Minulle läheisen ihmisen alkon käyttö on riistäytynyt käsistä.Nykyään pullo vie miestä, eikä toisin päin.Vaikka seur.päivä olisi työpäivä, se ei estä juomasta.Ennen joi pe ja la.Nykyään menee usein pe,la,su ja vielä viikollakin yhtenä tai kahtena iltana.Syy löytyy aina:eilen selitys oli, että mitäs nukuit niin myöhään, etkä herättyäsi sanonut minulle mitään, joten joi sitten kännit.Ei tule kotiin silloin kuin lupaa.Ei kuulema jaksa katsoa näin hullua puolisoa.Joka vkonloppu vannoo muuttuvansa, olen kyllä tajunnut, ettei ikinä muutu.Miksi alkoholi-ongelman omaava ihminen syyllistää juomisestaan läheistään, joka joskus oli se maailman rakkain ihminen???Nykyään nähtävästi vain syy juoda?
minkä vuoksi?
syyllinenkö?
5513
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
sen lähelläolevan niskaan kaadetaan kaikki kun se läheinen sattuu olemaan siinä kuuloetäisyyden päässä ja alkoholisti on oikein huippuyksilö keksimään syitä juomiselleen.
Minä rupesin hakemaan omaa asuntoa itselleni kun mieheni ja minun suhde alkoholiin ja kaljoihin oli aivan erilainen ja yhteistä lankaa ei tuntunut löytyvän.
Kaljahuurut löivät näkymättömän kiilan välillemme ja ero oli luonnollinen. Minä eikä kukaan muukaan pysty taistelemaan alkoholia vastaan mikäli toinen haluaa sitä juoda.
Alkoholisti on mestari keksimään syitä juomiselleen.Helpointa on syyllistää se läheisin ihminen joka yleensä on puoliso.Syy tähän on yksinkertainen.Alkoholisti ei voi eikä halua myötää itselleen riippuvuuttaan vaan syitä juomiseen täytyy keksiä.valitettavasti syntipukiksi joutuvat aina ne joilla asian kanssa ei ole mitään tekemistä.
Alkoholisopituminen on helppoa.Helpompaa kuin kuvitellaan.Jos joku kuvittelee olevansa sen ulottumattomissa niin väärässä olet.Usein juopottelu alkaa jonkun kriisin kohdatessa elämässä.Vaikeaa elämäntilannetta tai kokemusta lohdutetaan juomalla.Tilanteen rauettua henkilö huomaakin että on jäänyt koukkuun juomiseen jonka jälkeen täytyy alkaa keksimään syitä juomiselle.No sehän on nyky-yhteiskunnassa helppoa.On stressiä,työkiireitä,pettymyksiä yms yms
Juoppojen syyllistäminen ei auta mitään.Myöskään muut auttamisyritykset ovat turhia sillä niin kauan kun alkoholisti itse ei tajua sairauttaan hän on myös kaiken avun ulottumattomissa.Yleensä tämän tajuamiseen tarvitaan se että henkilö käy aivan "pohjalla"tai sotkee muuten asiansa niin täydellisesti että mitkään selitykset eivät enää auta.Jotkut ihmiset eivät tajua asiaa koskaan.
Joten suosittelen että pistät ukkosi selkä seinää vasten ja jos hän ei tajua asiaa niin lähde kävelemään.Sillä usein kuvioon tulee jossain vaiheessa mukaan myös pahoinpitely yms
Sinun on ukolle tehtävä selväksi, että moinen peli ei vetele pitkässä juoksussa. Vaikka mies olenkin, sanoisin sijassasi, että alahan valitsemaan; kumman pidät, vaimon vai pullon? Ukko on saatava heräämään. Sinun ei ole syytä katsoa sitä pelleilyä vuosia tai loppuelämää, siinä menee Sinunkin elämä piloille. Laita lukemaan läpi www.paihdelinkki.fi
Alkoholinkäyttäjä ymmärtää ongelmansa muttei tiedosta sitä ja etsii syntipukin, sinut. Hän vetää sinut tasolleen jotta voi katsoa taas peiliin. Mutta totuudelle hän ei voi mitään ja siksi hän taas tarttuu pulloon turruttaakseen orastavat tietoisuuden tuhoamalla ne kehittyvät hermosolut jotka käsittelevät ongelmaa.
Tällä tavoin alkoholia käyttävä kerää tekosyitä tekosyiden päälle ja kääntää aina kelkkaansa kohti sitä minkä avulla hän pääsee eroon tiedostavuudesta (ja itsetunnon luhistavasta heikkoudestaan). Tämä sama ilmiö toistaa itseään myös "harkitummassa" alkoholinkäytössä - esim. viikonloppuryyppäämisessä.
Huonon itsetunnon omaava mies siis etsii pakotietä joka ei loukkaa hänen egoaan (koska ei kestä nähdä itseään syypäänä ja kantaa vastuuta). Pullo pelastaa koska se tuhoaa tiedostavuuden, sumentaa peilin ja antaa taas tekosyille vallan. Viinan voimalla hän tekee sinusta syyllisen - omassa havaintomaailmassaan.
Tämä kaikki on mahdollista alkoholin hermosoluja tuhoavan vaikutuksen ansiosta. Ajattelukyky tuhotaan koska ajattelukyky syyllistää itsen, juomisesta tulee rutiini - tapa paeta - ongelmalta joka johtuu juuri juomisesta.
ja olen pahoillani hyvät "kohtuukäyttäjät" - useimmat teistä toistavat tätä kaavaa joskin hiukan vähemmän tuhoisassa muodossa. Alkoholilla korvataan elämää ja kokemuksia jotka voisi nauttia selvinpäin ja ongelmia ratkoen, kehittäen itseään ja ihmissuhteitaan terveeseen suuntaan täydellä tiedostavuudella ilman että omaa kykyä vahingoitetaan jotta tekosyyt saavat vallan.
Hyvä "Syyllinen". Ainoa virheesi on se että säälit häntä. Sinä olet arvokas ja ansaitset parempaa kuin mitä saat, sääliä voi myös itseään ja säälistä voi antaa toiselle kovan opetuksen - sääli miestäsi hiukan enemmän; sääli häntä niin paljon että huomaat että hänen itsetuhoinen reittinsä on katkaistava vaikka se tarkoittasi että sinun on lähdettävä. Jonkin tarvitsee muuttua - uskon että haluat alkoholittoman perheen ja onnellisen parisuhteen jossa mies rakastaa sinua. Siksi valinnaksi on laitettava joko sinä tai pullo. Koska miehesi käyttää niin paljon alkoholia kannattaa sinun lähteä heti - humalaisen kanssa ei voi neuvotella (Juuri siksi että humala tuhoaa tiedostavuuden). Vasta menetyksen/pelon kautta voi saavuttaa tilan jossa alkoholisti kohtaa ongelman ja sen ratkaisun vaatimukset oikeasti ja tosissaan. Eli pakkaa kamasi, lähde ja kirjoita kirje vaikka viikon päässä jossa kerrot ehtosi parisuhteen jatkumiselle. Mies on muutamassa viikossa kypsää tavaraa ilman sinua ja joutuu arvioimaan asiat uusiksi. ÄLÄ ole yhteydessä häneen tänä aikana, tarjoa vain kommunikaatiokanava vaikka kirjeen tai käynnykkänumeron muodossa.
Jep, se on pelottavaa. Mutta tämän avulla saat joko miehesi takaisin tai tietoosi tärkeän asian: Hän rakastaa enemmän pulloa kuin sinua ja hyvinvointiasi.
Terveisin:
Vaimonsa ja lapsensa pahoinpidellyt, armon saanut, nykyisin raivoraitis mies.
olen nähnyt kaiken läheltä enkä saanut toista uskomaan että alkoholi vie viisaanki saati tyhmän joka ei osaa lopettaa ei ole muuta keinoa kuin kärsi sivussa jätä tai ohjaa hoitoon