Tekaistu masennus ja uupumus

Anonyymi-ap

Eräs työkaveri ollut jo vuosia yhtäjaksoisella sairaslomalla masennuksen ja työuupumuksen takia. Parhaillaankin hehkuttaa somessa miten on tänä kesänä matkustellut enemmän kuin koskaan, käynyt festareilla ja kaikkea mahtavaa on vielä edessä. Ja tällainen ihminenkö on masentunut ja uupunut että on täysin työkyvytön? En kritisoi lääkäreitä mutta kyllä tuo on täysin tekaistua ja ihminen haluaa vain olla vapaalla pois töiden kurimuksesta. Kukapa ei... Mutta jos on oikea masennus, uupumus tai ahdistus niin ei siinä pitäisi olla virtaa matkustella ympäriinsä ja juhlia festareilla. Silloin kaikki energia menee toipumiseen ja selviytymiseen sängyn pohjalta ylös.

Kokemuksia?

102

453

    Vastaukset 102

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      No mene sanoo pomolle

    • Anonyymi00002

      Ei yhtäjaksoisella sairaslomalla voi olla kun 300 päivää.
      Sehän pitäs olla jo kuntoutustuella määräaikaisella eläkkeellä.

      • Anonyymi00007

        Eikö se kuntoutustukikin ole periaatteessa sairauslomaa, mutta korvaus vain tulee eri kautta. Mutta vaatii lääkärin toteaman työkyvyttömyyden ja lääkärintodistuksen sairaudesta kuten ns. tavallisessa saikussa


      • Anonyymi00008
        Anonyymi00007 kirjoitti:

        Eikö se kuntoutustukikin ole periaatteessa sairauslomaa, mutta korvaus vain tulee eri kautta. Mutta vaatii lääkärin toteaman työkyvyttömyyden ja lääkärintodistuksen sairaudesta kuten ns. tavallisessa saikussa

        Ei mulla ainakaan ollut kuntoutustuella ollessa yhtenäistä lomaa
        Piti osallistua ainakin osa viikkoa kuntouttavaan työtoimintaan että se kela myönsi kuntoutustuen.


    • Anonyymi00003

      Joku vakuutusyhtiö voisi laittaa sellaisen seuraajan/vakoojan sen perään katsomaan, onko työkykyinen vai ei. Sellaisiahan ne on kuulemma käyttänyt. Onko lienee kuinka yleistä, vai harvinaista ?

      • Anonyymi00005

        Ainaki niitten perään on laitettu jotka on tehnyt pimeetä työtä mistä on saanut palkkaa.


    • Anonyymi00004

      En puhu kenestäkään henkilökohtaisesti, mutta jokainen meistä tarvitsee onnistumisen kokemuksia ja merkityksellisyyden tunnetta.

      Helpoin tapa saada niitä on yleensä työ. Se ei ole ainoa tapa, eikä se ole myöskään pommin varma tapa saada niitä. Työuupumuksessa voidaan silkan työn määrän lisäksi myös miettiä, että onko työ enää merkityksellistä tai saako siitä niitä onnistumisen kokemuksia.

      Silloin tietysti pitää miettiä, että hakeutuuko samaan työhön muualle pienemmällä työtaakalla, tai vaihtaako kokonaan alaa.

      Mutta sitten tulee se twisti. Moni ihminen palkitsee itseään postiivisilla kokemuksilla. Matkoilla festareilla jne jne, mistä nyt kukin kiksinsä saa. Mutta jotta se olisi onnistumisen kokemus se pitää ansaita. (Myös rikkaat ihmiset pystyvät masentumaan, vaikka he voivat matkustella jatkuvasti.)

      Ja kuten joku jo tuolla mainitsikin, niin saikuttamisessa tulee tiettyjä teknisiä rajoja vastaan, eikä ns. sairaan ihmisen tulotaso yllä koskaan työssäkäyvän vastineen tasolle. Silloin joutuu karsimaan jostain. Voi olla että hetken menee lujaa kalliiden kokemusten kanssa, mutta yleensä karman laki saa oman osuutensa.

      Uskon, että kyse on enempi siitä, että ihmisellä on tarve näyttää ulospäin siloiteltua pintaa, vaikka todellisuus on jotain aivan muuta, enkä siksi olisi hirveän kateellinen heille.

      • Anonyymi00006

        Yleensähän ihmiset näyttävät, haluavat näyttää, ulospäin pärjäävänsä hyvin, vaikka eivät pärjäisikään.


    • Anonyymi00009

      Jos henkilö on ollut vuosia pois töistä ja saanut esim työkyvyttömyyseläkkeen,niin hän saa tehdä eläkkeellä mitä haluaa. Ja sairauspäivärahaa voi saada 300 päivää.

      • Anonyymi00011

        Työkyvyttömyyseläkkeellä saa tehdä asioita. Ihmisen työkyky vain on alentunut työntekoon. Jos hermosto joskus loppuunpalaa pahasti siitä ei välttämättä koskaan toivu entiselleen eikä kuuppa toimi entisellä tavalla. Eikä kaikki sano oikeasti mistä on kyse oikeasti.


      • Anonyymi00012

        Saa tehä kun ei vaan palkka työtä innostu tekeen edes rajoitettua määrää jatkuvasti säännöllisesti.Kela voi muuttaa sen työkyvyttömyyseläkkeen sitte määräaikaiseksi kuntoutustueksi.


      • Anonyymi00013
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Työkyvyttömyyseläkkeellä saa tehdä asioita. Ihmisen työkyky vain on alentunut työntekoon. Jos hermosto joskus loppuunpalaa pahasti siitä ei välttämättä koskaan toivu entiselleen eikä kuuppa toimi entisellä tavalla. Eikä kaikki sano oikeasti mistä on kyse oikeasti.

        Itse työkyvyttömyyseläkkeellä vaikka voin nykyään hyvin. Minulla on haasteita työelämässä mm oppimisvaikeuksien takia, joten pitäisi olla työ jossa voi sanoa pomolle etten osaa tehdä jotain työtehtävää.


      • Anonyymi00014
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Itse työkyvyttömyyseläkkeellä vaikka voin nykyään hyvin. Minulla on haasteita työelämässä mm oppimisvaikeuksien takia, joten pitäisi olla työ jossa voi sanoa pomolle etten osaa tehdä jotain työtehtävää.

        Vapaaehtoistyö on hyvä vaihtoehto, jos ei pysty palkallista työtä tekemään.
        Siinä saa ainakin tekemistä päiviinsä, saa olla sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa, ei tarvitse jäädä kotiin makaamaan.


      • Anonyymi00016
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Itse työkyvyttömyyseläkkeellä vaikka voin nykyään hyvin. Minulla on haasteita työelämässä mm oppimisvaikeuksien takia, joten pitäisi olla työ jossa voi sanoa pomolle etten osaa tehdä jotain työtehtävää.

        Kyllä ne kyselee osaamista jo työhaastattelussa.
        Jos työhaastattelussa jo käy ilmi että ei osaa kaikkia tehtäviä mitä tulee tehdä ei ne edes palkkaa semmosta.


      • Anonyymi00017
        Anonyymi00016 kirjoitti:

        Kyllä ne kyselee osaamista jo työhaastattelussa.
        Jos työhaastattelussa jo käy ilmi että ei osaa kaikkia tehtäviä mitä tulee tehdä ei ne edes palkkaa semmosta.

        90-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa tuli vielä postissa työhönosoituksia joista ei voinut kieltäytyä ilman pätevää syytä. Jos kieltäytyi niin tuli karenssi. Mulla ei ollu työhaastattelua vaan minulle osoitettiin työ ammttitutkinnon mukaan


      • Anonyymi00018
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Vapaaehtoistyö on hyvä vaihtoehto, jos ei pysty palkallista työtä tekemään.
        Siinä saa ainakin tekemistä päiviinsä, saa olla sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa, ei tarvitse jäädä kotiin makaamaan.

        Olenklo sanonut ettei arjessa ole puuhaa ja tekemistä. Kaikki työkyvyttömyyseläkkeellä eivät makaa kotona sohvalla tai sängyssä. Minulla on ystäviä ja ihmisiä elämässä joita tapaan ja joiden kanssa pidän yhteyttä ja harrastan liikuntaa . Tässä taas huomaa miten yleistetään työkyvyttömyyseläkeläiset. Olen nähtävästi sitten harvoja jotka ei makaa kotona neljän seinän sisällä.


      • Anonyymi00019
        Anonyymi00016 kirjoitti:

        Kyllä ne kyselee osaamista jo työhaastattelussa.
        Jos työhaastattelussa jo käy ilmi että ei osaa kaikkia tehtäviä mitä tulee tehdä ei ne edes palkkaa semmosta.

        Menee vähän asian ohi, mutta osaaminen ja into on kaksi eri asiaa.

        Ihminen joka on innostunut työstään, hankkii kyllä sen työssä tarvittavan substanssi osaamisen, mutta ihminen jota ei nappaa, niin ei tee töitään kunnolla, vaikka olisi mitkä paperit taskussa.


      • Anonyymi00020
        Anonyymi00019 kirjoitti:

        Menee vähän asian ohi, mutta osaaminen ja into on kaksi eri asiaa.

        Ihminen joka on innostunut työstään, hankkii kyllä sen työssä tarvittavan substanssi osaamisen, mutta ihminen jota ei nappaa, niin ei tee töitään kunnolla, vaikka olisi mitkä paperit taskussa.

        Tuleeko enää postissa työhönosoituksia joista ei voi kieltäytyä ilman pätevää syytä?


      • Anonyymi00021
        Anonyymi00016 kirjoitti:

        Kyllä ne kyselee osaamista jo työhaastattelussa.
        Jos työhaastattelussa jo käy ilmi että ei osaa kaikkia tehtäviä mitä tulee tehdä ei ne edes palkkaa semmosta.

        Tässä miten asiat oli 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa

        Työhönosoitus: Työvoimatoimisto saattoi määrätä tietyn työpaikan, jota sinun oli määrä hakea tiettyyn määräaikaan mennessä.

        Seuraamukset: Kieltäytyminen tai laiminlyönti johti yleensä 45 päivän korvauksettomaan määräaikaan, jonka ajalta ei maksettu työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea.


      • Anonyymi00023
        Anonyymi00019 kirjoitti:

        Menee vähän asian ohi, mutta osaaminen ja into on kaksi eri asiaa.

        Ihminen joka on innostunut työstään, hankkii kyllä sen työssä tarvittavan substanssi osaamisen, mutta ihminen jota ei nappaa, niin ei tee töitään kunnolla, vaikka olisi mitkä paperit taskussa.

        No ei kyllä kaikki opi kaikkia tehtäviä vaikka kuin haluaisi sen oppia.


      • Anonyymi00024
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        Saa tehä kun ei vaan palkka työtä innostu tekeen edes rajoitettua määrää jatkuvasti säännöllisesti.Kela voi muuttaa sen työkyvyttömyyseläkkeen sitte määräaikaiseksi kuntoutustueksi.

        Ei Kela muuta yleensä pysyvää tk-eläkettä takaisin kuntoutustueksi. Ehkä vain tarkastetaan työkyvyttömyyden aste esim osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeeksi.


      • Anonyymi00029
        Anonyymi00024 kirjoitti:

        Ei Kela muuta yleensä pysyvää tk-eläkettä takaisin kuntoutustueksi. Ehkä vain tarkastetaan työkyvyttömyyden aste esim osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeeksi.

        Lähes tulkoon yks ja sama.


      • Anonyymi00041
        Anonyymi00019 kirjoitti:

        Menee vähän asian ohi, mutta osaaminen ja into on kaksi eri asiaa.

        Ihminen joka on innostunut työstään, hankkii kyllä sen työssä tarvittavan substanssi osaamisen, mutta ihminen jota ei nappaa, niin ei tee töitään kunnolla, vaikka olisi mitkä paperit taskussa.

        Sä et nyt taida edes tietää mitä on oppimisvaikeudet. Kyse ei ole motivaatiosta. Jos kyse on motivaatosta niin miksi ihminen on hankkinut työn ja tuskan kautta useamman tutkinnon jos kyse on motivaatiosta. Opiskelu kiinnostaa mutta sen jälkeinne työelämä ei. Miksi sitten opiskelee jos ei ole ole halua edes työelämään. Eikö silloin se opiskelu ole turhaa jos on jo päättänyt ettei hae töitä valmistumisen jälkeen


      • Anonyymi00042
        Anonyymi00041 kirjoitti:

        Sä et nyt taida edes tietää mitä on oppimisvaikeudet. Kyse ei ole motivaatiosta. Jos kyse on motivaatosta niin miksi ihminen on hankkinut työn ja tuskan kautta useamman tutkinnon jos kyse on motivaatiosta. Opiskelu kiinnostaa mutta sen jälkeinne työelämä ei. Miksi sitten opiskelee jos ei ole ole halua edes työelämään. Eikö silloin se opiskelu ole turhaa jos on jo päättänyt ettei hae töitä valmistumisen jälkeen

        Kuvittelen, että tiedän ihan kohtalaisen hyvin oppimisvaikeudet, koska niistä huolimatta olen pyöräyttänyt kolme firmaa.

        Mutta sellainen etu minulla on ollut, etten ole koskaan kuvitellutkaan olevani sellainen superhessu, että pystyisin tekemään kaiken yksin. En silloin kun olen ollut työntekijänä, enkä silloin kun toimin työnantajana.

        Ihmisillä on myös eri motivaatioita. On ihmisiä joilla on motivaatiota vain opiskella, mutta ei tehdä työtä, tai toisin päin. Ihan kuin provosoivasti voisi sanoa, että on olemassa ihmisiä joilla on motivaatiota valittaa, mutta ei parantua.

        Mutta vattuilu sikseen.

        Kun motivaatiosta (ja lahjakkuuksista) puhutaan, niin siellä on yhtä monta syytä, mitä on ihmistäkin. Suurin osa näistä syistä on ihan luonnollisia, enkä urani aikana ole tavannut kuin kaksi selkää työstä kieltäytyjää, vaikka tunnen useita satoja MT-kuntoutujia.

        Tietysti on sitten olemassa se ihmisryhmä joita voisi kuvailla osatyökykyisiksi. Ongelma tulee siinä vaiheessa jos he tarvitsevat toisen työntekijän siihen ohjaamaan, ja opastamaan. Eli yhden ihmisen työstä pitäisi maksaa kaksi palkaa. Markkinataloudessa se ei tietenkään onnistu, vaan siihen pitäisi saada jotain valtion tukea. (valtiolta joka on persaukinen.)

        Mutta sielläkin sanoisin, että motivaatio on avainasemassa. Omasta mielestäni siinä on vähän sellainen muna vai kana ongelma. Tietenkään ihmiselle jolla ei ole motivaatiota, niin ei pysty tarjoamaan kovinkaan vastuullista tehtävää. Jo jos tehtävä on hälläväliä, niin aika harva sitten pystyy kehittämään sitä motia.

        Tietysti on olemassa poikkeuksia, jotka tällaisesta alhosta pääsee eteenpäin, mutta helppoa se ei ole.

        Ps. Ja kun nyt mainitsin vastuun, niin työnantajana minä maksan palkkaa siitä, minkä vastuun työntekijä ottaa.


      • Anonyymi00044
        Anonyymi00018 kirjoitti:

        Olenklo sanonut ettei arjessa ole puuhaa ja tekemistä. Kaikki työkyvyttömyyseläkkeellä eivät makaa kotona sohvalla tai sängyssä. Minulla on ystäviä ja ihmisiä elämässä joita tapaan ja joiden kanssa pidän yhteyttä ja harrastan liikuntaa . Tässä taas huomaa miten yleistetään työkyvyttömyyseläkeläiset. Olen nähtävästi sitten harvoja jotka ei makaa kotona neljän seinän sisällä.

        Ja väitinköhän minä, että juuri sinä olisit sanonut, ettei arjessa ole puuhaa ?
        Älä ota itseesi kommentteja, joita ei ole tarkoitettu kenellekään henkilökohtaisesti.


      • Anonyymi00045
        Anonyymi00042 kirjoitti:

        Kuvittelen, että tiedän ihan kohtalaisen hyvin oppimisvaikeudet, koska niistä huolimatta olen pyöräyttänyt kolme firmaa.

        Mutta sellainen etu minulla on ollut, etten ole koskaan kuvitellutkaan olevani sellainen superhessu, että pystyisin tekemään kaiken yksin. En silloin kun olen ollut työntekijänä, enkä silloin kun toimin työnantajana.

        Ihmisillä on myös eri motivaatioita. On ihmisiä joilla on motivaatiota vain opiskella, mutta ei tehdä työtä, tai toisin päin. Ihan kuin provosoivasti voisi sanoa, että on olemassa ihmisiä joilla on motivaatiota valittaa, mutta ei parantua.

        Mutta vattuilu sikseen.

        Kun motivaatiosta (ja lahjakkuuksista) puhutaan, niin siellä on yhtä monta syytä, mitä on ihmistäkin. Suurin osa näistä syistä on ihan luonnollisia, enkä urani aikana ole tavannut kuin kaksi selkää työstä kieltäytyjää, vaikka tunnen useita satoja MT-kuntoutujia.

        Tietysti on sitten olemassa se ihmisryhmä joita voisi kuvailla osatyökykyisiksi. Ongelma tulee siinä vaiheessa jos he tarvitsevat toisen työntekijän siihen ohjaamaan, ja opastamaan. Eli yhden ihmisen työstä pitäisi maksaa kaksi palkaa. Markkinataloudessa se ei tietenkään onnistu, vaan siihen pitäisi saada jotain valtion tukea. (valtiolta joka on persaukinen.)

        Mutta sielläkin sanoisin, että motivaatio on avainasemassa. Omasta mielestäni siinä on vähän sellainen muna vai kana ongelma. Tietenkään ihmiselle jolla ei ole motivaatiota, niin ei pysty tarjoamaan kovinkaan vastuullista tehtävää. Jo jos tehtävä on hälläväliä, niin aika harva sitten pystyy kehittämään sitä motia.

        Tietysti on olemassa poikkeuksia, jotka tällaisesta alhosta pääsee eteenpäin, mutta helppoa se ei ole.

        Ps. Ja kun nyt mainitsin vastuun, niin työnantajana minä maksan palkkaa siitä, minkä vastuun työntekijä ottaa.

        Ei ole helppoa, mutta on mahdollista.


      • Anonyymi00049
        Anonyymi00044 kirjoitti:

        Ja väitinköhän minä, että juuri sinä olisit sanonut, ettei arjessa ole puuhaa ?
        Älä ota itseesi kommentteja, joita ei ole tarkoitettu kenellekään henkilökohtaisesti.

        Älä sitten kommentoi mun kommettiin jos se ei ole tarkoitettu mulle.Miksi et kommentoi tuonne alas jos ei ole tarkotus vastata mulle.


      • Anonyymi00050
        Anonyymi00042 kirjoitti:

        Kuvittelen, että tiedän ihan kohtalaisen hyvin oppimisvaikeudet, koska niistä huolimatta olen pyöräyttänyt kolme firmaa.

        Mutta sellainen etu minulla on ollut, etten ole koskaan kuvitellutkaan olevani sellainen superhessu, että pystyisin tekemään kaiken yksin. En silloin kun olen ollut työntekijänä, enkä silloin kun toimin työnantajana.

        Ihmisillä on myös eri motivaatioita. On ihmisiä joilla on motivaatiota vain opiskella, mutta ei tehdä työtä, tai toisin päin. Ihan kuin provosoivasti voisi sanoa, että on olemassa ihmisiä joilla on motivaatiota valittaa, mutta ei parantua.

        Mutta vattuilu sikseen.

        Kun motivaatiosta (ja lahjakkuuksista) puhutaan, niin siellä on yhtä monta syytä, mitä on ihmistäkin. Suurin osa näistä syistä on ihan luonnollisia, enkä urani aikana ole tavannut kuin kaksi selkää työstä kieltäytyjää, vaikka tunnen useita satoja MT-kuntoutujia.

        Tietysti on sitten olemassa se ihmisryhmä joita voisi kuvailla osatyökykyisiksi. Ongelma tulee siinä vaiheessa jos he tarvitsevat toisen työntekijän siihen ohjaamaan, ja opastamaan. Eli yhden ihmisen työstä pitäisi maksaa kaksi palkaa. Markkinataloudessa se ei tietenkään onnistu, vaan siihen pitäisi saada jotain valtion tukea. (valtiolta joka on persaukinen.)

        Mutta sielläkin sanoisin, että motivaatio on avainasemassa. Omasta mielestäni siinä on vähän sellainen muna vai kana ongelma. Tietenkään ihmiselle jolla ei ole motivaatiota, niin ei pysty tarjoamaan kovinkaan vastuullista tehtävää. Jo jos tehtävä on hälläväliä, niin aika harva sitten pystyy kehittämään sitä motia.

        Tietysti on olemassa poikkeuksia, jotka tällaisesta alhosta pääsee eteenpäin, mutta helppoa se ei ole.

        Ps. Ja kun nyt mainitsin vastuun, niin työnantajana minä maksan palkkaa siitä, minkä vastuun työntekijä ottaa.

        Se on hienoa että olet pystynyt pyöräyttää kolme firmaa oppimisvaiukeuksista huolimatta. Saako kysyä millasia oppimisvaikeuksia sinulla on ja miten ne näkyy työssäsi ja vapaa-ajalla ja miten ne vaikuttavat elämässäsi?


      • Anonyymi00060
        Anonyymi00050 kirjoitti:

        Se on hienoa että olet pystynyt pyöräyttää kolme firmaa oppimisvaiukeuksista huolimatta. Saako kysyä millasia oppimisvaikeuksia sinulla on ja miten ne näkyy työssäsi ja vapaa-ajalla ja miten ne vaikuttavat elämässäsi?

        Mitenkähän tämän kertoisi järkevästi.

        Minä olen sitä ikäluokkaa, että koulussa piti opetella kaikkea hauki on kala tyylistä nippelitietoa ja se kaikki tieto piti toistaa kokeissa kaunokirjoituksella. Jos se ei sujunut, niin ei sujunut koulukaan, mikä oli osaltaan syynä vaikeaan masennukseen. Ei ainoa syy, mutta kuitenkin.

        Useampi vuosi siinä meni, sopivan alan ja sen löytämiseen, että minulla onkin jotain lahjakkuuksia.

        Tekisi mieli sanoa, että nykyisin oppimisvaikeus ei juurikaan vaikuta elämää. Se ei ole sana tarkasti totta. Samoja vaikeuksia elämässä on edelleen, mutta niiden kanssa on oppinut elämään ja joitain asioita on opittu “vaikka väkisin” ja osaan taas on keksitty hyviä kiertoteitä.

        Esimerkiksi oppimisen saralta on tullut opiskeltua sitä, että olenkin enemmän auditiivinen oppija, kun silloinen koulumaailma perustui paljolti kirjoittamiseen. Samoin olen elämäni aikana kouluttautunut yksittäisiin täsmällisiin asioihin, mitä olen juuri sillä hetkellä työssäni tarvinnut. Silloin on sitä motia ollut eri tavalla, (enkä usko olevani ainoa, kun motivaatiosta puhutaan) ja käytännön työ ja tehtävät ovat sitä oppimista tukeneet.

        Kuriositeettina mainittakoon tähän väliin tietotekniikka. Itselläni on ollut siihen jonkinasteinen viha- rakkaussuhde. Erityisesti luki- ja kirjoitusvaikeudet ovat ajaneet minut jo nuorena tietotekniikan pariin. Sama maailma perustui kuitenkin siihen aikaan hyvin pitkälti koodaamiseen, joka taas oli kirjaimellisesti pilkunviilausta. Kaikesta huolimatta siitä tuli aikojen saatossa yksi vahvuuksistani ei siksi, että että osaisin edelleenkään viilata pilkkuja, vaan siksi että tietotekniikka on kehittynyt valtavasti niiden pilkkujen ulkopuolelle.

        On myös ollut ilo kokea, että näistä yksittäisistä opinnoista on voinut kasata kokonaisuuksia, ja ne kaikki ovat tavalla tai toisella osa sitä skilsettiä millä pärjään. Mikään oppi tai opinto ei ole mennyt haaskuuseen, vaikka ne ovat olleet näennäisesti hyvinkin eri aloilta.

        Mutta kuten sanoin ehkä se tärkein oppi oli se, että ei itse tarvitse osata kaikkea nippelitietoa, eikä yrittää mikromanageroida jokaista juttua. Olennaisempaa on ollut muodostaa jonkinlainen kokonaisuus asioista, päätöksentekoa varten. En siis edelleenkään nauti trivial pursuitin pelaamisesta, tai smart kympistä, vaikka nautin “työstäni” jossa pyörittelen tietyillä mittareilla mitattuna isoja asioita.

        Eli niin henkilökohtaisessa, kuin työelämässä valta ja vastuu kulkee käsikädessä. Vastuun ottamiseen kuuluu myös se että kykenee olemaan väärässä, juuri niistä virheistä pystyy oppimaan parhaiten, vaikka se muuten onkin katkeraa kalkkia nieltäväksi.


      • Anonyymi00061
        Anonyymi00060 kirjoitti:

        Mitenkähän tämän kertoisi järkevästi.

        Minä olen sitä ikäluokkaa, että koulussa piti opetella kaikkea hauki on kala tyylistä nippelitietoa ja se kaikki tieto piti toistaa kokeissa kaunokirjoituksella. Jos se ei sujunut, niin ei sujunut koulukaan, mikä oli osaltaan syynä vaikeaan masennukseen. Ei ainoa syy, mutta kuitenkin.

        Useampi vuosi siinä meni, sopivan alan ja sen löytämiseen, että minulla onkin jotain lahjakkuuksia.

        Tekisi mieli sanoa, että nykyisin oppimisvaikeus ei juurikaan vaikuta elämää. Se ei ole sana tarkasti totta. Samoja vaikeuksia elämässä on edelleen, mutta niiden kanssa on oppinut elämään ja joitain asioita on opittu “vaikka väkisin” ja osaan taas on keksitty hyviä kiertoteitä.

        Esimerkiksi oppimisen saralta on tullut opiskeltua sitä, että olenkin enemmän auditiivinen oppija, kun silloinen koulumaailma perustui paljolti kirjoittamiseen. Samoin olen elämäni aikana kouluttautunut yksittäisiin täsmällisiin asioihin, mitä olen juuri sillä hetkellä työssäni tarvinnut. Silloin on sitä motia ollut eri tavalla, (enkä usko olevani ainoa, kun motivaatiosta puhutaan) ja käytännön työ ja tehtävät ovat sitä oppimista tukeneet.

        Kuriositeettina mainittakoon tähän väliin tietotekniikka. Itselläni on ollut siihen jonkinasteinen viha- rakkaussuhde. Erityisesti luki- ja kirjoitusvaikeudet ovat ajaneet minut jo nuorena tietotekniikan pariin. Sama maailma perustui kuitenkin siihen aikaan hyvin pitkälti koodaamiseen, joka taas oli kirjaimellisesti pilkunviilausta. Kaikesta huolimatta siitä tuli aikojen saatossa yksi vahvuuksistani ei siksi, että että osaisin edelleenkään viilata pilkkuja, vaan siksi että tietotekniikka on kehittynyt valtavasti niiden pilkkujen ulkopuolelle.

        On myös ollut ilo kokea, että näistä yksittäisistä opinnoista on voinut kasata kokonaisuuksia, ja ne kaikki ovat tavalla tai toisella osa sitä skilsettiä millä pärjään. Mikään oppi tai opinto ei ole mennyt haaskuuseen, vaikka ne ovat olleet näennäisesti hyvinkin eri aloilta.

        Mutta kuten sanoin ehkä se tärkein oppi oli se, että ei itse tarvitse osata kaikkea nippelitietoa, eikä yrittää mikromanageroida jokaista juttua. Olennaisempaa on ollut muodostaa jonkinlainen kokonaisuus asioista, päätöksentekoa varten. En siis edelleenkään nauti trivial pursuitin pelaamisesta, tai smart kympistä, vaikka nautin “työstäni” jossa pyörittelen tietyillä mittareilla mitattuna isoja asioita.

        Eli niin henkilökohtaisessa, kuin työelämässä valta ja vastuu kulkee käsikädessä. Vastuun ottamiseen kuuluu myös se että kykenee olemaan väärässä, juuri niistä virheistä pystyy oppimaan parhaiten, vaikka se muuten onkin katkeraa kalkkia nieltäväksi.

        Se ettei sulla oppimisvaikeudet näy elämässä ei tarkoita ettei muilla voisi näkyä. Sinulla ei ole esim hahmottamisvaikeuksia ja motorosia vaikeksia ?


      • Anonyymi00062
        Anonyymi00061 kirjoitti:

        Se ettei sulla oppimisvaikeudet näy elämässä ei tarkoita ettei muilla voisi näkyä. Sinulla ei ole esim hahmottamisvaikeuksia ja motorosia vaikeksia ?

        Eiköhän se ole itsestään selvyys, että eri ihmisillä oppimisvaikeudet näkyy eri tavoilla. Se olennainen pointti on tässä, että en olisi päässyt elämässäni eteenpäin, jos olisin jäänyt miettimään että oma oppimisvaikeuteni on pahempi kuin jonkun toisen, koska lapsuuden kokemukset on mitä on.

        Uskallan väittää, että se on universaali totuus. Kukaan ei pärjää paremmin sillä, että vertailee elämän vaikeuksia, ja suoraan sanottuna uhriutuu. (tarkoitan tässä nyt uhriutumista käsitteenä, enkä henkilökohtaisena ominaisuutena.)

        Kyllä minulla on motoorisia vaikeuksia, mutta joillakin muilla hahmottamisen alueilla taas vahvuuksia.

        Erityisesti oppimisvaikeuksieni tutkiminen ajoittuu sinne kaukaiseen lapsuuteeni, milloin sekä tutkimukset, diagnostiikka, ja erityhisesti hoito oli ihan jotain muuta kuin nykyisin eikä niitä voi suoraan verrata nykypäivään.


      • Anonyymi00063
        Anonyymi00062 kirjoitti:

        Eiköhän se ole itsestään selvyys, että eri ihmisillä oppimisvaikeudet näkyy eri tavoilla. Se olennainen pointti on tässä, että en olisi päässyt elämässäni eteenpäin, jos olisin jäänyt miettimään että oma oppimisvaikeuteni on pahempi kuin jonkun toisen, koska lapsuuden kokemukset on mitä on.

        Uskallan väittää, että se on universaali totuus. Kukaan ei pärjää paremmin sillä, että vertailee elämän vaikeuksia, ja suoraan sanottuna uhriutuu. (tarkoitan tässä nyt uhriutumista käsitteenä, enkä henkilökohtaisena ominaisuutena.)

        Kyllä minulla on motoorisia vaikeuksia, mutta joillakin muilla hahmottamisen alueilla taas vahvuuksia.

        Erityisesti oppimisvaikeuksieni tutkiminen ajoittuu sinne kaukaiseen lapsuuteeni, milloin sekä tutkimukset, diagnostiikka, ja erityhisesti hoito oli ihan jotain muuta kuin nykyisin eikä niitä voi suoraan verrata nykypäivään.

        Ihminen alkaa turhan usein syyttää itseään, jos on vaikeuksia, tai ei ole muka riittävän hyvä johonkin. Hän pitää itseään huonona, heikkona, epäonnistuneena, kelpaamattomana, jne. "Minusta ei ole mihinkään, kun en osaa, en pysty, ym."
        Se taitaa olla aika yleinenkin ajatusmalli, jos ihmisellä on jotain vaikeuksia, joita monilla muilla ei välttämättä jonkin asian suhteen ole.
        Vertaaminen muihin vielä lisää sitä huonommuuden tunnetta, jos joku toinen on parempi tai taitavampi.
        Parasta on, kun hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, tekee sen mihin kykenee, mitä osaa. Hyväksyy sen. jos ei pysty kaikkeen, ei osaa kaikkea.


      • Anonyymi00065
        Anonyymi00062 kirjoitti:

        Eiköhän se ole itsestään selvyys, että eri ihmisillä oppimisvaikeudet näkyy eri tavoilla. Se olennainen pointti on tässä, että en olisi päässyt elämässäni eteenpäin, jos olisin jäänyt miettimään että oma oppimisvaikeuteni on pahempi kuin jonkun toisen, koska lapsuuden kokemukset on mitä on.

        Uskallan väittää, että se on universaali totuus. Kukaan ei pärjää paremmin sillä, että vertailee elämän vaikeuksia, ja suoraan sanottuna uhriutuu. (tarkoitan tässä nyt uhriutumista käsitteenä, enkä henkilökohtaisena ominaisuutena.)

        Kyllä minulla on motoorisia vaikeuksia, mutta joillakin muilla hahmottamisen alueilla taas vahvuuksia.

        Erityisesti oppimisvaikeuksieni tutkiminen ajoittuu sinne kaukaiseen lapsuuteeni, milloin sekä tutkimukset, diagnostiikka, ja erityhisesti hoito oli ihan jotain muuta kuin nykyisin eikä niitä voi suoraan verrata nykypäivään.

        Niimpä . Sinulla on tutkittu ,minulla ei. Aikuisiällä oppimisvaikeuksia ei enää tutkita. En tiedä miten 80-luvulla asiaa testattiin ja miten.


      • Anonyymi00068
        Anonyymi00065 kirjoitti:

        Niimpä . Sinulla on tutkittu ,minulla ei. Aikuisiällä oppimisvaikeuksia ei enää tutkita. En tiedä miten 80-luvulla asiaa testattiin ja miten.

        Koska vittuilu on välittämistä, niin aloitappa inttäminen vaikka täältä.

        https://www.eoliitto.fi/


    • Anonyymi00010

      Voin sanoa että oli minullakin eräs työkaveri joka hehkutti somessa kaikkea ihanaa. Totuus olikin toinen kun tapasin hänet sattumalta. Olin aika järkyttynyt mitä oli joutunut kokemaan. Some voi olla myös pakokeino todellisuudesta.

      • Anonyymi00015

        Voihan täälä anonyyminä kirjoittaa kavereista mitä vaan.Mä en vaan usko näihin tarinoihin täälä.


    • Anonyymi00022

      Riippuu täysin masennuksen tasosta. Toisaalta pahasti masentunut ei jaksa tehdä yhttään mittään. Korkeintaan mennä keittään kahvit.

      On myös keskitason masennusta jolloin pystyy esim kävelylenkin tekkeen. Ei sitten paljoa enään mitään muuta. Kävelylenkin kesto voi olla puol tuntia tai yksi tunti ja sekin voi tuntua keskivaikean masentuneen pääkopassa tervanjuonnilta.

      • Anonyymi00025

        Merkityksellinen asia monilla työkyvyttömillä loppuunpalaneilla on jaksamisen taso. 8-16 työ voi viedä kaiken energian, kun aivot ja hermosto on palaneet loppuun. Ihminen ei vain selviä enää tuonkaltaisessa työssä ja kaikki energia voi kulua pelkkään selviytymiseen eli voi olla, ettei pysty enää mistään huolehtimaan arkielämässä, jos kokeilee pusertaa työelämässä. Jossain vaiheessa sitten tulee aina stoppi ja tutuilla niitä stoppeja on alkanut tulla niin pahoina romahduksina, että ovat lopulta ajautuneet tosi huonoon kuntoon, jos yrittävät jatkaa samaa rataa. Usein loppuunpalamisessa hermosto käy ylikierroksilla, ja kun alkaa uupua nukkumisen sijaan lähteekin unet, josta tulee huono spiraali. Ongelma on hermoston epätasapaino, mikä aiheutuu loppuunpalamisesta, josta tulee se suurin haaste. Se aiheuttaa uupumusta, hermoston ylivirittyneisyyttä ja univaikeuksia. Jatkuva stressitilassa eläminen kuluttaa kehoa loppuun. Stressinsietokyky voi romahtaa loppuunpalamisen myötä. Masennus on usein oire loppuunpalamisesta. Mieli ei tunne mitään, kun aivot on käräytetty loppuunpalamisella.


      • Anonyymi00026
        Anonyymi00025 kirjoitti:

        Merkityksellinen asia monilla työkyvyttömillä loppuunpalaneilla on jaksamisen taso. 8-16 työ voi viedä kaiken energian, kun aivot ja hermosto on palaneet loppuun. Ihminen ei vain selviä enää tuonkaltaisessa työssä ja kaikki energia voi kulua pelkkään selviytymiseen eli voi olla, ettei pysty enää mistään huolehtimaan arkielämässä, jos kokeilee pusertaa työelämässä. Jossain vaiheessa sitten tulee aina stoppi ja tutuilla niitä stoppeja on alkanut tulla niin pahoina romahduksina, että ovat lopulta ajautuneet tosi huonoon kuntoon, jos yrittävät jatkaa samaa rataa. Usein loppuunpalamisessa hermosto käy ylikierroksilla, ja kun alkaa uupua nukkumisen sijaan lähteekin unet, josta tulee huono spiraali. Ongelma on hermoston epätasapaino, mikä aiheutuu loppuunpalamisesta, josta tulee se suurin haaste. Se aiheuttaa uupumusta, hermoston ylivirittyneisyyttä ja univaikeuksia. Jatkuva stressitilassa eläminen kuluttaa kehoa loppuun. Stressinsietokyky voi romahtaa loppuunpalamisen myötä. Masennus on usein oire loppuunpalamisesta. Mieli ei tunne mitään, kun aivot on käräytetty loppuunpalamisella.

        Tiedän ihmisiä, jotka on tauon jälkeen kyenneet osa-aikaisesti palaamaan työelämään yhden tai useiden romahdusten jälkeen. Ovat tajunneet rajansa. Se on myös yhteiskunnalle hyväksi, että ihminen säilyttää jonkinlaisen työkyvyn, on se sitten osa-aikainen työkyky sen sijaan, että ajautuisi täysin työkyvyttömäksi kuormittamaan raskaammin terveyspalveluita.

        Hyvinvoiva ihminen jaksaa myös työn lisäksi harrastaa ja matkailla. Joillakin jaksaminen tähän säilyy juuri osa-aikatyön kautta. Ei se ole kestävällä pohjalla, että ihminen polttaa kynttilää molemmista päistä vetäen jaksamisen äärirajoilla. Sille usein tulee stoppi.


      • Anonyymi00027
        Anonyymi00026 kirjoitti:

        Tiedän ihmisiä, jotka on tauon jälkeen kyenneet osa-aikaisesti palaamaan työelämään yhden tai useiden romahdusten jälkeen. Ovat tajunneet rajansa. Se on myös yhteiskunnalle hyväksi, että ihminen säilyttää jonkinlaisen työkyvyn, on se sitten osa-aikainen työkyky sen sijaan, että ajautuisi täysin työkyvyttömäksi kuormittamaan raskaammin terveyspalveluita.

        Hyvinvoiva ihminen jaksaa myös työn lisäksi harrastaa ja matkailla. Joillakin jaksaminen tähän säilyy juuri osa-aikatyön kautta. Ei se ole kestävällä pohjalla, että ihminen polttaa kynttilää molemmista päistä vetäen jaksamisen äärirajoilla. Sille usein tulee stoppi.

        Myös työkyvyttömyyseläkkeellä voi ihminen tehdä töitä tulorajan verran.


      • Anonyymi00028
        Anonyymi00026 kirjoitti:

        Tiedän ihmisiä, jotka on tauon jälkeen kyenneet osa-aikaisesti palaamaan työelämään yhden tai useiden romahdusten jälkeen. Ovat tajunneet rajansa. Se on myös yhteiskunnalle hyväksi, että ihminen säilyttää jonkinlaisen työkyvyn, on se sitten osa-aikainen työkyky sen sijaan, että ajautuisi täysin työkyvyttömäksi kuormittamaan raskaammin terveyspalveluita.

        Hyvinvoiva ihminen jaksaa myös työn lisäksi harrastaa ja matkailla. Joillakin jaksaminen tähän säilyy juuri osa-aikatyön kautta. Ei se ole kestävällä pohjalla, että ihminen polttaa kynttilää molemmista päistä vetäen jaksamisen äärirajoilla. Sille usein tulee stoppi.

        Taidan olla ainoa työkyvyttömyyseläkeläinen joka ei kuormita terveydenhuoltoa.Koita ymmärtää jos on esim oppimisvaikeuksia niin ei siinä ole kysymys jaksamisesta.Työkyvyttömyyseläkkeellä voi voida hyvin. Ainakin minä voin. Totta kai mä menisin töihin mutta ei ole sellaista palkkatyötä jossa voi sanoa työnantalle ettei osaa tehdä kaikkia työtehtäviä.Ja jos työ vaatii että pitää hallita työtehtävät niin kuka ottaa sellasen töihin joka ei hallitse.


      • Anonyymi00030
        Anonyymi00027 kirjoitti:

        Myös työkyvyttömyyseläkkeellä voi ihminen tehdä töitä tulorajan verran.

        Totta kai voi.
        Se on yhen sortin syötti mihin joku vaan voi tarttua jos siihen on mahdollisuus.Se on kohta työkyvyttömyyseläkkeen menetys.


      • Anonyymi00031
        Anonyymi00030 kirjoitti:

        Totta kai voi.
        Se on yhen sortin syötti mihin joku vaan voi tarttua jos siihen on mahdollisuus.Se on kohta työkyvyttömyyseläkkeen menetys.

        sitten kannatta valita työpaikka jossa palkka max 990 e kuussa niin ei tartte miettiä menettääkö eläkkeen.


      • Anonyymi00032
        Anonyymi00028 kirjoitti:

        Taidan olla ainoa työkyvyttömyyseläkeläinen joka ei kuormita terveydenhuoltoa.Koita ymmärtää jos on esim oppimisvaikeuksia niin ei siinä ole kysymys jaksamisesta.Työkyvyttömyyseläkkeellä voi voida hyvin. Ainakin minä voin. Totta kai mä menisin töihin mutta ei ole sellaista palkkatyötä jossa voi sanoa työnantalle ettei osaa tehdä kaikkia työtehtäviä.Ja jos työ vaatii että pitää hallita työtehtävät niin kuka ottaa sellasen töihin joka ei hallitse.

        Et ole ainoa.
        En ole kuormittanut vuosikausiin psykiatrista tai somattista terveydenhuoltoa työkyvyttömyyseläkkeellä.


      • Anonyymi00033

        Sinä se varmaan tiiät jos käytännön kokemusta on?vai onko?


      • Anonyymi00037
        Anonyymi00032 kirjoitti:

        Et ole ainoa.
        En ole kuormittanut vuosikausiin psykiatrista tai somattista terveydenhuoltoa työkyvyttömyyseläkkeellä.

        Minä kuormitin viime vuonna terveydenhuoltoa kun piti vaihdedevuosien hormonikorvaushoitoresepti saada. Siihen kun tarvitsee lääkäriltä reseptin.


      • Anonyymi00038
        Anonyymi00030 kirjoitti:

        Totta kai voi.
        Se on yhen sortin syötti mihin joku vaan voi tarttua jos siihen on mahdollisuus.Se on kohta työkyvyttömyyseläkkeen menetys.

        No sanopa se osa aikaeläkeläiselle tutulle joka kulki burn outista burn outiin jonka elämä on tasapainossa osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Siis miksi hemmetissä ihmistä kidutettaisiin kokoajan pakottamalla hänet töihin ja tulee romahduksia joka vie merkittävästi yhteiskunnan rahaa jos on osa-aikaeläketyökykyinen ja sillä pysyy tasapainossa


      • Anonyymi00039
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        No sanopa se osa aikaeläkeläiselle tutulle joka kulki burn outista burn outiin jonka elämä on tasapainossa osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Siis miksi hemmetissä ihmistä kidutettaisiin kokoajan pakottamalla hänet töihin ja tulee romahduksia joka vie merkittävästi yhteiskunnan rahaa jos on osa-aikaeläketyökykyinen ja sillä pysyy tasapainossa

        Tulorajat!!


      • Anonyymi00040
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        No sanopa se osa aikaeläkeläiselle tutulle joka kulki burn outista burn outiin jonka elämä on tasapainossa osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Siis miksi hemmetissä ihmistä kidutettaisiin kokoajan pakottamalla hänet töihin ja tulee romahduksia joka vie merkittävästi yhteiskunnan rahaa jos on osa-aikaeläketyökykyinen ja sillä pysyy tasapainossa

        Se maksaa esim hoitaa ihmistä osastoilla tai kokoajan maksaa intensiivihoitoa psykiatrisella. Ihminen myös on aika ajoittain täysin työkyvytön burn outissa. Tottakai ihmisellä on oikeus käydä reissussa ja festareillakin. Harva siellä joka viikko ramppaa. Ei eläkkeellä ole varaakaan.


      • Anonyymi00052

        Jo keskitason masennuksessa sopiva liikunta lievittää masennusta ei toki tunnu tervanjuonilta.
        Sinun masennuksen ymmärrys kaukana todellisuudesta.


      • Anonyymi00059
        Anonyymi00030 kirjoitti:

        Totta kai voi.
        Se on yhen sortin syötti mihin joku vaan voi tarttua jos siihen on mahdollisuus.Se on kohta työkyvyttömyyseläkkeen menetys.

        Höpö höpö taasen. Tiedän useita kymmeniä ihmisiä, jotka ovat tehneet työtä noin viisitoista vuotta tuloraja puitteissa.

        Suosittelisin ottamaan selvää asioista ennen kuin yrittää päteä anonyymiteetin takaa.


      • Anonyymi00070
        Anonyymi00059 kirjoitti:

        Höpö höpö taasen. Tiedän useita kymmeniä ihmisiä, jotka ovat tehneet työtä noin viisitoista vuotta tuloraja puitteissa.

        Suosittelisin ottamaan selvää asioista ennen kuin yrittää päteä anonyymiteetin takaa.

        Sinäkin toki voit anonyymina suoltaa mitä vaan.
        Kukaan ei voi todistaa sinunkaan väittämiä todeksi.


      • Anonyymi00073
        Anonyymi00070 kirjoitti:

        Sinäkin toki voit anonyymina suoltaa mitä vaan.
        Kukaan ei voi todistaa sinunkaan väittämiä todeksi.

        Tottakai voin suoltaa mitä vaan, mutta miksi työeläke yhtiöiden tai itsensä kelan nettisivut ei tue lässytystäsi?

        Onko se niin vaikeaa ymmärtää että ihan kaikki valhettelu vaan ei mene läpi.


      • Anonyymi00074
        Anonyymi00073 kirjoitti:

        Tottakai voin suoltaa mitä vaan, mutta miksi työeläke yhtiöiden tai itsensä kelan nettisivut ei tue lässytystäsi?

        Onko se niin vaikeaa ymmärtää että ihan kaikki valhettelu vaan ei mene läpi.

        Kelan tilastojen mukaan suurin osa ihan satunnaista työtä tekee työkyvyttömyyseläkkeellä.Että ei ihan säännöllistä.Totta kai silloin eläkettä ei katkaista.


    • Anonyymi00034

      Väärältä se tuntuu, että joku on olevinaan niin sairas ettei kykene edes osa-aikaiseen työhön. Mutta energiaa riittää festareihin ja reissaamiseen. Niin ei pitäisi olla mutta se on systeemin vika eikä saikuttajan. Samaan aikaan ne ihmiset jotka kestävät kuormaa ja painetta hieman enemmän tekevät "masentuneen" jättämät työt.

      • Anonyymi00035

        kyllä jotkut ihmiset on niin sairaita ettei ne pysty tekkeen duunia. Tiiän miltä tuntuu pahin masennus = silloin en noussu sängystä ollenkaan. Toipua voi aina ja usea toipuukin. Tarvii aikaa.

        Itte oon työkyvyttömyyseläkkeellä(takuueläkettä saan joka kuukausi).
        En ole vieraiden työssä käyny oikeastaan koskaan että ongelmani ei niinkään ole masennus vaan isompi ongelma sosiaaliset ongelmat ja muut. Masennus on ollu myös riesana.

        Oon kuitenkin isää auttanu hänen työprojektissa. Ensin vuosien 2004-2010 aikajaksolla. Ja nyt vuosien 2023-2026 aikajaksolla. Eka työpaikkani 2000-2002 tehdastyö jonka aloitin ensin kotona alihankinta-hommana ja siirryin sitten pikkutehttaalle.

        Myös isää auttanu vuosien 98-04 aikana maatalouslomitus-töissä kun käytiin sonnitiloilla lomitushommissa.

        Pikkuhiljaa siinä 2000-luvun loppuvaiheilla alkoi ongelmat tulla isommaksi (lumipallovyöry-efekti) ja itsemurha-ajatuksineen. Pakko oli mennä terapiaan. Erkaannuin ihmisistä aikalailla jo vuonna 98 mut isä kun ollu henkisenä tukena niin ollu apua että ilman isäni läsnäoloa noissa työkuvioissa en olis päivääkään itte pystynyt yksin tekkeen duunia.

        Oon miettinyt että joskus kun isästä aika jättää voisin jonkun työn ottaa kotiini eli tekisin kotoa käsin etätyönä jotain työtä eläkepäivilläni. Riippuu tosin osaanko .

        Mulla ei ole koulutusta ollenkaa vaan peruskoulu ainoastaan "koulutuksena".
        Kouluihin en pysty meneen koska niissä mua kiusattiin.

        Pitkälti juuri kiusaamis-historia oli syynä kun erkaannuin yhteiskunnasta ja ihmisistä. En tapaile ihmisiä mut on mulla 2 pitkäaikaista nettikaveria joiden kaa pijän yhteyttä sähköpostitse.


        vastaus sulle masennus-pointtiin; tiiän mitä se on vakavimmillaan (silloin ei nousta sängystä kuin korkeintaan keittämähän kahavit). Aloituspostaukseen voisin sanoa että sen henkilön masennus ei kuulosta vakavalta tautimuodolta kun kerta matkustelee ja käy festareilla.


      • Anonyymi00036

        vastaukseni sinun kommenttiin "se on systeemin vika" niin huomauttaisin vaan että ei täällä käytännössä voida kokonaan heittää ketään kadulle jos on esim henkistä sairastelua ja jos ei vastaanottaisi osa-aikatyötä niin ei kovin mielellään päättäjät sellaista systeemiä halua luoda koska siitä koituisi ongelmia. Veikkaisin slummittumista, sekoamisia, itsemurhia ja osa ajautuisi päihteisiin .

        Ei myöskään ihmiset jotka houkuttelee osa-aikatyöllä (sitähän nykyään meitä eläkeläisiä osa suomen kunnista ja kaupungeista houkuttelee osa-aikatöillä että tällainen systeemi on itseasiassa tietääkseni jo käytössä) voi kuitenkaan vielä ainakaan pakottaa koska kaikissa maailman valtioissa ei voi henkisesti sairaita pakottaa mihinkään. Ei edes tietääkseni USA;ssa ja Venäjällä näin pystytä toimimaan . Se menee silloin mielivaltaiseksi fasismiksi lähinnä.

        Onko sulta jääny huomaamatta se että tietyt kunnat ja kaupungit osa-aikatyötä tarjoaa eläkeläisille? Se ei ole pakollista . Osa tarttuu siihen. Ne jotka ei tartu, ovat ymmärrettävästi syistä sen verran heikossa hapessa enkä viittaa nyt ainoastaan masennukseen koska henkisen sairasteluun kuuluu paljon muutakin kuin masennus. Joillakin se voi olla ainoastaan masennus tai uupumus. Joillakin ongelmat on monimutkaisempia kuten esim huonommuuden tunteita, huono-osaisuutta, oppimisongelmia, heikko koulutustaso, estyneisyys, erkaantuminen yhteiskunnasta&ihmisistä, sosiaaliset ongelmat ja traumat esim kiusaamisesta.


    • Anonyymi00043

      Onko alkupostaaja ikinä sairastunut masennukseen?
      Masennukseen parasta lääkettä on tehdä sitä,
      mikä todella kiinnostaa. Jos festareilla käynti
      todella kiinnostaa, se on parasta masennuslääkettä.

      Työelämässä on paljon masennukseen altistavia
      ongelmia. Yksi sellainen on ihmiset, jotka eivät
      ymmärrä masennuksesta mitään!

      • Anonyymi00046

        Jossain todella syvässä masennuksen alhossa ei yleensä kiinnosta mikään.
        Pahiten masennuksista kärsineet ihmiset ovat usein jättäytyneet kotiinsa makaamaan vetäen peittoa korvilleen.
        Masennuksia on eritasoisia, on lievempiä, tosi pahoja, ja kaikkea niiden väliltä.


      • Anonyymi00048
        Anonyymi00046 kirjoitti:

        Jossain todella syvässä masennuksen alhossa ei yleensä kiinnosta mikään.
        Pahiten masennuksista kärsineet ihmiset ovat usein jättäytyneet kotiinsa makaamaan vetäen peittoa korvilleen.
        Masennuksia on eritasoisia, on lievempiä, tosi pahoja, ja kaikkea niiden väliltä.

        Eikä se jako ole noinkaan helposti todettavissa, osa saattaa ulkoilla, mutta on silti muuten kotiin sidottu, ulkoilu on vain yritys saada rutiinia, silti voi olla vaikeasti masentunut. Osa nuorista pelaajasukupolvista ei edes ulkoile, vaan pelaa vain kotona, voi silti olla vain lievästi masentunut. Ei kannata yrittää laitella mitään marginaaleja asialle, etkä sitä tehnytkään, vaan ehdottelit eri vaihtoehtoja, mutta tuossa se ongelma onkin, ongelmaa ei kukaan ulkopuolinen voi nähdäkään, vain läheiset. Ja lääkäritkin toivottavasti.


      • Anonyymi00051

        Festareilla käynti ihan ok.Jos siihen sisältyy myös runsas dokaaminen ei kyllä ole mitään parasta masennuslääkettä.


      • Anonyymi00053
        Anonyymi00051 kirjoitti:

        Festareilla käynti ihan ok.Jos siihen sisältyy myös runsas dokaaminen ei kyllä ole mitään parasta masennuslääkettä.

        Dokaaminen ei auta masennukseen millään tavalla, ainoastaan pahentaa sitä.
        Myös se, jos ei-masentunut ihminen dokaa paljon, ajan myötä alkaa kehittyä myös masennusta.


      • Anonyymi00055
        Anonyymi00048 kirjoitti:

        Eikä se jako ole noinkaan helposti todettavissa, osa saattaa ulkoilla, mutta on silti muuten kotiin sidottu, ulkoilu on vain yritys saada rutiinia, silti voi olla vaikeasti masentunut. Osa nuorista pelaajasukupolvista ei edes ulkoile, vaan pelaa vain kotona, voi silti olla vain lievästi masentunut. Ei kannata yrittää laitella mitään marginaaleja asialle, etkä sitä tehnytkään, vaan ehdottelit eri vaihtoehtoja, mutta tuossa se ongelma onkin, ongelmaa ei kukaan ulkopuolinen voi nähdäkään, vain läheiset. Ja lääkäritkin toivottavasti.

        Pelimaailmasta nää nuoret voi saada jopa työn?? Alkavat E-urheilijoiksi tai alkavat tupettamaan eli saavat rahaa tupettamisesta??


      • Anonyymi00056
        Anonyymi00048 kirjoitti:

        Eikä se jako ole noinkaan helposti todettavissa, osa saattaa ulkoilla, mutta on silti muuten kotiin sidottu, ulkoilu on vain yritys saada rutiinia, silti voi olla vaikeasti masentunut. Osa nuorista pelaajasukupolvista ei edes ulkoile, vaan pelaa vain kotona, voi silti olla vain lievästi masentunut. Ei kannata yrittää laitella mitään marginaaleja asialle, etkä sitä tehnytkään, vaan ehdottelit eri vaihtoehtoja, mutta tuossa se ongelma onkin, ongelmaa ei kukaan ulkopuolinen voi nähdäkään, vain läheiset. Ja lääkäritkin toivottavasti.

        Totta kun mul keskivaikea masis niin pystyn hieman aktiviteettia pithään yllä kuten kävelylenkkejä mut siihenpä se jääkin melkein. Kävelylenkitkin on usein tervanjuontia eli hankalaa. Nytkin kun lähdin käveleen niin kävelin vain 150 metriä ja palasin takas kotiin peiton alle.


      • Anonyymi00057
        Anonyymi00056 kirjoitti:

        Totta kun mul keskivaikea masis niin pystyn hieman aktiviteettia pithään yllä kuten kävelylenkkejä mut siihenpä se jääkin melkein. Kävelylenkitkin on usein tervanjuontia eli hankalaa. Nytkin kun lähdin käveleen niin kävelin vain 150 metriä ja palasin takas kotiin peiton alle.

        Upeinta on, että kuitenkin kävit kävelemässä, kiitä itseäsi.
        Ei se matkan pituus ole tärkein, tärkeintä on, että pääsit käymään kävelyllä.
        Tsemppiä.


      • Anonyymi00058
        Anonyymi00057 kirjoitti:

        Upeinta on, että kuitenkin kävit kävelemässä, kiitä itseäsi.
        Ei se matkan pituus ole tärkein, tärkeintä on, että pääsit käymään kävelyllä.
        Tsemppiä.

        Voin sanoa masennusdiagnoosilla olleena ja masennustakin kokeneena että ei kannata määritellä mitä masentunut pystyy ja ei pysty tekemään. Vain siten siitä voi päästä eteenpäin. Masennus ei ole kuitenkaan mikään neliraajahalvaus ja neliraajahalvaantunutkin pystyy tuella toimimaan.


      • Anonyymi00064
        Anonyymi00058 kirjoitti:

        Voin sanoa masennusdiagnoosilla olleena ja masennustakin kokeneena että ei kannata määritellä mitä masentunut pystyy ja ei pysty tekemään. Vain siten siitä voi päästä eteenpäin. Masennus ei ole kuitenkaan mikään neliraajahalvaus ja neliraajahalvaantunutkin pystyy tuella toimimaan.

        En ole määritellyt mitään, enkä ketään. Kehuin tuota yhtä, joka kertoi käyneensä kävelyllä. Teinkö muka jotain väärin ?


      • Anonyymi00072
        Anonyymi00053 kirjoitti:

        Dokaaminen ei auta masennukseen millään tavalla, ainoastaan pahentaa sitä.
        Myös se, jos ei-masentunut ihminen dokaa paljon, ajan myötä alkaa kehittyä myös masennusta.

        Varmaan yksilöllistä.
        Mulla ei ainakaan yli kymmenen vuoden dokaamisen aikana kehittynyt mitään pahoja masennuksen oireita.
        Lopetin fyysisten syitten takia dokaamisen.


    • Anonyymi00054

      Masennusta voidaan lääkitä lääkkeillä, joiden vuoksi on työkyvytön

    • Anonyymi00066

      Vuosia sairaslomalla putkeen? Voiko olla mahdollista..? Taitaa olla kuntoutustuki.

      Itse olen tuntenut erään, joka on hyvinkin työkykyinen työkyvyttömyyseläkkeellä.
      Ja jotkut oikeasti työkyvyttömät eivät pääse eläkkeelle millään.

      • Anonyymi00067

        Sairausloma voi kestää 300 päivää, sen jälkeen pohditaan kuntoutustukea, tai jopa työkyvyttömyyseläkettä.
        Yhtäjaksoisella sairauslomalla ei kukaan voi olla vuosia.


      • Anonyymi00069
        Anonyymi00067 kirjoitti:

        Sairausloma voi kestää 300 päivää, sen jälkeen pohditaan kuntoutustukea, tai jopa työkyvyttömyyseläkettä.
        Yhtäjaksoisella sairauslomalla ei kukaan voi olla vuosia.

        Nykyään ei kyllä ihan pelkästään masennuksella pääse suorilta eläkkeele.
        Kuntoutustukea eka lähes kymmen vuotta.Ja kuntoutustukea ei myönnetä jos ei suostu mihinkään kuntouttavaan toimintaan.


      • Anonyymi00071
        Anonyymi00067 kirjoitti:

        Sairausloma voi kestää 300 päivää, sen jälkeen pohditaan kuntoutustukea, tai jopa työkyvyttömyyseläkettä.
        Yhtäjaksoisella sairauslomalla ei kukaan voi olla vuosia.

        Eiköhän tuo jo ylempänä mainittu.
        Eikö joillekkin tule yhestä kerrasta selväksi?


    • Anonyymi00075

      Tästä oli puhetta tänään puhelimessa kun isä puhui puhelimessa entisen tosi ahkeran työssäkäyneen kanssa joka sairastui masennukseen joka sanoi " ei ne ihmiset ymmärrä meitä kun ei ole itse koskaan sairastuneet masennukseen joten silloin ne usein sanoo että tekaistu masennus tai tekaistu uupumus".

      • Anonyymi00076

        Mulle oli aikoinaan diagnosoitu keskivaikea masennus ja koskaan en ole jäänyt sänkyyn makaamaan ja neljän seinän sisälle.


      • Anonyymi00077
        Anonyymi00076 kirjoitti:

        Mulle oli aikoinaan diagnosoitu keskivaikea masennus ja koskaan en ole jäänyt sänkyyn makaamaan ja neljän seinän sisälle.

        minulla lievä skitsofrenia todettiin samoin kuin keskivaikea masennus, estyneisyys, traumatisoitunut persoona, voimakas ahdistus, nuo ainakin nyt muistan ja sitten siitä meni 6 vuotta kuntoutustuella tekemättä töitä ja sitten pääsin eläkkeelle eli takuueläke jota saan joka kuukausi eli noin 12 vuoden ajan oon saanut valtiolta takuueläkettä joka kuukausi. Ei se ole iso eläke mutta kyllä sillä toimeen tulee kun käyttää älykkäästi rahansa ettei tuhlaa kaikkia rahoja. Hölmö pääsee rahoistaan on kuuluisa sanonta.

        Isää oon auttanut vuosien 2004-2010 aikana hänen työprojektissa ja nyt vuosien 2023-2026 aikana auttanu isää hänen työprojektissa.

        Eka työpaikkani 2000-2002 pikkutehdas(elektroniikka-kokoonpanotyötä). Aluksi alihankintana kotoa ja sitten siirryin tehttaalle. Myös isän kanssa välillä metsurin töitä ja maatalouslomittajana (mullitilat oli meidän juttumme).

        Työ CV ei ole häävi. Koko ikäni pikkulapsesta asti oon oikeastaan potenu heikkoa ja sairasta pääkoppaa. Oon tosin yrittänyt aina parhaani mutta aika heikkoa se on ollut.


      • Anonyymi00078
        Anonyymi00076 kirjoitti:

        Mulle oli aikoinaan diagnosoitu keskivaikea masennus ja koskaan en ole jäänyt sänkyyn makaamaan ja neljän seinän sisälle.

        suurin syy eläkkeen myöntämiseen kiusaamisista koituneet ongelmat ja epäsosiaalisuus &ihmisistä eristäytyminen.


      • Anonyymi00079
        Anonyymi00078 kirjoitti:

        suurin syy eläkkeen myöntämiseen kiusaamisista koituneet ongelmat ja epäsosiaalisuus &ihmisistä eristäytyminen.

        Minulla on ystäviä ja olen sosiaalinen


    • Anonyymi00080

      En ymmärrä, miksi asiat on niin on/off? Miksei esim ihmistä joka kykenee matkustelemaan ja juhlimaan festareilla määrätä puolipäivätyöhön. Tai muutama lyhyt päivä viikossa. Eiköhän työnantajallekin se sopisi paremmin kuin että masentunut on kokonaan poissa. Irtisanoakaan kun ei voi. Tai miksei johonkin uudelleenkoulutukseen? Pelkästäänkö vain 100% töissä tai 100% pois on vaihtoehdot.

      • Anonyymi00081

        Käsittääkseni ne ajat ovat ohi, missä ihminen helposti heitettiin kerralla eläkkeelle. (siis MT puolella) Nykyisellään on huomattavasti yleisempää, että mennään jonkin osa työkyky / eläkkeen ja kaikkien mahdollisten kuntoutusten kautta.

        Se että miten osatyökykyisen ihmisen töitö pystytään räätälöimään, riippuu todella paljon työnantajan tilanteesta ja kyvystä räätälöidä työtä, eikä pelkästä työnantajan halusta tehdä niin.

        Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mitä isompi työntantaja, niin sitä helpompaa töiden räätälöinti on työkyvyn perusteella.

        Pienillä työnantajilla ongelmaksi tulee yleensä se, että vastaavia tehtäviä tai positioita ei ole kuin hyvin rajatulle määrälle ihmisiä. (Sihteeristä voi olla vaikea vaihtaa prosessi työntekijäksi tai päinvastoin.)

        Jos firman sisäisillä järjestelyillä ei pystytä tarjoamaan tällaista positiota, niin eteen tulee kysymys, että kuka tekee sen jäljelle jäävän työn? Osatyökykyiselle se voi olla ihan kannattava diili. (niin henkisesti, fyysisesti kuin taloudellisesti) Että tekee 2-3 päivää viikossa töitä, ja saa loput osa-aika eläkettä. Mutta sitten kun siihen loppuosaan pitäisi palkata työntekijä joka tekee ne loput 2-3 päivää työtä ilman sitä osa-aika eläkettä niin se ei olekkaan yhtä jäkevä ratkaisu kuin hakea kokoaikaista työpaikkaa.

        En tarkoita, etteikö täsmätyökykyisiä pitäisi hyödyntää enemmän. Päinvastoin minun mielestä MT-kuntoutujat ovat todella ali hyödynnetty ihmisryhmä, mistä voisin pajattaa ajasta iäisyyteen. Mutta sanonpahan vain, että osa-työkykyisten maailmassa on monta muuttujaa, ennen kuin se työnteko onnistuu, vaikka halua olisi pöydän molemmin puolin.


      • Anonyymi00082
        Anonyymi00081 kirjoitti:

        Käsittääkseni ne ajat ovat ohi, missä ihminen helposti heitettiin kerralla eläkkeelle. (siis MT puolella) Nykyisellään on huomattavasti yleisempää, että mennään jonkin osa työkyky / eläkkeen ja kaikkien mahdollisten kuntoutusten kautta.

        Se että miten osatyökykyisen ihmisen töitö pystytään räätälöimään, riippuu todella paljon työnantajan tilanteesta ja kyvystä räätälöidä työtä, eikä pelkästä työnantajan halusta tehdä niin.

        Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mitä isompi työntantaja, niin sitä helpompaa töiden räätälöinti on työkyvyn perusteella.

        Pienillä työnantajilla ongelmaksi tulee yleensä se, että vastaavia tehtäviä tai positioita ei ole kuin hyvin rajatulle määrälle ihmisiä. (Sihteeristä voi olla vaikea vaihtaa prosessi työntekijäksi tai päinvastoin.)

        Jos firman sisäisillä järjestelyillä ei pystytä tarjoamaan tällaista positiota, niin eteen tulee kysymys, että kuka tekee sen jäljelle jäävän työn? Osatyökykyiselle se voi olla ihan kannattava diili. (niin henkisesti, fyysisesti kuin taloudellisesti) Että tekee 2-3 päivää viikossa töitä, ja saa loput osa-aika eläkettä. Mutta sitten kun siihen loppuosaan pitäisi palkata työntekijä joka tekee ne loput 2-3 päivää työtä ilman sitä osa-aika eläkettä niin se ei olekkaan yhtä jäkevä ratkaisu kuin hakea kokoaikaista työpaikkaa.

        En tarkoita, etteikö täsmätyökykyisiä pitäisi hyödyntää enemmän. Päinvastoin minun mielestä MT-kuntoutujat ovat todella ali hyödynnetty ihmisryhmä, mistä voisin pajattaa ajasta iäisyyteen. Mutta sanonpahan vain, että osa-työkykyisten maailmassa on monta muuttujaa, ennen kuin se työnteko onnistuu, vaikka halua olisi pöydän molemmin puolin.

        Ei kai milloinkaan kukaan ole mennyt ihan "heittämällä" työkyvyttömyyseläkkeelle.
        Jo 30 vuotta sitten oli ensin 300 päivää sairauslomaa, sen perään ensin määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä jopa muutaman jakson kerrallaan, ja sitten vasta haettiin jatkuvaa eläkettä, tai toistaiseksi voimassa olevaa.
        Silloin -90-luvulla ei tainnut edes olla kuntoutustuen nimellä mitään tukea. Kuntoutusta ja työkyvyn arviointia kyllä yritettiin ennen eläkkeen hakemista.


      • Anonyymi00085
        Anonyymi00082 kirjoitti:

        Ei kai milloinkaan kukaan ole mennyt ihan "heittämällä" työkyvyttömyyseläkkeelle.
        Jo 30 vuotta sitten oli ensin 300 päivää sairauslomaa, sen perään ensin määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä jopa muutaman jakson kerrallaan, ja sitten vasta haettiin jatkuvaa eläkettä, tai toistaiseksi voimassa olevaa.
        Silloin -90-luvulla ei tainnut edes olla kuntoutustuen nimellä mitään tukea. Kuntoutusta ja työkyvyn arviointia kyllä yritettiin ennen eläkkeen hakemista.

        Kuntoutustuki (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) on vakiintunut nykyiseen muotoonsa lakimuutoksessa, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2008.Ennen nykyisen kaltaisen kuntoutustuen vakiintumista (vuodesta 1996) sairauden tai vamman vuoksi työkyvyttömille henkilöille myönnettiin määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Kyseessä oli käytännössä sama asia kuin nykyinen kuntoutustuki, mutta sen painopiste oli enemmän pelkässä toimeentulossa kuin aktiivisessa kuntoutuksessa.Ennen vuotta 1996 määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä maksettiin silloin, kun työntekijän työkyvyn arvioitiin palautuvan hoidon myötä.Vuoden 1991 kuntoutusuudistus: Uudistuksessa luotiin nykyisenkaltainen kuntoutusraha, ja ammatillisesta kuntoutuksesta tehtiin ensisijainen vaihtoehto ennen eläkkeen myöntämistä.Nimenmuutos kuntoutustueksi (1996): Määräaikainen työkyvyttömyyseläke nimettiin virallisesti kuntoutustueksi. Tällä haluttiin korostaa sitä, että hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on paluu työelämään tai opintoihin.Nykyään kuntoutustuki on siis edelleen määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jonka aikana selvitetään aina mahdollisuudet kuntouttaa hakija takaisin työelämään.


    • Anonyymi00083

      Lähes vaikea masennus on ja silti useimmiten jaksan lenkkeillä ja perjantaina tulee virtaa kummasti että jaksaa viinakauppaan lähteä. Joku varmaan sanoisi että olen valemasentunut. Vaikka en itse asiaa näe niin kun kuitenkin suuren osan ajasta ajattelen että haluaisin tappaa itseni. Lenkillä menen usein sellaisen sillan ohi jonka alapuolella kulkee autoja ja usein on tullut mietittyä että siitä kun hyppäis alas niin kaikki olis ohi. Kuitenkin joku asia estää tekemästä niin, en tiedä mikä.

      Masentunut Mies

      • Anonyymi00084

        Masentunut mies, oletko ikinä miettinyt että alkoholi masentaa ja sinulla on välillä ollut myös alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöä. Sinä et ymmärrä ettei alkoholi tue terveyttä, hyvinvointia ja mielenterveyttä. Sinä jaksat ihmetellä miksi masentaa. Luuletko todellakin että alkoholi on terveydelle hyväksi ja jos niin ajattelet niin perustele miksi se tekee elimistölle ja keholle hyvää.


      • Anonyymi00087
        Anonyymi00084 kirjoitti:

        Masentunut mies, oletko ikinä miettinyt että alkoholi masentaa ja sinulla on välillä ollut myös alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöä. Sinä et ymmärrä ettei alkoholi tue terveyttä, hyvinvointia ja mielenterveyttä. Sinä jaksat ihmetellä miksi masentaa. Luuletko todellakin että alkoholi on terveydelle hyväksi ja jos niin ajattelet niin perustele miksi se tekee elimistölle ja keholle hyvää.

        No en luule mutta se alkoholi on varmaan mun ainut pakokeino mun ongelmista kun en parempaankaan pysty. Ja kyllähän se sitten masentaa kun vaikutus loppuu. Sama juttu niissä tietyissä lääkkeissä kun ne vaikuttaa samoihin reseptoreihin aivoissa kuin alkoholikin. Juon myös paljon kahvia vaikka tiedän että se tekee todella ahdistuneen jopa paniikkisen olon mut olen todella riippuvainen kofeiinista.

        Masentunut Mies


      • Anonyymi00088
        Anonyymi00087 kirjoitti:

        No en luule mutta se alkoholi on varmaan mun ainut pakokeino mun ongelmista kun en parempaankaan pysty. Ja kyllähän se sitten masentaa kun vaikutus loppuu. Sama juttu niissä tietyissä lääkkeissä kun ne vaikuttaa samoihin reseptoreihin aivoissa kuin alkoholikin. Juon myös paljon kahvia vaikka tiedän että se tekee todella ahdistuneen jopa paniikkisen olon mut olen todella riippuvainen kofeiinista.

        Masentunut Mies

        Niin ja voin kyllä myöntää sen ettei mussa ole ollut miestä ottamaan vastuuta ja hoitamaan itseäni kuntoon kun pelkään sitä muutosta itsessään liikaa vaikka se muutos olisikin luultavasti hyvä asia.

        Masentunut Mies


      • Anonyymi00089
        Anonyymi00088 kirjoitti:

        Niin ja voin kyllä myöntää sen ettei mussa ole ollut miestä ottamaan vastuuta ja hoitamaan itseäni kuntoon kun pelkään sitä muutosta itsessään liikaa vaikka se muutos olisikin luultavasti hyvä asia.

        Masentunut Mies

        Myönnä itsellesi, että muutos pelottaa. On se kuitenkin kokeilemisen arvoista, olet oikeassa, että muutos olisi hyvä asia, koska se on hyvä asia.
        Kokeilematta sitäkään ei voi tietää. Kannattaisi olla sen verran utelias vaikkapa omaa itseä kohtaan, ja haastaa itsensä kokeilemaan.
        Ei kai siinä ainakaan asiat huonompaan suuntaan voi mennä, mutta paremmiksi muuttuminen on aina mahdollista.
        Älä ajattele niin, että sinusta ei olisi mihinkään, etkä onnistuisi missään, vaan luota ja usko itseesi, ole rohkea ja yritä edes.
        Olisi muuten kiva lukea joskus tulevaisuudessa täältä, kuinka olet elämässäsi edennyt. Kaikki on itsestäsi kiinni, sinun on tehtävä päätös, mitä haluat tulevaisuudelta, haluatko parempaa, vai että kaikki pysyy ennallaan.
        Pallon on niin sanotusti itselläsi, ota siitä koppi.


      • Anonyymi00090
        Anonyymi00087 kirjoitti:

        No en luule mutta se alkoholi on varmaan mun ainut pakokeino mun ongelmista kun en parempaankaan pysty. Ja kyllähän se sitten masentaa kun vaikutus loppuu. Sama juttu niissä tietyissä lääkkeissä kun ne vaikuttaa samoihin reseptoreihin aivoissa kuin alkoholikin. Juon myös paljon kahvia vaikka tiedän että se tekee todella ahdistuneen jopa paniikkisen olon mut olen todella riippuvainen kofeiinista.

        Masentunut Mies

        Älä sitten ihmetettele ja valita kun masentaa. Ota vastuu itsestäsi . Jos sinulla ei ole kykyä mihinkään niin ei se alkoholi sun oloa paranna ja eikä palstolle kirjoittaminen näköjään yhtään sen enempää.Ja kyllä kahvi ja kofeiini voi lisätä ahdistusta joten omalla toiminnallasi ylläpidät olotilaasi. Eihän sua voi kukaan autta kun sinä et osaa olla edes rehellinen. Puhut vaan että jätät asioita kertomatta eli valehtelet.Sitäkään sä pysty myöntämään. Että löydät helvetin huonoja selityksiä.


      • Anonyymi00091
        Anonyymi00088 kirjoitti:

        Niin ja voin kyllä myöntää sen ettei mussa ole ollut miestä ottamaan vastuuta ja hoitamaan itseäni kuntoon kun pelkään sitä muutosta itsessään liikaa vaikka se muutos olisikin luultavasti hyvä asia.

        Masentunut Mies

        Lopeta sitten valittaminen jos sulla ei ole halua ottaa vastuuta itsestäsi.


      • Anonyymi00092
        Anonyymi00090 kirjoitti:

        Älä sitten ihmetettele ja valita kun masentaa. Ota vastuu itsestäsi . Jos sinulla ei ole kykyä mihinkään niin ei se alkoholi sun oloa paranna ja eikä palstolle kirjoittaminen näköjään yhtään sen enempää.Ja kyllä kahvi ja kofeiini voi lisätä ahdistusta joten omalla toiminnallasi ylläpidät olotilaasi. Eihän sua voi kukaan autta kun sinä et osaa olla edes rehellinen. Puhut vaan että jätät asioita kertomatta eli valehtelet.Sitäkään sä pysty myöntämään. Että löydät helvetin huonoja selityksiä.

        "Puhut vaan että jätät asioita kertomatta eli valehtelet.Sitäkään sä pysty myöntämään. Että löydät helvetin huonoja selityksiä."

        Teknisesti ottaen mä en valehtele, valitsen vain mitä kerron ja mitä jätän kertomatta.

        Masentunut Mies


      • Anonyymi00093
        Anonyymi00091 kirjoitti:

        Lopeta sitten valittaminen jos sulla ei ole halua ottaa vastuuta itsestäsi.

        Joo koska mä oon viimeksi valittanut? Eiköhän Suomessa kuitenkin ole sananvapaus yhä voimassa? Eikö tää palsta ole juuri sitä varten että täällä saa kirjoittaa rehellisesti mitä ajattelee ja huvittaa? Jos joku ei halua lukea jonkun mielipiteitä niin voi jättää lukematta tai mennä muualle.

        Masentunut Mies


      • Anonyymi00094
        Anonyymi00089 kirjoitti:

        Myönnä itsellesi, että muutos pelottaa. On se kuitenkin kokeilemisen arvoista, olet oikeassa, että muutos olisi hyvä asia, koska se on hyvä asia.
        Kokeilematta sitäkään ei voi tietää. Kannattaisi olla sen verran utelias vaikkapa omaa itseä kohtaan, ja haastaa itsensä kokeilemaan.
        Ei kai siinä ainakaan asiat huonompaan suuntaan voi mennä, mutta paremmiksi muuttuminen on aina mahdollista.
        Älä ajattele niin, että sinusta ei olisi mihinkään, etkä onnistuisi missään, vaan luota ja usko itseesi, ole rohkea ja yritä edes.
        Olisi muuten kiva lukea joskus tulevaisuudessa täältä, kuinka olet elämässäsi edennyt. Kaikki on itsestäsi kiinni, sinun on tehtävä päätös, mitä haluat tulevaisuudelta, haluatko parempaa, vai että kaikki pysyy ennallaan.
        Pallon on niin sanotusti itselläsi, ota siitä koppi.

        Kyllä mä tätä oon monta kertaa vuosien varrella ainakin vakavasti harkinnut ja lähes jo yrittänytkin. En nyt ala tähän mitään enempää selittelemään, prosessi on kesken. Se jää nähtäväksi alkaakokaan se koskaan mun kohdalla.

        Masentunut Mies


      • Anonyymi00095
        Anonyymi00093 kirjoitti:

        Joo koska mä oon viimeksi valittanut? Eiköhän Suomessa kuitenkin ole sananvapaus yhä voimassa? Eikö tää palsta ole juuri sitä varten että täällä saa kirjoittaa rehellisesti mitä ajattelee ja huvittaa? Jos joku ei halua lukea jonkun mielipiteitä niin voi jättää lukematta tai mennä muualle.

        Masentunut Mies

        Miten tämän nyt taas rakentavan vattuilun nimissä kertoisi. Että onneksi suomessa on myös pihtaamisen vapaus, eikä kenenkään tarvitse antaa valittajille.


      • Anonyymi00096
        Anonyymi00094 kirjoitti:

        Kyllä mä tätä oon monta kertaa vuosien varrella ainakin vakavasti harkinnut ja lähes jo yrittänytkin. En nyt ala tähän mitään enempää selittelemään, prosessi on kesken. Se jää nähtäväksi alkaakokaan se koskaan mun kohdalla.

        Masentunut Mies

        Voit vain itse vaikuttaa siihen, alkaako se prosessi kohdallasi. Sinä päätät.


      • Anonyymi00097
        Anonyymi00093 kirjoitti:

        Joo koska mä oon viimeksi valittanut? Eiköhän Suomessa kuitenkin ole sananvapaus yhä voimassa? Eikö tää palsta ole juuri sitä varten että täällä saa kirjoittaa rehellisesti mitä ajattelee ja huvittaa? Jos joku ei halua lukea jonkun mielipiteitä niin voi jättää lukematta tai mennä muualle.

        Masentunut Mies

        Ainahan sä valitat. kerro jotain hyvää sun elämästäsi ja arjesta.


      • Anonyymi00098
        Anonyymi00093 kirjoitti:

        Joo koska mä oon viimeksi valittanut? Eiköhän Suomessa kuitenkin ole sananvapaus yhä voimassa? Eikö tää palsta ole juuri sitä varten että täällä saa kirjoittaa rehellisesti mitä ajattelee ja huvittaa? Jos joku ei halua lukea jonkun mielipiteitä niin voi jättää lukematta tai mennä muualle.

        Masentunut Mies

        Saat valittaa jos se parantaa sun terveyttä ja hyvinvointia .Mutta ei se kuitenkaan sulle ole naista tuonnut jota toivot parantamaan sut.Aivan rehellisesti täällä mutta terveydenhuollolle ja muualla et ole rehellinen vaan jätät asioita kertomatta tai et kerro koko totuutta.


      • Anonyymi00099
        Anonyymi00092 kirjoitti:

        "Puhut vaan että jätät asioita kertomatta eli valehtelet.Sitäkään sä pysty myöntämään. Että löydät helvetin huonoja selityksiä."

        Teknisesti ottaen mä en valehtele, valitsen vain mitä kerron ja mitä jätän kertomatta.

        Masentunut Mies

        Sekö ei ole valehtelua jos sun alkoholin käytöstä kysytään ja kerrot juovasi vähemmän kuin oikeesti juot. Se on valehtelua. Oot sä oikeesti sitä mieltä ettei se ole valehtelua.


      • Anonyymi00100
        Anonyymi00092 kirjoitti:

        "Puhut vaan että jätät asioita kertomatta eli valehtelet.Sitäkään sä pysty myöntämään. Että löydät helvetin huonoja selityksiä."

        Teknisesti ottaen mä en valehtele, valitsen vain mitä kerron ja mitä jätän kertomatta.

        Masentunut Mies

        Valehtelu on sitä, että ihminen kertoo tahallaan toiselle jotain sellaista, jonka tietää tai uskoo olevan epätotta. Sen tavoitteena on usein toisen ihmisen johtaminen harhaan.Valehtelu on paikkaansapitämättömän asian tarkoituksenmukaista sanomista.Valehtelemalla ihmiset voivat säilyttää kasvonsa, saada arvostusta toisilta, tai suojella omaa mielenterveyttään.Tutkimusten mukaan valehtelulla on kielteisiä vaikutuksia valehtelijan omaan terveyteen.Valheiden verkon ylläpitäminen vie voimia, ja luotettavuuden menetys huonontaa ihmissuhteita. Itselleen valehteleminen voi aiheuttaa epävarmuuden tunteiden pahenemista, ahdistusta, alentunutta itsetuntoa ja eristyneisyyden tunnetta.

        Mieti vähän voisko johtua ettet tämän takia halua hakea apua ettet paljastu. Älä selitä enää että avun hakemisen estää sun ex naapuri. Koska sillä sä olet selitellyt ettei sun tarvitse hakea apua. onneks sun pitää mennä syksyllä palveluiden piiriin.


      • Anonyymi00102
        Anonyymi00100 kirjoitti:

        Valehtelu on sitä, että ihminen kertoo tahallaan toiselle jotain sellaista, jonka tietää tai uskoo olevan epätotta. Sen tavoitteena on usein toisen ihmisen johtaminen harhaan.Valehtelu on paikkaansapitämättömän asian tarkoituksenmukaista sanomista.Valehtelemalla ihmiset voivat säilyttää kasvonsa, saada arvostusta toisilta, tai suojella omaa mielenterveyttään.Tutkimusten mukaan valehtelulla on kielteisiä vaikutuksia valehtelijan omaan terveyteen.Valheiden verkon ylläpitäminen vie voimia, ja luotettavuuden menetys huonontaa ihmissuhteita. Itselleen valehteleminen voi aiheuttaa epävarmuuden tunteiden pahenemista, ahdistusta, alentunutta itsetuntoa ja eristyneisyyden tunnetta.

        Mieti vähän voisko johtua ettet tämän takia halua hakea apua ettet paljastu. Älä selitä enää että avun hakemisen estää sun ex naapuri. Koska sillä sä olet selitellyt ettei sun tarvitse hakea apua. onneks sun pitää mennä syksyllä palveluiden piiriin.

        Silloin, kun pystyy olemaan rehellinen itselleen, pystyy olemaan sitä myös muille.
        Jos valehtelee itselleen, on helppoa valehdella myös muille.


      • Anonyymi00103
        Anonyymi00102 kirjoitti:

        Silloin, kun pystyy olemaan rehellinen itselleen, pystyy olemaan sitä myös muille.
        Jos valehtelee itselleen, on helppoa valehdella myös muille.

        Kyllä mutta masentunut mies ei tätä ymmärrä.


    • Anonyymi00086

      Pätevähkö aloittelijaterapeuttikin huomaa erottaa koht'siltään teennäisen ja oikeasti depressiivisen tyypin jo ensimmäisessä istunnossa.
      Oikeasti masentunut on vain ihan pohjilla.
      Kohtaamani terapeutit ovat olleet miehiä. Mun mielestään ja oikeastikin, me kaikki nassukat olemme äitien ja naisten kasvattamia.

      Mun äitinsä on jo poutapilven päällä.

      Hänen nassukkansa.

    • Anonyymi00101

      Se on elämää, että arki on välillä ja joskus useinkin raskasta ja väsyttää. Ei sen pitäisi olla sairausloman paikka jos ottaa koville. Kaikilla ottaa, myös niillä jotka tekee sairauslomalaisen jättämät työt

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. KP-Sesongilla ongelmia?

      Tarvitsen luotettavaa katonpuhdistajaa ja kuulin, että KP-Sesonki Oy tekee hommat edullisesti ja asiakkaan tarpeet huomi
      Ylöjärvi
      24
      1546
    2. Oot upea nainen, älä vähättele ittees

      Ja tietojeni mukaan 2 muuta on susta kiinnostuneit mun lisäks. 👀
      Ikävä
      68
      1367
    3. Mikä kaivatussasi ärsyttää

      Juuri nyt, tällä hetkellä?
      Ikävä
      96
      1161
    4. Jämsän Paras Ravintola

      Särkijärven kioskiin on avattu uusi upea Maucas ravintola joka on jämsän paras. Loistava palvelu ja herkullinen ruoka. R
      Jämsä
      73
      1092
    5. Salaisuudet paljastuu

      Viimeiset hetket meneillään ottaa yhteyttä. Kertoa totuus ja selvittää asioita. Viimeiset hetket meneillään jos joku
      Ikävä
      84
      779
    6. Poliisi pamputti Variskankaalla

      Mistä lie alkanut ja miksi poliisit kutsuttu, mutta mielestäni hyvin toimittu. Jos haluaa rähistä eikä rauhoitu puheella
      Kajaani
      29
      738
    7. Ihmettelet nainen, miten vielä sinua rakastan

      No jos en enää sinua ajattelisi, niin ei se mitään rakkautta olisi alunperinkään. En tarvi sinusta nähdä merkkiäkään, ni
      Ikävä
      48
      727
    8. Kiellettyjä ajatuksia

      Istutaan sylikkäin, katson sun silmiin, vastaat kstseeseen ja kiedon kädet sun ympärille. Huulet koskettaa sun huulia,
      Ikävä
      43
      646
    9. vapaa

      sana :) 🚮
      Ikävä
      63
      646
    10. Onko ihan pakko

      olla niin hiton pitkävihainen? Sinulle nainen...
      Ikävä
      38
      629
    Aihe