Ulosoton korko 9,5% on täysin kohtuuton

Tätä asia ei ymmärrä kukaan muu, kuin se, joka sen itse katkerasti kokee.
On tämä ihme systeemi, mikään ei tämän asian suhteen muutu koskaan.
Toisen ihmisen murhasta saa suhteessa pienemmän tuomion, mitä ulosotto pahimmillaan on.

Vähävaraisen ulosoton korko on outo, koska heillä ei ole usein edes verotusta pienten tulojen takia. Eivät maksa Ylellekään euroakaan. Sama valtio kuitenkin ottaa ja antaa. Samoin varattomuusmääritelmä tuntuu olevan vain ulosottajan mielihalujen mukainen. Toinen sen saa, toinen ei.
Varattomuustodistuksen tulisikin olla pohjautuva verottajan määrittelemään tulopohjaan. Jos ei ole ollenkaan verovelvollinen, ei olisi silloin ulosotonkaan piirissä, saati korkoja maksamassa.
Naaman mukaan ei laillisesti saa toimia kukaan virkamies.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Vähävaraisen ulosoton korko on outo, koska heillä ei ole usein edes verotusta pienten tulojen takia. Eivät maksa Ylellekään euroakaan. Sama valtio kuitenkin ottaa ja antaa. Samoin varattomuusmääritelmä tuntuu olevan vain ulosottajan mielihalujen mukainen. Toinen sen saa, toinen ei.
Varattomuustodistuksen tulisikin olla pohjautuva verottajan määrittelemään tulopohjaan. Jos ei ole ollenkaan verovelvollinen, ei olisi silloin ulosotonkaan piirissä, saati korkoja maksamassa.
Naaman mukaan ei laillisesti saa toimia kukaan virkamies.

Lue lisää

Ihanko siis tosissasi meinaat, että ulosotossa maksettava korko menee valtion kirstuun?
Ja siis ihan tosissasi meinaat, että varattoman ei kuuluisi maksaa korkoa velastaan?

Ei se ihme ole että ulosottoon päädytään tuolla talousymmärryksellä. Raha kasvaa vain puissa ja muiden rahat voi surutta itse käyttää.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Ihanko siis tosissasi meinaat, että ulosotossa maksettava korko menee valtion kirstuun?
Ja siis ihan tosissasi meinaat, että varattoman ei kuuluisi maksaa korkoa velastaan?

Ei se ihme ole että ulosottoon päädytään tuolla talousymmärryksellä. Raha kasvaa vain puissa ja muiden rahat voi surutta itse käyttää.

Lue lisää

Jos velkaantuneella ei ole varallisuutta eikä (isoa) tulopohjaa verotettavaksikaan, miksi ulosotto rokottaa varatonta suojaosuuteen saakka? Peruselämän kuluista, eläkkeestä, sairauspäivärahasta, työttömyyskorvauksesta, äitiysrahasta, vammaisrahasta. Juuri siitä minkä valtio on antanut peruspärjäämiseen.
Voihan korkoja hamuta vaikka hamaan tappiin, mutta jos ei ole maksukykyä niihinkään ja huomaa, nekin vanhenevat (sulavat) viidessätoista vuodessa, miksi ne näkyvät paperilla ja byrokratiassa kuitenkin ne vuodet.
Kun itse otin lainaa, otin sitä kiinteistöä vastaan ja vakuudella. Kun tilanne muuttui yllättäen, ei enää ollutkaan käypää arvoa edes tontilla. Tilanteen muutos ei johtunut itsestäni, ainoastaan siitä että yhteiskunta teki asuinpaikastani elinkelvottoman korven, joka on vain rasite tälle maalle. Edelleen olen valmis realisoimaan eli myymään maat ja mannut, mutta ostajia ei näy portilla yhtäkään. Ei vieläkään, vaikka aikaa on kulunut jo 10 vuotta.

Toki korko kuuluu velkaan ja lainaan, oli se sitten mistä otettu. Vain perheenjäsenten kesken lainarahalla ei ole suuremmin kuluja ollut tapana ottaa.

Nykyinen yli 9-prosentin korko on kuitenkin kohtuuton. Sopivampi olisi sitoa se asuntolainakorkotasoon, silloin velallinen olisi maksuvalmiudessa pääoman lyhennykseen huomattavasti helpommin ja motivoidummin. Velkojakin saisi rahaa potista enemmän niin, toki vähävaraisten ja varattomien velan korollakin on oma paikkansa velkojalle. Eräs velkoja täällä on siitä kertonut niin, ettei pääoman maksulla ole edes suurta merkitystä koska koroilla saa jo ison summan ja velan kuitatuksikin.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Toki korko kuuluu velkaan ja lainaan, oli se sitten mistä otettu. Vain perheenjäsenten kesken lainarahalla ei ole suuremmin kuluja ollut tapana ottaa.

Nykyinen yli 9-prosentin korko on kuitenkin kohtuuton. Sopivampi olisi sitoa se asuntolainakorkotasoon, silloin velallinen olisi maksuvalmiudessa pääoman lyhennykseen huomattavasti helpommin ja motivoidummin. Velkojakin saisi rahaa potista enemmän niin, toki vähävaraisten ja varattomien velan korollakin on oma paikkansa velkojalle. Eräs velkoja täällä on siitä kertonut niin, ettei pääoman maksulla ole edes suurta merkitystä koska koroilla saa jo ison summan ja velan kuitatuksikin.

Lue lisää

En ole tuosta korosta samaa mieltä kanssasi.

Kannattaa muistaa että asuntolainojen korkotaso muodostuu kahta kautta, ensinnäkin lainan vakuutena on yleensä ostettava asunto jonka realisoimalla lainan antaja saa ainakin osan lainasta takaisin siinä tapauksessa että velallinen ei lainaansa hoida ja toisekseen lainan antohetkellä katsottuna arvioidaan että lainan ottajan talous selviää lainan maksusta.


Ei, kyllä tuota ulosoton korkoa pitää peilata vakuudettomiin lainakorkoihin jolloin tänä päivänä tuo 9%:n korko ei sitten ihan mahdoton edes ole, kun normaalit kulutusluotot kokonaiskorkoineen ovat lähellä tuota tasoa jos niille ei ole mitään erillistä vakuutta asettaa.

santtu_1975X kirjoitti:

En ole tuosta korosta samaa mieltä kanssasi.

Kannattaa muistaa että asuntolainojen korkotaso muodostuu kahta kautta, ensinnäkin lainan vakuutena on yleensä ostettava asunto jonka realisoimalla lainan antaja saa ainakin osan lainasta takaisin siinä tapauksessa että velallinen ei lainaansa hoida ja toisekseen lainan antohetkellä katsottuna arvioidaan että lainan ottajan talous selviää lainan maksusta.


Ei, kyllä tuota ulosoton korkoa pitää peilata vakuudettomiin lainakorkoihin jolloin tänä päivänä tuo 9%:n korko ei sitten ihan mahdoton edes ole, kun normaalit kulutusluotot kokonaiskorkoineen ovat lähellä tuota tasoa jos niille ei ole mitään erillistä vakuutta asettaa.

Lue lisää

Monet velalliset ovat maksaneet jo ennen ulosottoa huimia korkoja perintään. Vain muutama vuosi sitten vakuudettomia lainoja myönnettiin jopa 200% korolla, vuosikorko huiteli tuhannessa, itsekin otin kerran sellaisen koiran eläinlääkärikuiluihin. Sain maksettua toki parissa kuukaudessa, koska osasin siihen varautua. Mutta moni velallinen kokee suurta epäreiluutta, koska ensin maksaa velkaa korkoineen perintään ja sitten samaa velkaa ulosottoon korkoineen. Ulosoton kulut tulisi korvamerkitä valtion budjettiin ilman velkaantuneiden osuutta maksuihin ja uusiin kuluihin.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Monet velalliset ovat maksaneet jo ennen ulosottoa huimia korkoja perintään. Vain muutama vuosi sitten vakuudettomia lainoja myönnettiin jopa 200% korolla, vuosikorko huiteli tuhannessa, itsekin otin kerran sellaisen koiran eläinlääkärikuiluihin. Sain maksettua toki parissa kuukaudessa, koska osasin siihen varautua. Mutta moni velallinen kokee suurta epäreiluutta, koska ensin maksaa velkaa korkoineen perintään ja sitten samaa velkaa ulosottoon korkoineen. Ulosoton kulut tulisi korvamerkitä valtion budjettiin ilman velkaantuneiden osuutta maksuihin ja uusiin kuluihin.

Lue lisää

"Ulosoton kulut tulisi korvamerkitä valtion budjettiin ilman velkaantuneiden osuutta maksuihin ja uusiin kuluihin"

Sekoitat onnellisesti koron ja ulosoton kulut (ns. taulukkomaksut). Jälkimmäisillä pyritään kattamaan ulosoton kulut, mutta ne eivät siihen riitä. Asiansa hoitaneet veronmaksajat joutuvat jo nyt subventoimaan osan. Se vähäkään ei ole mitenkään oikeudenmukaista, eikä sitä pidä lisätä. Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa siitä, että joku pakotetaan maksamaan velkansa?

Mitä korkoon tulee, niin viivästyskorko on paljon alempi, kuin edes normaalin luottokortin korko ja paljon alempi, kuln usein ulosoton syynä olevien muiden luottojen korko. Velkoja kituuttelee siis paljon pienemmällä korolla ulosotossa olevan, kuin velkansa normaalisti maksavan kanssa.

Eikä se niin myöskään ole väärin, että koroista voi muodostua isokin sumna. Se on se tipoittain, saati myöhässä maksamisen hinta on. Ääripäähän vietynä esimerkkinä on vuokraaminen ja liisaaminen. Kyllä asunnom vuokraaja tai auton liisaaja voi tulla elämänsä aikana maksaneeksi useamman auton tai asunnon arvon, mutta ei omista silti koskaan yhtäkään.

santtu_1975X kirjoitti:

En ole tuosta korosta samaa mieltä kanssasi.

Kannattaa muistaa että asuntolainojen korkotaso muodostuu kahta kautta, ensinnäkin lainan vakuutena on yleensä ostettava asunto jonka realisoimalla lainan antaja saa ainakin osan lainasta takaisin siinä tapauksessa että velallinen ei lainaansa hoida ja toisekseen lainan antohetkellä katsottuna arvioidaan että lainan ottajan talous selviää lainan maksusta.


Ei, kyllä tuota ulosoton korkoa pitää peilata vakuudettomiin lainakorkoihin jolloin tänä päivänä tuo 9%:n korko ei sitten ihan mahdoton edes ole, kun normaalit kulutusluotot kokonaiskorkoineen ovat lähellä tuota tasoa jos niille ei ole mitään erillistä vakuutta asettaa.

Lue lisää

Turha sinun asiasta tietämättätömän on tällä palstalla puhua mistään asuntolainan koroista, ne eivät liity mitenkään aloitukseen.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Turha sinun asiasta tietämättätömän on tällä palstalla puhua mistään asuntolainan koroista, ne eivät liity mitenkään aloitukseen.

Tottakai yleinen korkataso eri lainatyypeissä on tärkeää kun arvioidaan ulosotossa olevien velkojen korkotasoa. Ei ulosoton korkotaso voi olla samalla tasolla kuin vakuudellisten lainojen korot, ei vain voi ilman että lainoja kannattaa ennemmin päästää ulosottoon kuin maksaa alunperin sovitulla tavalla.
Vaikka osassa (kulutuslainoista) on tosiaan ulosoton korko pienempi kuin alkuperäisen lainan korko olisi.

Joku ei nyt kertomuksessa täsmää. Jos Ulosotto on alkanut 6vuotta sitten 10t.€ velasta niin velan muodostuminen olisi ollut seuraavaa: (tekoäly yhteenveto).

"Ulosotossa olevan 10 000 euron velan varsinaiset ulosottoviraston perimät kulut (taulukkomaksut) ovat olleet yhteensä noin 200–500 euroa.
Kokonaiskustannukset ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat, sillä velkasumman päälle lasketaan aina oikeudenkäyntikulut, perintätoimiston kulut sekä merkittävänä eränä viivästyskorot, jotka ovat kuudessa vuodessa kasvattaneet velkaa tuhansilla euroilla.
Kulujen ja velan kokonaiskasvun määrä muodostuu seuraavista osista:

1. Ulosoton omat kulut (Taulukkomaksut)Ulosottolaitos perii jokaisesta lyhennyksestä lakisääteisen taulukkomaksun.Maksu määräytyy sen mukaan, kuinka suuri kukin yksittäinen tilityserä on (esim. jos palkasta ulosmitataan kerralla yli 670 €, taulukkomaksu on 56 € per kerta).Tärkeä rajoitus: Taulukkomaksuja peritään palkan ulosmittauksessa enintään ensimmäisen 18 kuukauden ajalta. Tämän jälkeen ne poistuvat.
Siten pelkät ulosottomaksut 10 000 euron velassa ovat asettuneet noin 200–500 euron välille riippuen maksuerien koosta.

2. Viivästyskorot (Suurin kuluerä)Ulosotossa velalle juoksee jatkuvasti korkolain mukainen viivästyskorko.Viivästyskorko on Euroopan keskuspankin ohjauskorko + 7 %-yksikköä.Viimeisen kuuden vuoden aikana (esim. vuosina 2020–2026) viivästyskorko on vaihdellut noin 7 % ja 11,5 % välillä.Arvio korkojen määrästä: Jos 10 000 euron pääomaa ei ole kuuden vuoden aikana lyhennetty lainkaan (esim. varattomuuden vuoksi), pelkkää korkoa on kertynyt lisää noin 4 500 – 5 500 euroa. Jos velkaa on lyhennetty matkan varrella, koron määrä on pienempi.

3. Käräjäoikeus- ja perintäkulutEnnen kuin velka on siirtynyt ulosottoon, siitä on annettu käräjäoikeuden yksipuolinen tuomio. Käräjäoikeuden oikeudenkäyntimaksu ja velkojan perintäkulut (haastehakemusmaksu ja lakimieskulut) lisätään velan pääomaan. Tämän kokoisessa velassa nämä kulut ovat olleet yleensä noin 200–400 euroa.

Yhteenveto velan tilanteesta kuuden vuoden jälkeen
-Pelkät ulosottoviraston kulut: ~200–500 €
-Korot ja muut liitännäiskulut: ~4 500–6 000 €

Jos velkaa ei ole lyhennetty lainkaan kuuteen vuoteen, alkuperäinen 10 000 euron velka on kasvanut korkojen ja kulujen vuoksi noin 15 000 – 16 000 euroon. Mikäli velkaa on maksettu työn ohessa, suuri osa ensimmäisten vuosien lyhennyksistä on kulunut näiden korkojen ja taulukkomaksujen kuittaamiseen ennen kuin itse 10 000 euron pääoma on alkanut merkittävästi laskea

santtu_1975X kirjoitti:

Joku ei nyt kertomuksessa täsmää. Jos Ulosotto on alkanut 6vuotta sitten 10t.€ velasta niin velan muodostuminen olisi ollut seuraavaa: (tekoäly yhteenveto).

"Ulosotossa olevan 10 000 euron velan varsinaiset ulosottoviraston perimät kulut (taulukkomaksut) ovat olleet yhteensä noin 200–500 euroa.
Kokonaiskustannukset ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat, sillä velkasumman päälle lasketaan aina oikeudenkäyntikulut, perintätoimiston kulut sekä merkittävänä eränä viivästyskorot, jotka ovat kuudessa vuodessa kasvattaneet velkaa tuhansilla euroilla.
Kulujen ja velan kokonaiskasvun määrä muodostuu seuraavista osista:

1. Ulosoton omat kulut (Taulukkomaksut)Ulosottolaitos perii jokaisesta lyhennyksestä lakisääteisen taulukkomaksun.Maksu määräytyy sen mukaan, kuinka suuri kukin yksittäinen tilityserä on (esim. jos palkasta ulosmitataan kerralla yli 670 €, taulukkomaksu on 56 € per kerta).Tärkeä rajoitus: Taulukkomaksuja peritään palkan ulosmittauksessa enintään ensimmäisen 18 kuukauden ajalta. Tämän jälkeen ne poistuvat.
Siten pelkät ulosottomaksut 10 000 euron velassa ovat asettuneet noin 200–500 euron välille riippuen maksuerien koosta.

2. Viivästyskorot (Suurin kuluerä)Ulosotossa velalle juoksee jatkuvasti korkolain mukainen viivästyskorko.Viivästyskorko on Euroopan keskuspankin ohjauskorko 7 %-yksikköä.Viimeisen kuuden vuoden aikana (esim. vuosina 2020–2026) viivästyskorko on vaihdellut noin 7 % ja 11,5 % välillä.Arvio korkojen määrästä: Jos 10 000 euron pääomaa ei ole kuuden vuoden aikana lyhennetty lainkaan (esim. varattomuuden vuoksi), pelkkää korkoa on kertynyt lisää noin 4 500 – 5 500 euroa. Jos velkaa on lyhennetty matkan varrella, koron määrä on pienempi.

3. Käräjäoikeus- ja perintäkulutEnnen kuin velka on siirtynyt ulosottoon, siitä on annettu käräjäoikeuden yksipuolinen tuomio. Käräjäoikeuden oikeudenkäyntimaksu ja velkojan perintäkulut (haastehakemusmaksu ja lakimieskulut) lisätään velan pääomaan. Tämän kokoisessa velassa nämä kulut ovat olleet yleensä noin 200–400 euroa.

Yhteenveto velan tilanteesta kuuden vuoden jälkeen
-Pelkät ulosottoviraston kulut: ~200–500 €
-Korot ja muut liitännäiskulut: ~4 500–6 000 €

Jos velkaa ei ole lyhennetty lainkaan kuuteen vuoteen, alkuperäinen 10 000 euron velka on kasvanut korkojen ja kulujen vuoksi noin 15 000 – 16 000 euroon. Mikäli velkaa on maksettu työn ohessa, suuri osa ensimmäisten vuosien lyhennyksistä on kulunut näiden korkojen ja taulukkomaksujen kuittaamiseen ennen kuin itse 10 000 euron pääoma on alkanut merkittävästi laskea

Lue lisää

Velkaan on lisätty myös asunnon ulosottomyynnin kulut kaikkinensa. Virallisen lehden kulutkin, kiinteistönvälityksen kulut ja kuntoarviot ja ko. huutokaupan kaikki myyntikulut kahden vuoden aikana. Se on se puuttuva 4000-5000.
Asuntoa ei myyty, koska asiallisia tarjouksia ei tullut.

(Voisin lisätä tuohon laskelmaan vielä kahden vuoden ajalta muualla asumisen vuokrakulut ja myös pakolliset muuttokustannukset edes-takas, joka ei ollut työttömälle halpahintaista lystiä. Ja myymättömän asunnon joka kuiset pakolliset kulut kahden vuoden aikana, niitä ei voi pakoilla.)

Anonyymi00013 kirjoitti:

Velkaan on lisätty myös asunnon ulosottomyynnin kulut kaikkinensa. Virallisen lehden kulutkin, kiinteistönvälityksen kulut ja kuntoarviot ja ko. huutokaupan kaikki myyntikulut kahden vuoden aikana. Se on se puuttuva 4000-5000.
Asuntoa ei myyty, koska asiallisia tarjouksia ei tullut.

(Voisin lisätä tuohon laskelmaan vielä kahden vuoden ajalta muualla asumisen vuokrakulut ja myös pakolliset muuttokustannukset edes-takas, joka ei ollut työttömälle halpahintaista lystiä. Ja myymättömän asunnon joka kuiset pakolliset kulut kahden vuoden aikana, niitä ei voi pakoilla.)

Lue lisää

Kerrankin asiallinen "vastine", kyllä uskon että kun nuo vielä lisätään kuvioon niin tuolla 20t.€ luokassa varmasti ollaan.

Mutta sitten toiseen suuntaan ajateltuna, mitä kyseisistä toimista olisi voinut/pitänyt jättää tekemättä ja toisena kysmyksenä se että olisiko joku muu taho kyseisistä toimista auiheutuneista kuluista vastuullinen kuin velallinen?

Tässä tapauksessahan lainan antaja tuon vesivahingon korjaamiseen tarkoitettuun lainaan ei varmastikkaan ole syyllinen a) Vesivahinkoon, b) Työttömyyteesi. joten oletko sitä mieltä että lainan antaja ei olisi oikeutettu saamaan lainaamaansa rahasummaa sekä korkokuluja itsellensä?

santtu_1975X kirjoitti:

Kerrankin asiallinen "vastine", kyllä uskon että kun nuo vielä lisätään kuvioon niin tuolla 20t.€ luokassa varmasti ollaan.

Mutta sitten toiseen suuntaan ajateltuna, mitä kyseisistä toimista olisi voinut/pitänyt jättää tekemättä ja toisena kysmyksenä se että olisiko joku muu taho kyseisistä toimista auiheutuneista kuluista vastuullinen kuin velallinen?

Tässä tapauksessahan lainan antaja tuon vesivahingon korjaamiseen tarkoitettuun lainaan ei varmastikkaan ole syyllinen a) Vesivahinkoon, b) Työttömyyteesi. joten oletko sitä mieltä että lainan antaja ei olisi oikeutettu saamaan lainaamaansa rahasummaa sekä korkokuluja itsellensä?

Lue lisää

Ei, ainoa syy joka on ns. syyllinen vesivahinkoon, oli lumikuorma ja vanha kattorakenne. Ja ainoa velkaan sysäävä toimi oli IF-vakuutusyhtiön ynseys korvata lanttiakaan. Asiakassuhde oli ollut useita kymmeniä vuosia, olen ollut heillä myös vahinkotarkastajana (haha), yhtään vahinkoa ei ole ollut näinä vuosina.
Jossittelu on eri kivaa.
Jos olisin saanut vahinkokorvauksen, en olisi tarvinnut lainaa. En olisi joutunut ulosottoon, kun työtilat meni käyttökelvottomaksi ja sitä mukaan työt ja toimeksiannot. En olisi velkainen, en maksuhäiriöinen, en luottokelvoton.
Ja ehkä jopa toimisin edelleen iffissä vahinkotarkastajana :)