KANNATTAISI pennuttaa."
Kerropa nyt pari oikeasti järkevää syytä rotukoirien pennuttamiselle? Oma harrastus ja kunnianhimohan ei missään nimessä ole järkevä syy. Erityisesti minua kiinnostaa, mitä järkeä on pennuttaa rotuja, joissa ulkomuotoon liittyy vakavia terveydellisiä haittoja (mäyräkoira, kääriökoirat, mastiffikokoluokan koirat, shar pei, mopsi, kiinanpalatsikoira jne.).
Järkeviä sitä:
Kuten jo aiemmin mainitsin, koiraa olisi hyvä käyttää josakin, hänen itsensä vuoksi. Eikö ole hyvä, että on poliisikoiria, vartijakoiria, huumekoiria, näkövammaisten apukoiria, kaverikoiratoiminta koiria ja monia monia muita??
Nämä koirat ovat pääsääntöisesti rotukoiria, jotka ja joiden vanhemmat on tutkittu sairauksien varalta ja joiden rodulliset ominaisuudet soveltuvat työhön, jota koirat tekevät.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että liiallisuuksiin menemisessä ei ole mitään järkeä. Liian lytty kuono, pitkä selkä, ylimääräinen nahka, tai lyhyet jalat kun eivät ole enää kenenkään etu.
Meillä on kolme koiraa, joista yksi on ns. rotukoira mutta luetaan sekarotuiseksi koska paperit puuttuu. Olen tietoisesti päätynyt sekarotuisiin koska olen todella huolestunut rotukoirien terveydestä, näyttää siltä että rahan himo silmissä teetetään pentuja jopa hyvin sisäsiittoisia, joilla on niin pahoja ongelmia terveyden suhteen, että joudutaan uudessa kodissa lopettamaan. Ja se jos mikä on pentutehtailua kun teetetään rotukoiralla ns. välipennut ilman papereita tietty, mutta hintaa kyllä pyydetään ja paljon. Se emä joka joutuu kahdet pennut vuodessa tekemään on rääkkäyksen kohteena! Tilanne näyttää ylikuumentuneen kaikinpuolin, hinnat ovat ihan naurettavan korkeita (myös sekarotuiset), perusteluna että saa hyvän kodin kun joutuu maksamaan paljon. Ei pidä paikkaansa, meidän viimeisin koira tuli meille puoli vuotiaana ja hakattu on. Paljon on töitä tehty ja nyt näyttää ihan hyvältä. On tullut sellainen näkemys että koiratehtailu on menny ihan överiksi, sairaita koiria teetetään ihan surutta. Siksi on tullut visio että jos terveen koiran haluaa saada, hanki sekarotuinen, mutta ole siinäkin tarkkana. Meillä on 9 vuotias sekarotuinen kääpiökoira ja koskaan ei olla käyty eläinlääkärillä kuin rokotukset hakemassa. Nyt olisi eka kerta kun pitäisi hammaskiveä mennä poistattamaan.
Äskettäin juttelin 10 kk ikäisen rotukoiran omistajan kanssa ja jo oli synnynnäinen kyynärnivelen epämuodostuma leikattu. Herätkää ihmiset! Koira ei saa olla ihmisen egon jatke vaan perheen jäsen jota kohdellaan eläimelle kuuluvalla rakkaudella. Ja meillä on aikomus pentuja isolla sekarotuisellamme tehdä, toki mietin tarkkaan millainen sekoitus tai puhdasrotuinen se isä sitten on.
Itseasiassa ns. rotukoiratkin ovat alkujaan sekarotuisia.
Aina pitää miettiä tarkkaan onko koiran tiedetyt ominaisuudet ja esim. koko sitä minkä kanssa pärjätään. Ihan liian paljon näkee koiria ihmisillä joiden ei koskaan olisi pitänyt sellaista laittaa.
Lemmikin hankinta pitää aina miettiä hyvin.
...mutta minä en pidä siitä että yleensä
heitteille jätetyt ja "eläinten turvakodissa"
on aina melkeimpä sekarotuisia. Minun puolesta
saa tehdä 1-2 pentuetta sekarotuisellaan jos
on varma että ne KAIKKI saa hyvän kodin ja
että se koti pitää sen koiran koko koiran eliniän! :D
Totta puhut, kun pentuja tulee haluttiin niitä tai ei on vastuu kannettava, ja totta on että niitä sekarotuisia tulee useammin suunnittelematta eikä sekoitukset aina välttämättä ole toimivia. Jos kunnollisia koteja ei löydy, voi ratkaisu olla myös piikille vienti. Ja kirjoitan tämän ehdottomasti eläinrakkaana ihmisenä. On parempi että koira lopetetaan kuin että se päätyy pahoinpitelyn tai heitteille jätön kohteeksi.
Virosta tuntuu tulevan koirapakolaisia suomeen kovasti ja onhan se ok jos hyvän kodin löytävät, lemmikkipalstan apula sivuilla näyttää olevan ikävä kyllä aika paljon kiertoon lähdössä juuri näitä "pelastettuja" koiria. Vaikka kuinka eläin rakas haluaisi olla ja tehdä hyvän teon, on otettava järki käteen, voinko minä todella tarjota tälle eläimelle kodin joka pysyy ja jossa se on tyytyväinen elämäänsä. Ja jos siihen ei pystykkään ja se koira tuli laitettua, pitää olla selkärankaa myös tehdä kenties se lopetuspäätös. Minusta on järkyttävää kun haetaan esim. yli kymmenen vuotiaalle koiralle uutta "eläkekotia", kyllä siinä on rakkaus kaukana ja raukkamaisuus puhuu.