näinpä suuren koiran tässä eräänä päivänä. se istui puiston penkillä, kuin odottaen jotain. olisin halunnut rapsuttaa sitä, mutta äiti oli kieltänyt.
-vieraisiin eläimiin tai ihmisiin ei ole koskemista, eikä uskomista, hän oli sanonut.
-koskaan ei voi tietää minkälaisia he ovat ja mitä he tahtovat.
eipä minun kyllä olisi enää äitini puheista kauheasti välittää tarvinnut, olinhan ollut hänestä erossa viisi vuotiaasta lähtien, mutta silti jokin kumma sai minut varomaan kaikkea vierasta, syynä saattoi kyllä olla sekin että olin aivan hiljattain kuullut miksi minulla ei ole isää, tarkemmin mitä hänelle oli minun ikäisenäni tapahtunut. ja se tarina sai minut vieläkin pelon valtaan...
-vieraisiin eläimiin tai ihmisiin ei ole koskemista, eikä uskomista, hän oli sanonut.
-koskaan ei voi tietää minkälaisia he ovat ja mitä he tahtovat.
eipä minun kyllä olisi enää äitini puheista kauheasti välittää tarvinnut, olinhan ollut hänestä erossa viisi vuotiaasta lähtien, mutta silti jokin kumma sai minut varomaan kaikkea vierasta, syynä saattoi kyllä olla sekin että olin aivan hiljattain kuullut miksi minulla ei ole isää, tarkemmin mitä hänelle oli minun ikäisenäni tapahtunut. ja se tarina sai minut vieläkin pelon valtaan...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tarinasta en todellakaan tiedä, miten se oikeasti menee. Tämän satuin kuulemaan salaa, ehkä hieman kaunisteltuna. Silloin oli juhannus, kesä kauneimmillaan. Äiti ja isä viettivät häitä, tässä läheisen hautausmaan pappilassa. Kuten häihin kuuluu on ns. morsiamen ryöstö. Tämä oli kuitenkin sulhasen ryöstö. Bestman oli kehitellyt oivan pilan, jonka olisi pitänyt mennä suunnilleen näin: vanhanaikaisella mustallamaijalla haettiin isä "vankilaan" kauheasta murhasta. Kuskina oli joku palkallinen, joka oli vaikuttanut jo alusta asti omituiselta. hän käytti todella vanhanaikaisia, koin syömiä pukuja ja haisi jotenkin tunkkaiselta...
...bestman ei kuitenkaan halunnut pilata juonta vaan antoi asian olla. ei kai se nyt niin haitannut vaikka autoa ajava mies vähän haisisikin. häiden alku sujui hyvin ja morsian ja sulhanen (äitini ja isäni) olivat tosi onnellisia! olivathan he päässeet naimisiin. bestman käveli kaikkien juhkavieraiden eteen ja otti puheen vuoron. "hyvä hääpari ja hyvät häävieraat, en haluasisi keskeyttää tätä ilonjuhlaa mutta minun, bestmanin pitää pitää puhe..." ja samassa auto kaartoi pihaan ja sieltä hyökkäsi joukku miehiä, mukaanlukien se pahalta haiseva, epäilyttävä mies...