En muista julkaisuvuotta oliko 98 vaiko 99 kun tämä ruotsalais-orkesteri "leipoi" tämän loistavan levyn. Levynkannessa nuori nainen suruisalla ilmeellä. Jotenkin tuo nuoren naisen sielu ja olemus on sellainen joka on kuin sama kuin minulla. Miettinyt aina että onko hän jotenki suruisuuteen ja vakavuuteen ja herkkyyteen uppoutuva ihmispersoona.
Mutta siis musasta tänne ajattelin tulla enempi kirjoottaan enkä tuosta nuoresta naisesta levynkannessa. Hagnesta hillillä kent oikeastaan pääs parhaaseensa että kappaleet nous vielä uudelle tasolle. Sen kyllä minusta kuulee selvästi. Aiemmilla levyillä vielä osittain nuoruuden intoa ja koohkaamista aika-ajoin mutta hagnesta hill jossa kunnianhimoa ja tietty seestyneisyys muttei seestyneisyys huonolla tavalla. Hagnesta hillin jälkeen harmi kyllä bändi alkoi kuulostaan jopa tylsältä iskelmältä.
Mutta siis musasta tänne ajattelin tulla enempi kirjoottaan enkä tuosta nuoresta naisesta levynkannessa. Hagnesta hillillä kent oikeastaan pääs parhaaseensa että kappaleet nous vielä uudelle tasolle. Sen kyllä minusta kuulee selvästi. Aiemmilla levyillä vielä osittain nuoruuden intoa ja koohkaamista aika-ajoin mutta hagnesta hill jossa kunnianhimoa ja tietty seestyneisyys muttei seestyneisyys huonolla tavalla. Hagnesta hillin jälkeen harmi kyllä bändi alkoi kuulostaan jopa tylsältä iskelmältä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.