Minulla on aiemmin ollut 2 kpl collieita joiden kanssa olen harrastanut pk-jälkeä. Nyt kun aika on niistä jättänyt, lapset kasvaneet ja elämäntilanne rauhoittunut niin uuden koiran hankinta on ajankohtainen.
Olen tutkinut eri rotuja ja käynyt katselemassa pk-kentällä treenejä ja jutellut koiranomistajien kanssa sekä tutustunut eri rotuisin koiriin.
Rotua vaan en osaa päättää. Vaihtoehtoina minulla on dobermanni ja beuceron. Kummankin luonne miellyttää, kumpikin on käyttöominaisuuksiensa takia hyviä. Saksanpaimenkoiraa harkitsin mutta se on liian perskärpäsen, ihan niin kun colliekin.
Koira tulisi tietenkni ensisijaisesti kaveriksi kotiin ja lenkille mutta aikomuksenani on alkaa harrastamaan ja mahdollisesti myös kisaamaan jotakin pk-lajia - lajin päätän sitten kun koira on käsissäni ja kokeilen mihin sillä on eniten taipumusta. Meillä koira tulee saamaan jämäkän kasvatuksen ja pyrin sosialistamaan pennun hyvin. aikomuksenani on lähteä pennun kanssa pk-kentälle ohjattuihin tottelevaisuusharkoituksiin heti kun mahdollista.
Kumpaa äänestätte näistä roduista "paremmaksi"?
Välillä ajattelen, että jos en osaa päättään, seuraan molempien rotujen pentutarjontaa ja kun sopivan oloinen yhdistelmä ja pentu löytyy jommasta kummasta niin otan sen. Mutta VOIKO koiraa hankkia näin, että kahden rodun välillä otan sen rodun jolta tulee ekana vastaan vatimuksieni tasoinen pentu? Toisaalta, jos jätän ottamatta, mistä tiedän että onko kumpaakaan rotuun tulossa sellaista yhdistelmää mistä pennun haluaisin?
Niin, en ole näyttelykoiraa etsimässä vaan harrastuskoiraa joten vanhempien koetuloksilla on paljon eneääm merkitystä kun näyttelytuloksilla. Tietenkin terveyttä unohtamatta ;)
Olen tutkinut eri rotuja ja käynyt katselemassa pk-kentällä treenejä ja jutellut koiranomistajien kanssa sekä tutustunut eri rotuisin koiriin.
Rotua vaan en osaa päättää. Vaihtoehtoina minulla on dobermanni ja beuceron. Kummankin luonne miellyttää, kumpikin on käyttöominaisuuksiensa takia hyviä. Saksanpaimenkoiraa harkitsin mutta se on liian perskärpäsen, ihan niin kun colliekin.
Koira tulisi tietenkni ensisijaisesti kaveriksi kotiin ja lenkille mutta aikomuksenani on alkaa harrastamaan ja mahdollisesti myös kisaamaan jotakin pk-lajia - lajin päätän sitten kun koira on käsissäni ja kokeilen mihin sillä on eniten taipumusta. Meillä koira tulee saamaan jämäkän kasvatuksen ja pyrin sosialistamaan pennun hyvin. aikomuksenani on lähteä pennun kanssa pk-kentälle ohjattuihin tottelevaisuusharkoituksiin heti kun mahdollista.
Kumpaa äänestätte näistä roduista "paremmaksi"?
Välillä ajattelen, että jos en osaa päättään, seuraan molempien rotujen pentutarjontaa ja kun sopivan oloinen yhdistelmä ja pentu löytyy jommasta kummasta niin otan sen. Mutta VOIKO koiraa hankkia näin, että kahden rodun välillä otan sen rodun jolta tulee ekana vastaan vatimuksieni tasoinen pentu? Toisaalta, jos jätän ottamatta, mistä tiedän että onko kumpaakaan rotuun tulossa sellaista yhdistelmää mistä pennun haluaisin?
Niin, en ole näyttelykoiraa etsimässä vaan harrastuskoiraa joten vanhempien koetuloksilla on paljon eneääm merkitystä kun näyttelytuloksilla. Tietenkin terveyttä unohtamatta ;)
Vastaukset 5
Vanhimmat
on ihan sinun itse tehtävä. Ehkä katselet kuitenkin vääriä rotuja ja olet liian valikoiva.Siinä vaiheessa kun olet aivan varma, niin usko pois et malttaisi odottaa sitä oman koirasi saantia.
beauceron :)
omistan beucen,topi nimisen.
tosi hyvä pk-koira! harrastan itsekkin pk-ta...
suosittelen beucea!
...jos mielii pk:ta harrastamaan,eipä ole kumpikaan mitenkään vakuuttavasti esillä käyttöpuolella...kyllä noiden rotujen edustajilla on kriteerit jossain muualla kuin käyttötuloksissa.
Hei sinulle!
Niin, itsekkin olen kyllä tarkkaan katsellut näitä rotuja ja tutustunut niihin. Kyllä olen huomannut että suurin osa on näyttelykoiria joilla ei ole hyvää hermorakennetta saati että olisi vietikkäitä koiria.
Kuitenkin olen nähnyt molemmissa roduissa useita yksilöitä kentällä työskentelemässä sekä myös metsässä olen vähän vakoillut. Dobermanni näyttäisi olevan näistä se rotu jota näkyy enemmän harrastuksien parissa. Ne koirayksilöt, joita olen nähnyt ja joista olen kiinnostunut, ovat pääsääntöisesti olleet ns. käyttöpainotteisista suvuista. Hankalan asiasta tekee se, että suomesta on todella harvoin saatavana pentua sellaisesta yhdistelmästä minkä pk-puolen näytöt tyydyttäisi minua. Ulkomailta saatuihin käyttötuloksiin taas suhtaudun hyvin ennakkoluuloisesti.
Näyttäisi siltä että dobermanneja olisi kuitenkin "paremmin" saatavilla, tosin niissäkin käyttöpainotteisia pentuja syntyy melko harvoin.
Noh, täytynee ottaa yhteyttä kasvattajiin ;)
Muita rotuja en kuitenkaan enää mieti. Olen kuitenkni nähnyt todella läheltä useita pk-rotuja, niihin tutustunut ja niiden ominaisuudet eivät ole sitä mitä haluan omalta koiraltani. Roduista, joita olen harkinnut ja joihin oln tutustunut ovat mm. bordercollie, saksanpaimenkoira, suursnautseri, belgianpaimenkoiran eri muunnokset, australiankarjakoira, rottweiler, australiankelpie jne... Eli todella paljon olen koiriin tutustunut ja asiaa harkinnut. Joka rodussa olen pyrkinyt tutustumaan useisiin yksilöihin, ikävä kyllä joissakin roduissa yksilöiden lukumäärä on jäänyt pariin-kolmeen :(
Dobermanni on varsin toimiva käyttökoira, mutta on oltava tarkkana, mistä koirasi hankit. Nykyään on luvattoman paljon kasvattajia, joille merkkaa vain näyttelymaailma.
Oma dobermannini (13v) on erinomainen PK-koira, nenä toimii aivan eri tavalla kuin rotikalla tai sakulla. Nyt on uusi pentu tulossa loppuvuodesta Englannista käyttö/näyttölinjoista, erittäin paljon tältä odotan.
Tuosta perskärpäsyydestä: Dobermanni haluaa olla kaikessa mukana ja toimia osana oerhettä erittäin mieluusti. Rodulle eroahdistus on aika tavallista, joten jo pentua on alettava opettaa yksinoloon ja siihen, ettei se kulje perässä koko aikaa. Se nimitäin seuraa vaikka vessaan, jos sen antaa seurata. Toisaalta dobermanni on työskennellessään itsenäisempi kuin esimerkiksi saksanpaimenkoira. www.sdy.fi/ ja lisää asiallista tietoa löytyy.